Kuulutko ammattiliittoon?

[Antsa Rieppo]

Ei voi olla jos hymyilyttää!

 

[Sam]

Ei voi olla jos hymyilyttää!

Jos ei naurattaisi, niin itkettäisi :ahem:

Mielummin olen suupielet ylöspäin :thumbup:

 

[Antsa Rieppo]

Jos ei naurattaisi, niin itkettäisi :ahem:

Mielummin olen suupielet ylöspäin :thumbup:

Käsinseisonta toimii myös.

 

[oldez]

Niin. Eduskunta ne säätää, mutta eikö hallituksella olekaan mitään sanomista lain säätämisessä? Käsittääkseni hallituksella yleensä on enemmistö eduskunnassa ja näin ollen valmius tuoda haluamiaan lakeja käsittelyyn. Mihin perustat tuon väitteen, että vaatii perustuslaillisen säätämisjärjestyksen?





TES sisältää erilaisia palkkaluokkia, koulutuksen ja työnvaatimuksen mukaan. Myös työolosuhteista on aika tarkat osat, miten esimerkiksi lämpötilat, meluisuus jne vaikuttaa palkkaan. Ja mahtaiskohan se TES olla ammattiliiton neuvottelema? Vai onko se mielestäsi työnantajien hyvää hyvyyttään kirjoittama?

Mitäköhän väitettä nyt mahdat tarkoittaa? Minä kun vaan olen esittänyt kysymyksiä, joihin en ole saanut vielä järkevää vastausta.





Niin. Se nyt on sellainen skenaario, että jos kukaan ei kuulu ammattiliittoon, niin onko niitä enää sen jälkeen. Ja jos ammattiliittoja ei ole, kuka neuvottelee TESsit? Kuka vastustaa sitä, jos hallitus haluaa heikentää työntekijöiden asemaa, esim uudistamalla työaikalakia siten, että palkkataso laskee ja muita etuja, kuten lomia leikataan? Se kahvipöytä jengikö?

En usko, että edes työnantajat haluavat, etteikö ammattiliittoja ole. Menis ihan järjettömäksi kaaokseksi, kun ei edes jotain järkevää runkoa olisi neuvoteltu pohjaksi kaikille.

Esimerkkisi vaan on ihan älyttömän absurdi. Jos ammattiliittoja ei olisi niin lakia täydennettäisiin monilta kohdin. Onhan meillä työsuojelupiirit, aluehallintovirastot, oikeuslaitos, poliisit jne. Jos hallitus alkaisi riistää niin sitten seuraavissa vaaleissa uusi hallitus. Niin se toimii.

 

[Tsuhna]

Olkiukko huudettu!

 

[Sue_me]

Kuulun liittoon.

 

[tmoi]

Esimerkkisi vaan on ihan älyttömän absurdi. Jos ammattiliittoja ei olisi niin lakia täydennettäisiin monilta kohdin. Onhan meillä työsuojelupiirit, aluehallintovirastot, oikeuslaitos, poliisit jne. Jos hallitus alkaisi riistää niin sitten seuraavissa vaaleissa uusi hallitus. Niin se toimii.

.

Meinaat että hyvää hyvyyttään lakia täydennettäis, kun sä sanot vai? Vai kuka sitä vaatisi? Se kahvipöydän jengi taas vai?

Meinaatko, että nykyistä hyvinvointivaltiota olisi tässä muodossa olemassa ilman ammattiliittoja? Että, kunhan hyvää hyvyyttään työantajat tälläisen rakentaneet, ja jos jossain olisi hieman "vajausta", niin eduskunta (hallituksen oivalla avustuksella ) paikkalisi sitten lakeja täydentämällä, kun niitä joku "mihinkään liittoon kuuluva" huutelee sieltä bussipysäkiltä ja kahvihuoneesta (niitähän ei muuten olisi, kuten ei kahvitaukojakaan.. . Tai niin. Olishan niitä joku saattanut sieltä bussipysältä sitten jo ehkä sen asian tingannut)

 

[Fagerholm]

Miksi kaiken työantajan ja työntekijän välillä pitää lähteä laista tai muusta kolmannen osapuolen tekemästä sopimuksesta?

 

[Fagerholm]

En tiedä saatana. Vieroksun ajatusta työpaikasta jossa tihrustetaan taulukosta mitä kukakin tienaa ja katsotaan kellosta koska mennään juomaan kahvia.

 

[burb]

Ja silti taulukkopalkat ja minuutintarkat taukoajat on monelle arkipäivää, joskus pyhinäkin.

 

[PuoliPöhkö]

En tiedä saatana. Vieroksun ajatusta työpaikasta jossa tihrustetaan taulukosta mitä kukakin tienaa ja katsotaan kellosta koska mennään juomaan kahvia.

 

[Fagerholm]

Ja silti taulukkopalkat ja minuutintarkat taukoajat on monelle arkipäivää, joskus pyhinäkin.

Toki näin se isoissa laitoksissa on oltava ainakin taukojen suhteen.

 

[oldez]

.

Meinaat että hyvää hyvyyttään lakia täydennettäis, kun sä sanot vai? Vai kuka sitä vaatisi? Se kahvipöydän jengi taas vai?

Meinaatko, että nykyistä hyvinvointivaltiota olisi tässä muodossa olemassa ilman ammattiliittoja? Että, kunhan hyvää hyvyyttään työantajat tälläisen rakentaneet, ja jos jossain olisi hieman "vajausta", niin eduskunta (hallituksen oivalla avustuksella ) paikkalisi sitten lakeja täydentämällä, kun niitä joku "mihinkään liittoon kuuluva" huutelee sieltä bussipysäkiltä ja kahvihuoneesta (niitähän ei muuten olisi, kuten ei kahvitaukojakaan.. . Tai niin. Olishan niitä joku saattanut sieltä bussipysältä sitten jo ehkä sen asian tingannut)

Jos sinun esimerkissäsi perusolettamus on että kaikki vallassa olevat ihmiset ovat siellä vain sortamassa muita ihmisiä niin tietenkin tilanne on niin mustavalkoinen kuin annat ymmärtää. Nyt ei puhuta että siitä aloitettaisiin nollasta, vaan että ammattiliitot lakkaisivat olemasta ja että tessit irtisanottaisiin. Siinä vaiheessa huutava tarve täydentää lainsäädäntöä, jotta monet tesseissä olevista asioista saataisiin lakiin.

Tämä siitä syystä että meille on tämä nykyinen järjestelmä joka nojaa tesseihin ensisijaisena. Nyt kun tessit putoavat pois niin työtuomioistuin lakkaa olemasta ja kaikki kiistat käsitellään käräjäoikeudessa. Oikeuslaitoksen kannalta se on hankala tilanne jos hyvinkin säännellyistä sopimuksista siirrytään hyvinkin suppeaan työsopimuslakiin, vuosilomalakiin jne. koska niissä ei ole eikä ole ollut tarvetta ottaa huomioon eri alojen erilaisia tarpeita. Toki sinun mielestäsi tämä kaikki on tarpeetonta ja Sipilä määrää että oikeuslaitoskin lakkautetaan ja korvataan kenttätuomioistuimeilla joka joko vapauttaa syytteestä tai teloittaa työnorjat.

Ihmisiä ne ammattiliitoissakin ovat, vaikka ne katoaisivat niin eivät ihmiset mihinkään katoaisi. Kyllä ammattiliittojen ulkopuolellakin halutaan että työolot ovat inhimillisiä. Ne firmat joilla menee hyvin pitää hyvää huolta työntekijöistään ja tarjoavat paljon parempia etuja ja palkka kuin ammattiliittojen neuvottelemat tessit.

 

[tmoi]

Miksi kaiken työantajan ja työntekijän välillä pitää lähteä laista tai muusta kolmannen osapuolen tekemästä sopimuksesta?

En tiedä saatana. Vieroksun ajatusta työpaikasta jossa tihrustetaan taulukosta mitä kukakin tienaa ja katsotaan kellosta koska mennään juomaan kahvia.

No joo. Ei työpaikan tarvitse olla sellainen (eikä kuulukkaan, jos työhyvinvoitia ajatellaan), että siellä tihrustellaan moisia asioita. Palkkaa saa maksaa ihan kuinka paljon taulukkojen
yli, jos kerran joku sen ansaitsee. Hyvä toki olisi, että se kolleegakin saa sen verran, että ei nyt tarvii "sossussa" käydä hakemassa apuja, että pysyy hengissä.

Paljon on kuitenkin maailma muuttunut yli sadan vuoden aikana, kun ammattiliitoja on ollut jollain tavalla työoloihin ja ansioihin vaikuttamassa. Ja kyllä ammattiliittojen pitää myös pystyä muuttumaan. Heitinkinkin vaan ajatuksen ilmoille, että millainen työelämä ja hyvinvointi olisi suomessa, jos ei ammattiliittoja laisinkaan olisi. Kun kerran sellaistakin mielipidettä tuntuu olevan, että ihan täysin turhia ovat ja että eduskunta säätää sitten lait meidän kaikkien eduksi ja hyvinvoinniksi, vaikka ei ketään sellaisia olis vaatimassakaan, saati neuvottelemassa. Ja työnantajathan maksaa "TESSIN" mukaista liksaa silti, vaikka ei sellaisia olisi kukaan ollut neuvottelemassakaan.

Kaikki nämä toki olisi voitu saada aikaan ilmankin ammattiliittoja. Vai olisiko?

Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014

Oletko miettinyt mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaan? Minä pohdin mitä Yleinen työttömyyskassa on saanut aikaan? No luetellaas heidän saavutukset ja mietitään mihin tulokseen päädymme.

Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset, kattavasta listasta kiitos tamperelaiselle Seppo Tuoviselle.

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.


1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.


1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.


1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.


1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.


1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.


1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.


2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.


2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .


2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha

Lähde: Seppo Tuovisen listan lisäksi lisäyksiä täältä: Tämä on SAK:n historia.

Yleisen Työttömyyskassan saavutukset

1889 – 2014 Ei mitään.

Kumman sinä valitset?

 

[Antsa Rieppo]

En tiedä saatana. Vieroksun ajatusta työpaikasta jossa tihrustetaan taulukosta mitä kukakin tienaa ja katsotaan kellosta koska mennään juomaan kahvia.

Varmaan siksi, että jossakin tehtaassa hihna pyörii juuri kellon mukaan. Jos sieltä yksi hyppää pois välistä, niin saattaa homma mennä ns. reisille, vaikka kuinka kaffeehammasta jomottaisi.

 

[Fagerholm]

Toki näin se isoissa laitoksissa on oltava ainakin taukojen suhteen.

Varmaan siksi, että jossakin tehtaassa hihna pyörii juuri kellon mukaan. Jos sieltä yksi hyppää pois välistä, niin saattaa homma mennä ns. reisille, vaikka kuinka kaffeehammasta jomottaisi.

Niin, aivan.

 

[PuoliPöhkö]

Tulkitsin Fagerholmin vierastavan ajatusta että olisi itse kyseisen kaltaisessa työpaikassa. Samoin kuin minä.

Nostan hattua kaikille niille, jotka sellaista työtä tekevät.
Itse en viihtyisi työssä jossa ei ole vapauksia tehdä päätöksiä siitä miten ja milloin tuottaa sitä mitä yrityksessä on tuottamassa.
Voin tulla ja mennä juuri niin kuin haluan, kunhan hoidan oman ruutuni.

 

[tmoi]

Jos sinun esimerkissäsi perusolettamus on että kaikki vallassa olevat ihmiset ovat siellä vain sortamassa muita ihmisiä niin tietenkin tilanne on niin mustavalkoinen kuin annat ymmärtää. Nyt ei puhuta että siitä aloitettaisiin nollasta, vaan että ammattiliitot lakkaisivat olemasta ja että tessit irtisanottaisiin. Siinä vaiheessa huutava tarve täydentää lainsäädäntöä, jotta monet tesseissä olevista asioista saataisiin lakiin.

Tämä siitä syystä että meille on tämä nykyinen järjestelmä joka nojaa tesseihin ensisijaisena. Nyt kun tessit putoavat pois niin työtuomioistuin lakkaa olemasta ja kaikki kiistat käsitellään käräjäoikeudessa. Oikeuslaitoksen kannalta se on hankala tilanne jos hyvinkin säännellyistä sopimuksista siirrytään hyvinkin suppeaan työsopimuslakiin, vuosilomalakiin jne. koska niissä ei ole eikä ole ollut tarvetta ottaa huomioon eri alojen erilaisia tarpeita. Toki sinun mielestäsi tämä kaikki on tarpeetonta ja Sipilä määrää että oikeuslaitoskin lakkautetaan ja korvataan kenttätuomioistuimeilla joka joko vapauttaa syytteestä tai teloittaa työnorjat.

Ihmisiä ne ammattiliitoissakin ovat, vaikka ne katoaisivat niin eivät ihmiset mihinkään katoaisi. Kyllä ammattiliittojen ulkopuolellakin halutaan että työolot ovat inhimillisiä. Ne firmat joilla menee hyvin pitää hyvää huolta työntekijöistään ja tarjoavat paljon parempia etuja ja palkka kuin ammattiliittojen neuvottelemat tessit.

Mistä sä ton nyt repäisit? Menikö tunteisiin?

 

[Fagerholm]

Tulkitsin Fagerholmin vierastavan ajatusta että olisi itse kyseisen kaltaisessa työpaikassa. Samoin kuin minä.

Nostan toki hattua niille, jotka sellaista työtä tekevät. Itse en viihtyisi työssä jossa ei ole tuottamisen vapautta.

Näin.

 

[Sam]

Tulkitsin Fagerholmin vierastavan ajatusta että olisi itse kyseisen kaltaisessa työpaikassa. Samoin kuin minä.

Nostan toki hattua niille, jotka sellaista työtä tekevät. Itse en viihtyisi työssä jossa ei ole tuottamisen vapautta.

Pitkälti samaa itsellä ja lisäksi on olemassa samassa firmassa tekijöitä jotka tekevät täysin erilaista työtä kuin minkä yleissopimuksen piiriin kuuluvat. Ei siis oikein ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin sopimuksiin liiton tuen kautta. Toki voin olla väärässä, mutta itse olen näin kokenut koko työurani ajan. Luonnollisesti arvostan liittojen yhteiskunnallisia saavutuksiaan.