Raakamaidossa on bakteereita ja entsyymejä kuten laktaasientsyymiä, jotka tekevät maidosta helposti sulavaa. Siksi lähes kaikki laktoosi-intolerantikot voivat juoda raakamaitoa ilman oireita. Pastöroinnissa ja homogenoinnissa kivennäisten, vitamiinien ja proteiinien välinen suhde nyrjähtää. Ja homogenointi aiheuttaa molekyylirakenteiden muutoksia, joista aiheutuu muun muassa kalkin imeytymisongelmia.
Pyörälän mukaan pastörointi ei juuri vaikuta maidon makuun, mutta säilyvyyteen se vaikuttaa ratkaisevasti, koska pastörointi tuhoaa bakteereista yli 99 prosenttia.
Rislakin näkemyksen mukaan meille juotetaan komponentteihin hajotettua ja uudelleen koottua, kalkilla, maitojauheella ja muun muassa heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä – ja jota kaiken tämän jälkeen yhä kutsutaan maidoksi.
– Lopputulos on lähempänä maidon kaseiiniproteiinista tehtyä huonekaluteollisuuden liimaa kuin alkuperäistä tinkimaitoa.