Antsa Rieppo
Well-known member
Miks joku tekis niin?Mosse on mosse vaikka voissa paistaisi.
Miks joku tekis niin?Mosse on mosse vaikka voissa paistaisi.
Kuulostaa koiramaiselta kommentilta.Salmista kritisoida kehtasi. Paikka näytettiin.
Tallenteen tilalla olikin kikkipornoa.Tosi ikävään saumaan osui tuo kiintolevyn hajoaminen, voi harmi. No, ei muuta kuin panppua kaalen lakuaiseen sitten vaan.
http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/06/09/suomesta-litiumin-suurvalta-jos-hyvin-kay-tavaraa-riittaa-vuosikymmeniksi/20157400/12?pos=tuoreimmatSuomesta litiumin suurvalta? "Jos hyvin käy, tavaraa riittää vuosikymmeniksi"
Teslan Powerwall ja akkujen mahdollinen yleistyminen ovat herättäneet kysymyksiä litiumin riittävyydestä. Litiumesiintymiä on myös Suomessa, ja kotimainen tuotanto voi päästä käyntiin parissa vuodessa. Pohjanmaalla on vasta raapaistu vähän pintaa, kaivosyhtiössä uskotaan.
Helposti saatava litium riittää joidenkin arvioiden mukaan noin 5–15 vuodeksi, riippuen siitä kuinka nopeasti akkujen käyttö yleistyy, sanoo dosentti Tanja Kallio Aalto-yliopiston kemian laitokselta.
Suurimmat tuottajat ovat Chile, Australia, Argentiina ja Kiina. Euroopan suurimmat litiumvarat on tiettävästi Suomella, ja kaivosyhtiö Keliber yrittää parhaillaan saada tuotannon käyntiin Keski-Pohjanmaalla.
Etelä-Amerikan ja Kiinan litium tuotetaan suola-aavikoilta, mutta suomalainen litium on sitoutunut malmiin ja sen tuotanto on siksi hitaampaa ja kalliimpaa.
– Suomi voisi olla litiumin tuottajamaa, mutta se edellyttää sitä, että helposti löydettävä litium käy vähäiseksi, Kallio sanoo Taloussanomille.
"Vasta pikkuisen pintaa raapaistu"
Keliberin toimitusjohtaja Olle Siren uskoo kuitenkin, että tuotanto on kannattavaa heti käynnistyessään. Sirenin mukaan Suomessa tuotettava litium on puhtaampaa kuin suola-aavikoilta saatava, ja siksi siitä maksetaan jopa lähes kaksinkertainen hinta.
Taloustiedot
– Litiumin markkinahinnat ovat menneet maailmalla muulla tavalla kuin perusmetalleilla. Litiumin käyttö on kasvanut ja hinta noussut koko ajan, Siren sanoo.
Kaivos käynnistyy näillä näkymin vuonna 2017 tai 2018, Siren kertoo. Sitä ennen on vielä tehtävä selvityksiä sekä saatava tarvittavat luvat ja rahoitus.
Tuotanto olisi noin 6000 tonnia vuodessa, mikä vastaisi 4–5 prosenttia koko maailman tuotannosta. Tämänhetkisen arvion mukaan esiintymästä riittäisi noin 15 vuodeksi.
– Mutta mehän ollaan pikkuisen vasta pintaa raapaistu tässä Keski-Pohjanmaan litiumprovinssissa, Siren sanoo.
Tämän mukaan alueella on useita esiintymiä, joita ei ole vielä tutkittu. Maastossa on myös litiummalmilohkareita, jotka eivät voi olla peräisin tunnetuista esiintymistä.
– Se viittaa vielä löytämättömiin esiintymiin, eli siellä riittää töitä pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Jos hyvin käy, tätä tavaraa riittää vuosikymmeniksi.
Litiumista uusi öljy?
Elektroniikkayhtiö Sony loi ensimmäisen litiumioniakun vuonna 1991, ja nyt akut vievät joidenkin Olle Siren kuulemien tietojen mukaan 37 prosenttia litiumin teollisesta käytöstä. Muita käyttötarkoituksia ovat lasi- ja keramiikanteollisuus, alumiininvalmistus, voiteluaineet ja erilaiset katalysaattorit.
Litium on metalleista kevein ja toimii siksi erityisen hyvin kannettavissa akuissa kuten älypuhelimissa ja tietokoneissa. Litiumioniakussa on litiumia kuitenkin vain noin prosentin verran, ja sen kierrättäminen on siksi hankalaa ja kallista.
Hyvää korviketta litiumille ei ole akkukäytössä löytynyt. Kallion mukaan lupaavimpana vaihtoehtona pidetään ilma-akkuja, joissa olisi yksi kiinteä elektrodi ja toinen joka ottaisi happea ilmasta. Siihenkin liittyy ongelmia ja ilma-akku on vasta kehittelyvaiheessa.
Siren odottaa akkujen käytön kasvavan autoteollisuudessa voimakkaasti, mutta vielä suurempaa kasvua on tulossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön varastointiin käytettävissä suurissa stationaarisissa eli paikoillaan pysyvissä akuissa.
Litiumin tuotanto on ollut muutaman suuryhtiön käsissä, ja alalla on pelätty kartelleja. Tuotanto on myös paikoin lähtenyt hitaasti käyntiin, koska Etelä-Amerikan tuottajamaat ovat huolehtineet, että jalostuksen tuotto jää niille itselleen. Suola-aavikoita pidetään myös nähtävyyksinä ja luonnonihmeinä, joita ei haluta tärvellä.
– Jos litiumin käyttö voimakkaasti lisääntyy, voisi ajatella että Etelä-Amerikan maat pääsisivät samaan asemaan jossa öljyvaltiot ovat nykyisin, Tanja Kallio sanoo.
Tätä vähän arvelinkin.Muuten ihan jees, mutta Suomeen jää vain raiskattu luonto kun hyväveljet ovat myyneet kaiken voittoa tuovan toiminnan ulkomaisille tahoille.
Keliberkin on 68%:senttisesti norjalainen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621Mites se Suomen kaivoslaki menikään?
Luin kokonaan kun oli niin hyvä.
Onhan sielläkin öljyvaltioita, mutta eipä ole 'norjia'. Eiköhän ne litium-rahatkin valu harvojen taskuihin.– Jos litiumin käyttö voimakkaasti lisääntyy, voisi ajatella että Etelä-Amerikan maat pääsisivät samaan asemaan jossa öljyvaltiot ovat nykyisin
Hieno laki, hieno.Valtioneuvosto voi myöntää oikeuden käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena
Lie siellä kaivoslaissa myös kaivosvaltaus. Kuka tahansa, lähes minne tahansa voisi tehdä kaivosvaltauksen, jopa kiusallaan. Karrikoiden.Hieno laki, hieno.
Onhan noita nähty. Petsamon ja Nikkelin menetimme. Ehkä Suomi kerää sotavoimia takaisinvaltaukseen?Pitäis olla vastaavasti oikeus myös kaivoksen valtaukseen. Mikä tahansa ryhmittymä jolta voimaa löytyy, sais halutessaan vallata kaivoksen ja potkia omistajat ulos.
Ja osan antaneet ilmattees.Muuten ihan jees, mutta Suomeen jää vain raiskattu luonto kun hyväveljet ovat myyneet kaiken voittoa tuovan toiminnan ulkomaisille tahoille.
http://www.hs.fi/autot/a1305961707385Mr Bean -tähti myi kahdesti kolaroimansa auton miljoonien voitolla
Lähes 20 vuotta vanhasta, kahdesti kolaroidusta autosta saa harvoin hyvää hintaa.
Se on kuitenkin mahdollista, ainakin jos sattuu olemaan brittiläinen näyttelijä koomikko Rowan Atkinson.
Atkinson on myynyt vuonna 1997 ostamansa McLaren F1 –superauton todennäköisesti noin kahdeksalla miljoonalla punnalla (lähes 11 miljoonaa euroa), kertoo The Telegraph -lehti. Myyntihinnasta ei ole täyttä varmuutta, sillä autoliike ei paljasta lopullista kauppasummaa.
The Telegraphin mukaan autosta pyydetty noin kahdeksan miljoonan punnan hinta on kuitenkin todennäköinen, sillä McLaren F1 -autosta on tullut todellinen keräilyharvinaisuus.
Auto on formula-autoja suunnitelleen Gordon Murrayn luomus, joka sai maailman nopeimman tuotantoauton tittelin vuonna 1998. Sen kellottama nopeusennätys oli tuolloin 391 kilometriä tunnissa.
Atkinson tunnetaan intohimoisena autoharrastajana, joka on käyttänyt omaisuuksia erilaisiin autoihin. McLaren F1 -superautosta hän maksoi aikoinaan 540 000 puntaa eli noin 740 000 euroa.
Mr Bean –hahmostaan tunnettu Atkinson on kertonut pitävänsä enemmän kilpa-autoilusta kuin näyttelemisestä. Atkinson onkin saanut paljon ylinopeussakkoja ja ajanut useita kolareita.
"En ole saanut ajaa kilpaa vuoden 2006 helmikuun jälkeen, koska uuden Mr Bean -filmin vakuutusehdot kieltävät sen. Olen ajanut useita kolareita vuosien varrella. Harrastukseni huomioon ottaen niitä olisikin vaikea välttää", Atkinson sanoi vuonna 2007.
McLaren -autosta luopuminen olikin Atkinsonille vaikeaa, The Telegraph -lehden haastattelema autokauppias David Clark kertoi.
”Tämä on yksi suurimmista autokaupoista Britanniassa koskaan. Rowan on mielissään, mutta ehkä myös hieman surullinen, sillä hän ajoi autolla 40 000 mailia”, Clark sanoi.
Autosta saatu noin kymmenen miljoonan euron arvioitu myyntivoitto todennäköisesti helpotti autosta luopumista.