Tätä tunnepointtia tässä kuntaliitosasiassa en ymmärrä. Kuntaliitoksia on Suomessa tehty iät ja ajat eikä se pitäjäidentiteetti mihinkään häviä, vaikka kunta virallisesti lakkaisikin olemasta.
No okei, en mä muutenkaan tunnejuttuja kuntaliitosasioissa käsitä. Ne kuitenkin tuntuvat suurin vastustuksen syy kansan keskuudessa olevan, sillä kulunutta lausahdusta "palvelut karkaa kauemmas, jos meijän kylästä lähtee kunnanvirasto" en ole kenenkään kuullut pystyvän perustelemaan, että miksi ne palvelut juuri kuntaliitoksen takia karkaisivat.
Kuitenkin kun vastustusta tuntuu näin paljon löytyvän toriparlamenteissa, on välttämätöntä, että eduskunnassakin joku puolue kuntauudistusta vastustaa. Jäisi muuten ison kansanosan ääni kuulumatta.
On kuntia, joissa ei olla toivuttu 40 v sitten tehdyistä liitoksista vieläkään, ja uutta pukkaa. Oman kunnan taajamien välillä nähdään olevan etutaistelu käynnissä. Tähän kontekstiin vihollisnaapurin, missä asukkaat ovat kaikki kateellisia pösilöitä, liittäminen onkin sitten ylipääsemätöntä.
Kyllä juuret ovat tärkeitä ihmiselle. On hyvä tietää, mistä itse ja suku on kotoisin. Tämä antaa henkistä turvaa rakentaa omaa elämäänsä, näin vaikka itse asuisi satojen kilometrien päässä kotipaikaltaan.
Pitäisikö näin ollen rakentaa kunta- ja terveydenhoitorakenneuudistuksen rinnalla kotiseutustrategiaa? Jotain asukaspohjalta ponnistavia kotiseutuyhdistyksiä? Nämä pitäisivät yllä vanhan pitäjän perinteisiä markkinoita, juhlia jne. Kunnan kassasta vähän toimintarahaa. Yhdistykset voivat pyörittää omia vaalejaan nostalgisesti verissäpäin.
Sitten vitsivitsi. Joka kuntaan riittää muutama ammattivalittaja, jotka vastustavat aina ja kaikkea. Tehtaillaan vetoomuksia ja valituksia jokaiseen hallintoportaaseen. Näin saadaan hidastetuksi ja usein torpatuksi suuren enemmistön kannattamia hankkeita. Nyt uusiin superkuntiin voitaisiin perustaa valittajareservaatteja. Siellä voisivat änkyröidä sydämensä kyllyydestä, aiheuttamatta oikeaa haittaa muille!