Palvelut pitää muokata sellaisiksi, että niiden toteuttaminen onnistuu pitkällä aikavälillä niin, että budjetit eivät painu säännöllisesti alijäämäisiksi, ja joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että yksikköjä joudutaan lakkauttamaan tehokkuuden varmistamiseksi. Ei yksinkertaisesti voida elää velaksi vaikka se kuinka kivaa ja inhimillistä olisikin; se iskee ennenpitkää omaan nilkkaan.
En osaa mainita nimeltä yksittäisiä palveluyksiköitä (kouluja, terveyskeskuksia, sairaaloita tms.), mutta kaikilla osa-alueilla on varmasti varaa jostain tehostaa, leikata, keskittää ja yksityistää - tähän osaavat varmasti vastata kunnissa päättäjät vastata itse paremmin.
Ongelmahan on se, että kukaan ei halua luopua omasta asemastaan: palvelut eivät saa huonontua piiruakaan, liikkua kilometriäkään kauemmas saatikka kallistua euroakaan. Kun olen ne aina tähän hintaan ja tässä paikassa saanut, niin pitäähän tämän jatkossakin näin tottakai mennä. Jotta tämänhetkisestä tilanteesta päästään irti, vaatii se sen, että jonkun on kärsittävä (ja sen jonkun on valitettavasti oltava suomalainen veronmaksaja koska ei täällä kukaan muu niitä palveluita käytä).