Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / KESÄKAUSI 2017

[Antsa Rieppo]

Jostain syystä koulujen suosikkiruoat loppuu kesken ja inhokkeja jää jäljelle. Valmistusmäärät lie samat.

 

[Formulanomi]

Soon silleen, että koulujen (+kunnan muiden instanssien) ruokia tehdään monella eri tapaa.
1. Koulun keittiö valmistaa ja jakaa ruuan oppilaille
2. Kunnan keskuskeittiö valmistaa ruuan jakelee sen kouluille. Koulun keittiö (lämmittää ruuan ja) jakaa ruuan oppilaille
3. Kuntayhtymän keskuskeittiö jakaa ruuan useamman kunnan kouluille. Koulun keittiö (lämmittää ruuan ja) jakaa ruuan oppilaille
jne. eli varmaan muitakin variaatioita löytyy.

Ei ole siis vain yhtä ratkaisuvaihtoehtoa. Ja kaiketi sanomattakin on selvää, että mitä keskitetymmin ruoka valmistetaan, sitä enämpi säästetään valmistuskuluissa. Ja aivan takuulla menetetään samalla laadusta. Ruoka valmistetaan ja joko pakastetaan tai jaellaan sellaisenaan koulujen keittiöille, jotka yhä enevissä määrin ovat pelkkiä ruuan lämmittäjiä/jakajia.
Ja esim. liian vähäinen ruokamäärä on korvattavissa edellisistä ruuista jääneillä "lämmittämättömillä" pakasteilla, kun ylimääräiset heitetään pois.

 

[Antsa Rieppo]

Naurahdin ääneen.

KSML: Poliisi kokeilee valvontakanavaa


Poliisi ottaa käyttöön sisäisen
valvontakanavan, uutisoi
Keskisuomalainen.

Jatkossa poliisi voi tehdä
työtoveristaan nimettömän ilmoituksen,
mikäli epäilee jotain toisten poliisien
tekemistä rikoksista tai väärin-
käytöksistä. Alussa kaikki ilmoitukset
menevät poliisihallitukselle.

Kanavaa testataan ensin pilottina
Helsingin poliisissa ja keskusrikos-
poliisissa.

Pilotointi aloitetaan vielä tänä
vuonna. Koko maahan järjestelmä on
tavoitteena saada käyttöön ensi vuonna.

 

[Antsa Rieppo]

Saksassa tuotetaan aurinkosähköä 1667 kertaa enämpi kuin Suomessa.

 

[AJ]

Saksassa tuotetaan aurinkosähköä 1667 kertaa enämpi kuin Suomessa.

Tuotetaan siellä paskaakin moninkertainen määrä suhteessa Suomeen.

 

[Antsa Rieppo]

Tuotetaan siellä paskaakin moninkertainen määrä suhteessa Suomeen.

Tuskin kuitenkaan 1667 kertaisesti.

 

[AJ]

Tuskin kuitenkaan 1667 kertaisesti.

Pitäis kysyä Sepolta

 

[oldez]

Jostain syystä koulujen suosikkiruoat loppuu kesken ja inhokkeja jää jäljelle. Valmistusmäärät lie samat.

Niinpä. Sama työpaikan ruokalassakin.

 

[burb]

Saksassa tuotetaan aurinkosähköä 1667 kertaa enämpi kuin Suomessa.

Suomi sijaitsee maapallerolla vähän haastavassa paikassa. Kesällä paistaa, mutta silloin ei sähköä käytä kukaan mihinkään ikinä. Talvella sähkö tarvitaan hitosti, mutta pimeys valtaa maan syyskuusta toukokuuhun.
Pitäis jotenkin osata vaihtaa kesän ja talven paikkoja pitämällä auringon suuntimat entisellään, mutta tältä hallitukselta tuskin onnistuu tuokaan.

 

[Antsa Rieppo]

Suomi sijaitsee maapallerolla vähän haastavassa paikassa. Kesällä paistaa, mutta silloin ei sähköä käytä kukaan mihinkään ikinä. Talvella sähkö tarvitaan hitosti, mutta pimeys valtaa maan syyskuusta toukokuuhun.
Pitäis jotenkin osata vaihtaa kesän ja talven paikkoja pitämällä auringon suuntimat entisellään, mutta tältä hallitukselta tuskin onnistuu tuokaan.

Ylen uutisesta pätkä.

Suomessa on tuotantokapasiteettia nyt
noin 30 megawattia, Ruotsissa 200
megawattia, Tanskassa 1000 megawattia,
ja Saksassa 50 000 megawattia.

 

[AJ]

Entäs jos tilastoidaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella olevan aurinkopanelisähkön määrää. Miltäs Saksan tai Ruotsin tilastot näyttää sen jälkeen?

 

[Captain Howdy]

No, ihan hyvältä.

 

[AJ]

AI? No sitte.

 

[Balthazar]

Jo mutuilemalla arvaisin, että metsäiset maat sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin rakennetut ympäristöt ja maatalousmaat. Siksi EU:n komission esitys tehdä Suomesta, jonka pinta-alasta 80% on metsää, päästöoikeuksien nettomaksaja todellisia vaikutuksia (nuori metsä/lahoava metsä) ymmärtämättä on asia, joka syystäkin herättää raivokkaita vastalauseita. Mikä ei toki tarkoita, että metsän hyväksikäyttö kaikissa kuviteltavissa muodoissaan pitäisi Suomessa sallia.

 

[ettelbruck]

Olen aikanaan käynyt ns. parempien penskojen oppikoulun ja sen tyyppiseen, kaikessa maksulliseen koulutukseen (mukaanlukien ruoka) ei olla tuossa paluuta puuhaamassa.

Ei kai, mutta toi mieleen omat vanhat ajat. Kansakoulussa (Riihimäen Eteläinen) ruoka oli ilmaisuudesta huolimatta lähes aina lapsen makuaistille syötävää. Yksityisessä (Kara) se oli niin kamalaa - hinnasta huolimatta - että eka syksy riitti. Lopun aikaa kävelin kotiin (n.300m) pureskelemaan leipää. Lukiossa sitten taiteiltiin maksullisen ruoan kurjimuksessa, puolet ei ollut missään nimessä hintansa väärtiä.

Maksullisuus ei tee paskasta herkkua, mutta voisi vähentää hävikkiä.

 

[Örfil]

AI? No sitte.

Howdyn kehittämä lämmönkeräin pitäisi saada tilastoon mukaan. Laite on yksinkertaisuudessaan nerokas: aurinkoisena päivänä laitetaan täysi jallupullo kuistille keräämään lämpöä ja nukkumaan mennessä se otetaan jalkopäähän lämmittämään varpaita. Aamulla tyhjä pullo sitten viedään palautettavien pullojen kaappiin ja uusitaan prosessi taas alusta.

Laitetahan on ns. ikiliikkuja, koska se luovuttaa enemmän lämpöä, kuin siihen päivällä varastoitui.

 

[AJ]

Howdyn kehittämä lämmönkeräin pitäisi saada tilastoon mukaan. Laite on yksinkertaisuudessaan nerokas: aurinkoisena päivänä laitetaan täysi jallupullo kuistille keräämään lämpöä ja nukkumaan mennessä se otetaan jalkopäähän lämmittämään varpaita. Aamulla tyhjä pullo sitten viedään palautettavien pullojen kaappiin ja uusitaan prosessi taas alusta.

Laitetahan on ns. ikiliikkuja, koska se luovuttaa enemmän lämpöä, kuin siihen päivällä varastoitui.

Laite olisi ikiliikkuja vain mikäli se myös täyttyisi itsestään päivän aikana. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yöjuoppo joutuu hakemaan uuden lastin Alkosta aika-ajoin.

 

[Örfil]

Pötypuhetta eli pötistä: Howdy ei menisi koskaan Alkoon aika-ajojen aikaan.

 

[Vesku]

Jo mutuilemalla arvaisin, että metsäiset maat sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin rakennetut ympäristöt ja maatalousmaat. Siksi EU:n komission esitys tehdä Suomesta, jonka pinta-alasta 80% on metsää, päästöoikeuksien nettomaksaja todellisia vaikutuksia (nuori metsä/lahoava metsä) ymmärtämättä on asia, joka syystäkin herättää raivokkaita vastalauseita. Mikä ei toki tarkoita, että metsän hyväksikäyttö kaikissa kuviteltavissa muodoissaan pitäisi Suomessa sallia.

Jossain taustauutisessa oli, että Saksan hallitus olisi lobannut kovasti tuon esityksen puolesta. Liekö kauppapolitiikkaa, Suomelle kulut maksettavaksi. Viherpolitiikkaa? Suomeen suojelureservaatteja?
Taas niitä EU:n juttuja, joissa ei taideta ottaa faktoja huomioon. Tai ohitetaan sopivasti. Isot maat ratkaisevat, pienet vikisee.
http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-mvarat.htm
Tuon mukaan Suomen metsien kasvu on noin parissa kymmenessä vuodessa lisääntynyt 20 miljoonaa kuutiota, ollen yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö taitaa olla jotain reilu 60 miljoonaa mottia.

Suomessa on ollut metsälaki vuodesta 1886. " Metsää älköön hävitettäkö".
Jäin miettimään, miten on opetettu tuon ajatuksen hengessä minuakin. Niin kouluissa kuin kotonakin.
Parina vuonna ollut kunnon innostus metsän parannukseen pitkäaikaista toimintaa ajatellen, josta joku muu korjaa hyödyn vuosikymmenten päästä. Muutamalla kymppitonnilla tien tekoa, uudistamista, lannoitusta, raivausta, jopa osin Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta ( osuussijoituksen kautta). Metsä ottanut enemmän kuin antanut.

Ei passaa miettiä liikaa, meinaa vitutuskäyrä nousta.

 

[mustakaari]

Tämä on vähän kinkkinen homma. Ei tuo reilu ole, koska siinä ei jotenkin oteta tuota historiaa oikealla tavalla huomioon. Eihän se nyt voi mennä niin että jos eri maissa on harrastettu erilaista metsänhoitoa, niin kaikki vaan laitetaan samaan muottiin.

Toisaalta ymmärrän tuon toisen puolen. Jos puuta ei käytetä fiksusti, niin se tuottaa taas paljon uusia co2-päästöjä.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005140565.html

Haisee silti saksalaisten lobbaukselta, ja yllätys yllätys Ruotsikin hyötyy laskusäännöstä.