Viini tuli jo ruokakauppaan – ja viina myös
Suomalaisten juominen on vähentynyt ja rauhoittunut. Alkoholin kokonaiskulutus on pienentynyt jo monta vuotta peräkkäin. Silti suomalaiset juovat yhä. Sille aiotaan nyt tehdä jotain.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuore muistio esitti keinoja juomisen vähentämiseksi. Hintoja halutaan nostaa ja juomisesta tehdä hankalampaa.
Julkisuudessa on puhuttu varsinkin anniskeluaikojen lyhentämisestä sekä keskioluen laimentamisesta tai siirtämisestä Alkoon, mitä peruspalveluministeri Susanna Huovinen lehtitietojen mukaan esittää harkittavaksi muttei kannata.
Sekavia puheita on turha hämmästellä, sillä viinaministeri edustaa suomalaista alkoholimonopolia, jonka tavoite on vähentää alkoholihaittoja alkoholia myymällä.
Tuplarooli on yhtä jakomielinen kuin valtion uhkapelimonopolilla. Molemmilla on kaksi kättä, joista toinen tarjoaa namia, toinen läimäyttää näpeille.
Psykiatrien mielestä lapsista kasvatetaan näin sekopäitä, ja niin näyttää tosiaan käyneen.
Melkein sata prosenttia suomalaisista käyttää alkoholia, mutta suuri osa heistä toivoo valtiolta toimia alkoholinkäytön vähentämiseksi.
Normaali ihminen aloittaisi itsestään, muttei suomalainen. Hänen mielestään vain muiden juominen on ongelma. Juuri sille valtion pitäisi tehdä jotain.
Samaan aikaan, kun poliitikot ovat vannoneet taistelevansa leijonina alkoholin haittoja vastaan, Alko on vähin äänin tehnyt juomisesta leppoisampaa. Itse teen viikonlopun ruokaostokseni usein Kannelmäen Prismassa, jossa Alko on samassa tasossa ruokakaupan kanssa kuten isoimmissa S-kaupoissa yleensä.
Alkon käytävät on mitoitettu tarpeeksi leveiksi Prisman tankkimaisia ostoskärryjä varten. Siten saatan hoitaa viinihankinnat ja ruokaostokset samoilla kärryillä. Ainakin meille helsinkiläisille viini on jo tullut ruokakauppaan. Ja viina myös.
Mietoja huumeita vastustetaan usein vetoamalla niin sanottuun porttiteoriaan. Saman logiikan mukaan Alkot ovat oikeita viinaportteja, sillä mietojen ja väkevien myyminen samassa paikassa johtaa tietysti kokeilemaan vahvempia aineita. Itsekin olen joskus lähtenyt ostamaan tylsiä mutta palannut kotiin terävien kanssa.
Suomessa valittu tapa tuoda viina ruokakauppaan on yhdistänyt eri systeemien huonoimmat puolet. Alkoholin ostaminen on melkein yhtä helppoa kuin muissa maissa, mutta systeemi on kallis, epätasa-arvoinen ja kilpailua vääristävä.
Kallis se on, koska olisi tehokkaampaa myydä alkoholi samalta kassalta kuin ruoat. Rahansahan valtio saa joka tapauksesta lähinnä veroista.
Kilpailua systeemi vääristää siten, että viinaa saa vain isoista ruokakaupoista, eikä niistäkään kaikista. Eniten Alkoja on rohmunnut S-ketju, sen jälkeen tulevat K-kaupat, ja sitten ei tule paljon mitään. Vain yksi Lidl on saanut Alkon.
Selvitysten mukaan Alko lisää marketin myyntiä jopa 10–20 prosenttia, eli Alkon saaminen on suora rahansiirto kauppiaan taskuun.
Millä keinoin kauppiaat Alkoja houkuttelevat, siitä liikkuu värikkäitä tarinoita. Täysin yleisellä tasolla voidaan todeta, että missä on rahaa jaossa, siellä pörräävät korruption kakkakärpäset.
Epätasa-arvoinen nykysysteemi on, koska kaupunkilaiset voivat elää kuin eurooppalaiset, kun taas syrjäseuduilla eletään kuin metsäläiset. Alkoholi joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä – ja yhä pidempien, jos Alko jatkaa myymälöidensä sulkemista.
Jos ei usko rotuteorioihin suomalaisesta viinapäästä, niin mikä muu kuin hankalat hakumatkat on saanut suomalaiset juomaan paljon kerralla?
Tällaista alkoholipolitiikkaa ministerit siis puolustavat ja haluavat vielä kiristääkin. Olkoon niin. Tässä ministerille pari ideaa.
Kavennetaan Alkojen käytävät sentin kapeammiksi kuin ostoskärryt. Sijoitetaan suosituimmat merkit joko katon- tai lattianrajaan. Lopetetaan testivoittajien markkinointi, ja tuodaan maahan vain todella pahanmakuisia juomia. Katsotaan, milloin alkoholia ostetaan eniten, ja suljetaan Alkot juuri niinä päivinä.
Ajatukset voivat kuulostaa oudoilta, mutta ei näin hullua politiikkaa voi järjellisillä konsteilla edistää.