Koulunkäyntiohjaaja kertoo karmeasta arjesta: väkivallan pelko piinaa jatkuvasti, koulu on kädetön - ”Oppilas vain saa jatkaa pahoinpitelyään”
Koulunkäyntiohjaajan mukaan on turhauttavaa, ettei koulu pysty riittävällä tavalla puuttumaan väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin.
Koulujen voi olla vaikea puuttua väkivaltaisen oppilaan käytökseen. Tällainen tilanne on alakoulussa pienessä kunnassa Kanta-Hämeessä. Koulunkäyntiohjaaja kertoo, miten yksi ongelmaoppilas voi tehdä koko alakoulun arjesta piinaa.
- Alakoulussamme on oppilas, joka pahoinpitelee sekä muita oppilaita että henkilökunnan jäseniä. Aina täytetään tarvittavat lomakkeet, ilmoitetaan sosiaalitoimeen, mutta oppilas saa jatkaa pahoinpitelyään. Oppilas saattaa käydä täysin ilman ennakkovaroitusta täysin vieraan oppilaan kimppuun ja hakata tätä, Anne (nimi muutettu) sanoo.
Koulunkäyntiohjaajan mukaan kyseinen oppilas ei ole lainkaan koulukuntoinen, ja koulu on jo tehnyt kaiken mahdollisen tilanteen eteen.
- Vaikka tehdään ilmoituksia, jopa lastensuojeluilmoituksia on ollut pakko tehdä, ja henkilökunta käy työterveydessä näyttämässä vammoja, joita on tullut väkivaltatilanteista, ei edes sosiaalitoimi hoida asiaa. Hän on tavallaan säilössä koulussa päivät, kun vanhemmat ovat töissä. Vanhemmat eivät suostu ottamaan mitään apua.
Ongelmallisella oppilaalla on luokassa ja ulkoilutilanteissa oma aikuinen, mutta Annen mukaan se ei ole auttanut tilannetta.
- On usein tilanteita, ettei se aikuismäärä vain riitä, esimerkiksi välitunnilla tarvitaan useampikin aikuinen rajaamaan sitä tilannetta, jos pyrkii satuttamaan muita tai itseään.
- On se tosi raskasta koko koululle, kun hirvittävän monet oppilaat pelkäävät. Hän ei toki ole ainoa väkivaltainen oppilas.
Alan vaihto
Anne itse lopetti työt luokassa, jossa ongelmaoppilas oli, koska hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa päivittäin. Hän kuitenkin työskentelee yhä samassa alakoulussa.
- Nyt uhka ei ole enää päivittäistä, mutta se on koko ajan olemassa tietyissä tilanteissa, esimerkiksi välituntivalvojana tai iltapäivätoiminnassa. Tietenkään aikuinen ei voi jäädä tilanteessa arpomaan, kuinkahan tilanteessa itselle käy, siihen on vain aina mentävä, vaikka se pelottaisi. Se on raskasta.
Yli 20 vuotta opetusalalla työskennellyt Anne opiskelee parhaillaan töiden ohessa uutta ammattia. Hän on väsynyt siihen, ettei kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin pysty käytännössä riittävällä tavalla puuttumaan.
- Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin oppilaan sijoitus jonnekin muualle. Perhe vastustaa sitä, mutta kyllä sitä on alkanut miettiä, että kuinka pitkään perhe saa sanella silloin, kun lapsen etu olisi selkeästi, että hän saisi tarvitsemansa avun paremmin muualla kuin tavallisella luokalla.
- Kyllä sitä miettii, että onko tämä enää sitä, mihin on aikanaan kouluttautunut. Enemmän on mielenterveysongelmia, on suurempia ryhmiä ja ongelmat ovat vaikeammin hallittavissa, Anne toteaa.
