Kreikan vaalitulos ja live-veto toikki

[Antsa Rieppo]

Nytten Kreikan uusi johto osoittautuu Venäjämyönteiseksi. Ei niin kovin yllättävä veto. Oliskohan euraasian unionissa tilaa yhdelle kurataloudelle?

Käyvät kauppaa Venäjä-pakotteilla ja omalla lainaohjelmallaan.

 

[Tsuhna]

Olisko niitä rahoja saatu missään vaiheessa takaisin kuitenkaan?

No ei. Mie arvasin jo heti, kun ne hyvät sinne lähti, että sayonara.. ei tulla näkemään enää koskaan. Kusettajaporukkaa koko jengi, kunhan edes nyt olis meidän puupääpoliitikot sen verran viisastuneet etteivät lapioisi enää yhtään centin latia lisää siihen pohjattomaan kaivoon.

 

[Sabelt Rompe]

No ei. Mie arvasin jo heti, kun ne hyvät sinne lähti, että sayonara.. ei tulla näkemään enää koskaan. Kusettajaporukkaa koko jengi, kunhan edes nyt olis meidän puupääpoliitikot sen verran viisastuneet etteivät lapioisi enää yhtään centin latia lisää siihen pohjattomaan kaivoon.

Kuka sitten kusettaa ja ketä. Japanilla kuulemma valtion velka suurempi kuin kreikalla per asukas, mutta kreikalla roimasti suuremmat korot. Poliittinen markkinatalous määrää ahdingon syvyyden. Suuria korkoja maksellessa on vaan ihan kohtuullista, että osa lainoista jää maksamatta.

Ei tommosia korkoja ollu edes sotakorvauksissa.

 

[Fagerholm]

Meikäläinen oli satamassa vilkuttamassa kun rahtilaiva lähti viemään mammonaa Kreikan merelle.

 

[Albert Oil]

Meikäläinen oli satamassa vilkuttamassa kun rahtilaiva lähti viemään mammonaa Kreikan merelle.

Katoinkin, että tutun näköinen kuikelo siellä heilui kelpo pöhnässä alasti. Mä heilutin laivan kannelta takaisin.

 

[JPP]

Meikäläinen oli satamassa vilkuttamassa kun rahtilaiva lähti viemään mammonaa Kreikan merelle.

Katoinkin, että tutun näköinen kuikelo siellä heilui kelpo pöhnässä alasti. Mä heilutin laivan kannelta takaisin.

Milläs vilkutitte ja heiluttelitte... eiku antaakin jäädä salaisuudeksi.

 

[Tolerantti]

Jospa Tipra porukoineen saisi rotia Kreikkaan.

Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta syyttää troikkaa Kreikan talousongelmista. Sama kuin syytettäisiin palokuntaa rakennuksen syttymisestä tai ambulanssimiehistöä siitä, että motoristi kuoli ajettuaan kalliota päin. Kun välitön hätä on nyt ohi, on Kreikan oma asia nostaa itsensä taloudellisesti jaloilleen. Ei sitä troikka tee.

Kreikan korruption kitkemisessä paljon työtä

Valtion viroilla ja eduilla kannatusta neljä vuosikymmentä keränneet konservatiivit ja sosialistit kokivat Kreikan parlamenttivaaleissa murskahäviön. Uusi pääministeripuolue Syriza on valmis korruption vastaiseen taisteluun. Syvälle juurtuneita käytäntöjä ei ole helppo kitkeä.

Ihmiset kuuntelevat Kreikan yleisradion ERT:n orkesterin esiintymistä yhtiön toimitalon edustalla. Syriza on luvannut herättää ERT:n henkiin irtisanottuine henkilöstöineen. Kreikan yleisradio ERT:n orkesteri esiintyy yhtiön toimitalon edustalla 9. heinäkuuta 2013 Ateenassa. Kuva: Simela Pantzartzi / EPA

Ei epäilystä, että neljä vuosikymmentä kestänyt konservatiivien ja sosialistien asiakkuusjärjestelmä oli pohja Kreikan valtiontalouden vajeelle ja velkakriisille.

Puolueiden hallitusvastuu murtui, kun vasemmistoliitto Syriza voitti viime viikolla parlamenttivaalit.

Vanhassa kaksipuoluejärjestelmässä virat ja julkiset kilpailut menivät ääniä vastaan helposti kannattajille ja sukulaisille. Ammattiyhdistyksille tarjotut edut nousivat mittaviksi, esimerkiksi tele-ja sähkölaitoksella sekä Yleisradioyhtiö ERT:ssä.

Pääministeri Samaras lakkautti yleisradion, ja noin 2 600 työntekijää erotettiin. Syriza on luvannut herättää ERT:n henkiin irtisanottuine henkilöstöineen. Perusteluna on kunnon journalismin takaaminen.

Syrizan kannattajien odotukset työllisyyden parantamiseksi ovat kovat. Toivottavasti eivät Alexis Tsiprasin koalitiohallitukselle liian kovat maan vanhan käytännön muistaen.

Byrokraattisen korruption mahti

Klientilismin uudistamisyritykset kariutuivat poliitikkojen pelkoon uudelleenvalinnastaan. On arveltu, että mukana oli myös hyvittelyä 1960–70-lukujen vaihteen sotilasjuntan aikaisesta lakkoilijoiden ja vasemmiston painostamisesta.

Vasta Kreikan lainaohjelmien ehdot pakottivat kreikkalaiset irtautumaan hyvin palkattuja valtion virkoja loppuelämäksi -mallista. Talouskriisin alku kiteytyikin lööppeihin veturinkuljettajien 6 000 euron palkoista maan keskipalkan ollessa 1 300 euroa.

Tuon ajan ansiot takasivat huolettomuutta myös ruskeisiin kirjekuoriin lääkäreille. Tulojen romahdettua on hämmästeltävää, että vanha tapa elää yhä.
Kilpailun avaaminen vaikeuksien kautta

Kansantaloutta rasitti vuositasolla miljardeilla euroilla myös kilpailun jarruttaminen eri ammattikunnissa.

Uutta yrittäjyyttä rajoitettiin muun muassa insinööri-, lakimies- ja kuljetusaloilla. Troikka vaati tabun rikkomista ja noin 150 suljetun ammatin avaamista. Lakkojen rintama oli loputon. Nyt apteekkiluvat eivät siirry enää suvussa.

Tsiprasin hallituksella on silti savottaa keskeneräiseksi jääneessä hankkeessa.
Operaatio ”puhtaat kädet” pääministerin ovella

Ajattelumuutos on lähtenyt käyntiin.

Kreikkalaiset äänestivät maan johtoon puolueen, joka vastustaa vallan väärinkäyttöä. Korruption kitkeminen on tärkeää Syrizan oikeistolaiselle hallituskumppanillekin, pienpuolue Itsenäisille kreikkalaisille. Yhdessä niiden on onnistuttava myös teoissa.

Läpinäkyvyyttä tukee uusi korruption vastainen ministeriö, joka toimii suoraan pääministerin alaisuudessa. Ministeriötä johtaa rahanpesun tutkinnan asiantuntija.

Tiukkana demokraattisten menettelyjen noudattajana tunnettu Syrizan kansanedustaja Zoi Konstantopoulou vastaa parlamentin puhenaisen nuijalla puoluekähminnän estämisestä.

Mahtisuvut, Karamanlikset ja Mitsotakikset, lähtevät yrittämään pääoppositiossa Syrizan uudistusten torppaamista. Papandreoun klaanin ei tarvitse yrittää. Heitä ei parlamentin käytävillä vilahtele, 92 vuoden läsnäolon jälkeen.

Yle Uutiset / Sara Saure, Ateena

 

[McRäkä]

Kreikan Yleisradion lakkauttamisesta noin vuosi sitten tullut "Kreikan yleisradio vaikeni" -dokumentti oli melko mielenkiintoinen. Lakkautukselle ei ollut esimerkiksi minkäänlaisia taloudellisia perusteita, ko. lafka tuotti päinvastoin voittoa.

 

[Melinda]

Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta syyttää troikkaa Kreikan talousongelmista. Sama kuin syytettäisiin palokuntaa rakennuksen syttymisestä tai ambulanssimiehistöä siitä, että motoristi kuoli ajettuaan kalliota päin. Kun välitön hätä on nyt ohi, on Kreikan oma asia nostaa itsensä taloudellisesti jaloilleen. Ei sitä troikka tee.

Juu, ei se troikan vika olekaan. Ihan itse Kreikka ajoi palavan torppansa kalliota päin. Nämä nykyiset austerity-korjausliikkeet ei vain oikein ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, joten sikäli toisenlaisen lähestymistavan kokeilu ei välttämättä ole huono idea. Toki jos Syriza keskittyy lupailemaan katteettomia ja kuhertelemaan Putinin kanssa, niin ei varmaan auta sekään.

 

[McRäkä]

Kreikan EU-jäsenyysneuvottelun aikaisen oikeistohallituksen kaunistelemat talousluvut eivät yllättäen epäilyttäneet lainkaan EU-päättäjiä ja maa hyväksyttiin EU-jäseneksi. Oisko ollut kuitenkin niin että tässä haistettiin bisnes ja taattiin pankkiirikavereille mukavat EU-kansalaisten takaamat korkotulot vuosikausiksi. Ei oo huonoa pisnestä tommonen laisin. Systeemi jossa liikepankit rahoittaa valtioita pitäs lakkauttaa välittömästi, eikä sitä olisi koskaan pitänyt päästää syntymään. Mikä helvetti siinä oikein on ettei EKP voi suoraan lainata rahaa valtioille, vaan se pitää kierrättää näiden liikepankkien kautta?

 

[Tolerantti]

Jaakon mielestä Kreikalla on edellytykset selvitä veloistaan. Varmasti keskustelussa hämmentää velan määrä, osuus BKT:stä. Tavallinen ihminen (minäkin) mieltää, että velat täytyy joskus maksaa kokonaan pois. Valtioiden kohdalla logiikka on toinen, ei niitä koskaan makseta täysin pois. Olennaista on, ettei velkaa ole liikaa ja että valtio selviää lainanhoitokuluistaan (korot + lyhennykset). Näin yleensä on, kun velka on riittävän pieni suhteessa BKT:hen. Näin ajatellen Kreikalla ei ole mahdoton matka kuiville. Velan määrä voi supistua JA BKT kasvaa.

Kreikka voi hyvinkin selvitä veloistaan
Pääkirjoitus 30.1.2015 18:25
Jaakko Kiander


Nyt kun talouden syöksykierre on oiennut, Kreikalla on kaikki mahdollisuudet hyödyntää kasvupotentiaaliaan, kirjoittaa eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander.

Kreikan vaalit voittanut Syriza-puolue on pitänyt maan velkojen järjestelyä keskeisenä vaatimuksenaan. Kreikan ulkopuolellakin monet ovat puoltaneet velkajärjestelyä lähes itsestään selvänä lähtökohtana sillä perusteella, että Kreikka ei voi selvitä veloistaan.

On kuitenkin epäselvää, miksi juuri Kreikka ei voisi hoitaa julkista velkaansa. Velka on toki suuri, noin 175 prosenttia suhteessa Kreikan kokonaistuotannon nykyiseen arvoon. On totta, että Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan pois edes suhteellisen pitkän ajan kuluessa.

Tämä on kuitenkin väärä tapa arvioida valtioiden velkakestävyyttä. Harva valtio pystyisi maksamaan velkojaan pois kokonaan.

Muun muassa Japanin, Italian, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Britannian julkinen velka on suuruudeltaan lähes sata prosenttia tai enemmän suhteessa kokonaistuotantoon. Lisäksi näiden kaikkien valtioiden julkinen talous on alijäämäinen. Niinpä niiden velka ei lyhene vaan kasvaa joka vuosi entisestään. Rahoitusmarkkinat eivät silti vakavasti epäile näiden maiden maksukykyä.

Euroalueen vahvan talouden Saksan velka on noin 80 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, ja maan budjetti on suurin piirtein tasapainossa. Saksan velka ei siis kasva mutta ei juuri lyhennykään. Saksakaan ei voi todellisuudessa maksaa velkojaan nopeasti pois lähivuosikymmenien aikana.

Valtioiden velkakestävyys ei perustu takaisinmaksuaikaan vaan siihen, että velan suhde kokonaistuotannon arvoon ei kasva jatkuvasti ja että velasta aiheutuvat korot pystytään maksamaan. Tällöin sijoittajat ovat valmiita rahoittamaan vanhojen lainojen lyhennykset myöntämällä uusia lainoja. Samalla tavoin toimivat myös suuret yritykset, joilla on yleensä aina taseessaan vierasta pääomaa.

Valtiot voivat myös ottaa hyvin pitkäaikaisia lainoja. Esimerkiksi Britannia sai juuri maksettua pois viimeiset ensimmäisen maailmansodan aikaiset lainansa.

Kreikka voi toimia samalla tavoin kuin muutkin kehittyneet maat. Vuonna 2010 alkanutta velkakriisiä on hoidettu velkasaneerauksen ja tukiluottojen avulla. Käytännössä yksityisen sektorin sijoittajien Kreikalle myöntämiä velkoja on leikattu ja loppuosa velasta on vakautettu muiden euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukiluotoilla. Niiden laina-ajat ovat pitkät ja korot matalat. Lisäksi Kreikan ottamille tukilainoille on myönnetty lyhennysvapaata vuoteen 2022 asti.

Tähän mennessä tehtyjen velkajärjestelyjen ansiosta Kreikan lainanhoitokulut eivät juuri poikkea muiden euromaiden kuluista. Lisäksi Kreikan julkinen talous on saatu ankaran menokuurin avulla lähes tasapainotettua.

Tältä pohjalta Kreikalla pitäisi olla tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet hoitaa velkojensa korot ja palata aikanaan normaaleille lainamarkkinoille.

Kukaan ei odota, että Kreikan valtio muuttuisi velattomaksi. Sen sijaan on olennaista, että Kreikan julkinen velka alkaa supistua suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä puolestaan edellyttää, että Kreikan talous kääntyy kasvuun. Tässä suhteessa tilanne on jo parantunut.

Kreikan talouden vapaa pudotus on ohi ja talouden kasvu on käynnistynyt – eikä sen jatkumiselle ole esteitä. Kreikka ei tarvitse enää uusia suuria säästöohjelmia. Maan talouden romahduksen seurauksena maassa on myös runsaasti vapaata työvoimaa ja kasvupotentiaalia.

Nyt Kreikka tarvitsee ennen kaikkea poliittista vakautta, markkinoiden avaamista ja toimintatapojen uudistamista, jotta maan talous voisi uudistua ulkomaisten investointien avulla. Parhaassa tapauksessa Kreikan uusi hallitus pystyy lähiviikkojen aikana sopimaan näitä tavoitteita edistävistä uudistuksista muiden euromaiden kanssa.

Kreikka haluaa pysyä euroalueen jäsenenä. On tärkeää, että maata tuetaan tavoitteen saavuttamisessa esimerkiksi pidemmillä laina-ajoilla. Yhtä tärkeää on, että kreikkalaiset sitoutuvat euroalueen yhteisiin pelisääntöihin ja ottavat vastuun oman valtionsa ottamista veloista ja muille maille tekemistään lupauksista.

Velkojen leikkaaminen ei olisi tämän tavoitteen mukaista vaan pikemminkin askel kohti monille Latinalaisen Amerikan maille tyypillistä jatkuvaa epävakautta.

Jaakko Kiander
Kirjoittaja on eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja.

 

[kouvotsvoni]

Jaakon mielestä Kreikalla on edellytykset selvitä veloistaan. Varmasti keskustelussa hämmentää velan määrä, osuus BKT:stä. Tavallinen ihminen (minäkin) mieltää, että velat täytyy joskus maksaa kokonaan pois. Valtioiden kohdalla logiikka on toinen, ei niitä koskaan makseta täysin pois. Olennaista on, ettei velkaa ole liikaa ja että valtio selviää lainanhoitokuluistaan (korot + lyhennykset). Näin yleensä on, kun velka on riittävän pieni suhteessa BKT:hen. Näin ajatellen Kreikalla ei ole mahdoton matka kuiville. Velan määrä voi supistua JA BKT kasvaa.

Kreikka, tuo EU-alueen Japani.

Katsonpahan Kreikan synkkä arki-dokumenttielokuvaa. Aika karmeita lukuja vilahtelee... Ihme ei ole jos työttömäksi jäänyt ja nälkää näkevä kansalainen tarttuu johonkin kättä pidempään tuolla poliitikkoja nähdessään, sen verta symppiksen ja rehellisen oloista sakkia tuo koplaillut valtionpääosasto.

 

[oldez]

Kreikka, tuo EU-alueen Japani.



Katsonpahan Kreikan synkkä arki-dokumenttielokuvaa. Aika karmeita lukuja vilahtelee... Ihme ei ole jos työttömäksi jäänyt ja nälkää näkevä kansalainen tarttuu johonkin kättä pidempään tuolla poliitikkoja nähdessään, sen verta symppiksen ja rehellisen oloista sakkia tuo koplaillut valtionpääosasto.

Noin siinä käy kun valtion toimesta rakennetaan sitä kuplaa. Velkarahalla hyvinvointia ja paisutetaan julkista sektoria. Kaikille maksetaan tukia ja eläkkeitä kuolleiden omaisille. Inflaatio laukkaa, mutta mitään hätää ei ole niin kauan kuin valtio saa lisää velkaa. Sääliksi käy kreikan kansaa kun eivät ole syyllisiä tilanteeseen.

 

[kouvotsvoni]

Poliitikot kusettavat ja pankit saavat pitää voittonsa. Onneksi oman ja muitten maitten veronmaksajilta löytyy... Saas nähdä pääseekö Suomi sen 4 miljardin tappion edestä ottamaan vastuuta.

 

[Örfil]

Eniten minua ihmetyttää että mistä moinen velka Kreikalle pääsi syntymään?
Summahan on hirmuinen! Puhutaan yli 200 miljardin summasta. Miten noin pieni kansa voi tehdä tuollaisen velan? Uskomatonta!

EU:ta tästä on turha syyttämän. Ilman EU:ta tavallinen kansa elisi siellä suolavedellä, tonnikalasäilykkeillä ja näkkileivällä.

 

[kouvotsvoni]

Peukaloimalla taloustilastoja paremmiksi mitä olivat?

Ilman euroa kupla olisi puhjennut aiemmin ja siellä menisi nykyistä paremmin. Näin minä veikkaan.

 

[oldez]

Ilman euroa kupla olisi puhjennut aiemmin ja siellä menisi nykyistä paremmin. Näin minä veikkaan.

Varmasti näin. Nyt kuplaa saatiin paisutettua vuosia lisää ja aikamoinen kupla saatiinkin aikaan.

 

[Albert Oil]