(Kummaan paikkaan itsesi karkotit
syyttä syyllisten seuduille,
raskaisiin taloihin pesit,
kirkuviin huoneisiin.
Mitä ne sinulle tekevät siellä,
kuka on raapinut nimesi pois?
Nimesi, kasvosi, mielesi oivat
palvelemaan) konetta.
Kauan sitten kun lakosi kevät,
huomaamatta tuhlattu,
elämän syvä ja vehreä lehto
niin houkutteli sua.
Pyörre on hirmuinen,
vahva sen voima on.
Kurimus, kauhuinen, voittamaton.
CMX: Palvelemaan konetta