Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSKAUSI 2014

[Fagerholm]

Tiikeri syö miestä.

Jos olisi syönyt häkkiin pudonneen koiran, toikki olisi täynnä järkyttyneitä kommentteja sekä surunaamaa näyttäviä hymiöitä. Tämmöisiä:

Nyt ei ihmeemmin jaksa kiinnostaa ketään.

 

[kouvotsvoni]

Vois ottaa jonkun koiran lenkitettäväksi jos Korkeasaareen asiaa...Harmittavan korkeita vaan ne suoja-aijat.

 

[Mosse]

Jos olisi syönyt häkkiin pudonneen koiran, toikki olisi täynnä järkyttyneitä kommentteja sekä surunaamaa näyttäviä hymiöitä. Tämmöisiä:

Nyt ei ihmeemmin jaksa kiinnostaa ketään.

Josko ihmiset surisi sitä ettei siitä koiranraadosta saa enää rukkasia tehtyä?

 

[Örfil]

Jos olisi syönyt häkkiin pudonneen koiran, toikki olisi täynnä järkyttyneitä kommentteja sekä surunaamaa näyttäviä hymiöitä. Tämmöisiä:

Nyt ei ihmeemmin jaksa kiinnostaa ketään.

Ensinnäkin lehdet on ihmisten kuolemia täynnä ja jos jokaisesta ahdistuisi, menisi toimintakyvyttömäksi.
"Ahdistumiskynnys" on korkealla ja edellyttää jotain rajumpaa (joku läheinen menehtyy, iso onnettomuus ja vieläpä lähiseudulla).

Myös kynnys tuntea myötätuntoa jotain lemmikkiä kohtaan on matalampi kuin jotain tuntematonta ihmisveljeä kohtaan jossain maassa, jossa ei ole koskaan käynytkään.
Lemmikit on pääsääntöisesti mukavia, ihmiset ei välttämättä ole.

Saa keksiä syitä lisää.

 

[Mosse]

Ensinnäkin lehdet on ihmisten kuolemia täynnä ja jos jokaisesta ahdistuisi, menisi toimintakyvyttömäksi.
"Ahdistumiskynnys" on korkealla ja edellyttää jotain rajumpaa (joku läheinen menehtyy, iso onnettomuus ja vieläpä lähiseudulla).

Myös kynnys tuntea myötätuntoa jotain lemmikkiä kohtaan on matalampi kuin jotain tuntematonta ihmisveljeä kohtaan jossain maassa, jossa ei ole koskaan käynytkään.
Lemmikit on pääsääntöisesti mukavia, ihmiset ei välttämättä ole.

Saa keksiä syitä lisää.

Yleinen homous sekä pirkkalalalaiset Verkkokauppapistecomissa.

 

[Dominic]

Lemmikeissä on just se hyvä puoli, että ne ei pahemmin vittuile tai pistä vastaan. Sen takia me niitä rakastetaankin, tykätään olla vallassa ja "huolehtia". JEEEEEEEEEEEEEE!

 

[Mosse]

Jaahas, narkki korahtanut.

 

[Örfil]

Tarkoitat varmaankin että veljellä on korkki narahtanut...

 

[jupla]

Jos olisi syönyt häkkiin pudonneen koiran, toikki olisi täynnä järkyttyneitä kommentteja sekä surunaamaa näyttäviä hymiöitä. Tämmöisiä:

Nyt ei ihmeemmin jaksa kiinnostaa ketään.

Entäs video, jossa upporikas kiinalainen söisi tiikerin penistä että saisi gigulinsa töpöttämään?

 

[Fagerholm]

Entäs video, jossa upporikas kiinalainen söisi tiikerin penistä että saisi gigulinsa töpöttämään?

En tiedä? Ikean huonekaluja?

 

[jupla]

En tiedä? Ikean huonekaluja?

Ei kun pullo sinolia ja hyvän musiikin kanssa.

 

[Troy]

Lemmikit on pääsääntöisesti mukavia, ihmiset ei välttämättä ole.

Saa keksiä syitä lisää.

Ei tarvitse keksiä lisää. Tässähän se totuus on.

 

[Mangelo]

Lemmikeissä on just se hyvä puoli, että ne ei pahemmin vittuile tai pistä vastaan.

Minun kokemukseni lemmikeistä on hieman toisenlainen. Mukavia ovat jos heidän ehdoillaan mennään, mutta vittuilevat jos eivät saa haluamaansa ja pistävät vastaan jos niiltä jotain vaatii. Ovat isäntiä talossa.

 

[Sue_me]

EK: Jopa 600 000 työpaikkaa vaarassa

YRITYSJOHTAJIEN "HÄTÄHUUTO" Yritysjohtajat ja EK varoittavat valmistavan teollisuuden karkaavan muihin maihin.

Vuorineuvos Jorma Eloranta veti kasvun mahdollisuuksia pohtinutta yritysjohtajien työryhmää, jonka manifesti julkaistiin tänään.

Päivästä toiseen saadaan uutisia irtisanomisista, lomautuksista ja tehtaiden sulkemisista, mutta Suomessa ei silti hahmoteta, kuinka vakava teollisuuden tilanne on. Näin valittelee vuorineuvos Jorma Eloranta, joka on ollut vetämässä kasvun mahdollisuuksia pohtinutta yritysjohtajien ryhmää.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja yritysjohtajien ryhmä suitsisi voimakkaasti julkisen sektorin menoja ja keventäisi työn verotusta. Työmarkkinoita pitäisi sen mukaan joustavoittaa niin, että työehdoista voisi neuvotella useammin henkilökohtaisesti.

Ilman uudistuksia valmistava teollisuus uhkaa siirtyä pois Suomesta. Jo nyt sen osuus kansantuotteesta on vähentynyt 15 prosenttiin, kun vielä vuonna 2007 osuus oli 23 prosenttia.

Metson entinen toimitusjohtaja Eloranta valittelee, että Suomi häviää liian usein muille maille investointien houkuttelemisessa.

- Itsekin olen joutunut toteamaan, ettei Suomi ole paikka, johon toimintoja voi sijoittaa, ja se on surullista, Eloranta sanoi kasvumanifestin julkistustilaisuudessa.

Manifesti on hänen mukaansa "hätähuuto Suomen puolesta".


"Politiikka äärimmäisen poukkoilevaa"

Tehdasteollisuuteen kytkeytyy Suomessa EK:n mukaan suoraan ja välillisesti 600 000 työpaikkaa, jotka voivat olla vaakalaudalla, ellei Suomesta tehdä houkuttelevampaa investointipaikkaa.

Jo aiemmin elinkeinoelämä on esittänyt, että tervehtyäkseen kansantalous tarvitsisi 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmas.

- Nyt tapahtunut teollisuuden muutos on huikea hyvin lyhyessä ajassa. Se olisi merkinnyt radikaalia elintason laskua ilman velanottoa, Eloranta huomauttaa.

Yritysjohtajien yhdessä EK:n kanssa julkaisema pamfletti saattelee puolueita kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Suomesta tehdään sen mukaan houkuttelevampi investointikohde myös purkamalla sääntelyä, pitämällä huolta teistä ja muusta infrastruktuurista sekä vahvistamalla korkeakouluyksiköitä.

Yritykset odottavat poliittiselta päätöksenteolta verotuksessa ja sääntelyssä ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä.

- Tämän yhteiskunnan päätöksenteko on tällä hetkellä äärimmäisen poukkoilevaa, manasi ryhmässä mukana ollut Stora Enson maajohtaja Lauri Peltola.

http://www.iltalehti.fi/talous/2014092518695597_ta.shtml

 

[Troy]

"ellei Suomesta tehdä houkuttelevampaa investointipaikkaa."

Jos tämä tehdään, niin ollaan kuin Kiina ja Intia. Sillä vahvalla eroavaisuudella että meillä on maailman koulutetuin ja samalla tolloin työväestö.

 

[markoj]

Eikä se ole poissuljettu vaihtoehto. Etenkään jälkimmäisen osalta.

 

[kouvotsvoni]

Eläkeneuvotteluissa on saatu ratkaisu – eläkeikä nousee

Yle Uutisten tietojen mukaan eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen ja se koskee vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä. Eläkeikä nousee vuodesta 2017 lähtien portaittain kolme kuukautta vuodessa. Näin ollen vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka jää eläkkeelle 65-vuotiaana.

Joo. Eläkepommin siivotkoon siihen kuulumattomat.

 

[Troy]

Joo. Eläkepommin siivotkoon siihen kuulumattomat.

Nuoret saavat maksaa edellisen ikäluokan ahneuden. Jotenkin uskon että tämä ei pysy pystyssä loppuun asti. Jossakin kohtaa romahtaa. Luultavasti siinä mikä on suomalaisille sijoituksellisesti tärkeintä, eli asuntojen hinnassa. Joskus, mutta milloin, niin katsotaan. Nyt lastataan kamelia joka ei vielä tunne kantokykyään.

 

[Sue_me]

Jos täällä tulee joku kahakka, Putin tulee pelastamaan. Ei siis huolta.

 

[Renngeist]

Tutkija arvostelee poliitikkoja: "Koko Suomea ei voida pitää asuttuna"

Kaupunki- ja aluetutkija Timo Aro sanoo, että poliitikot puolueesta riippumatta elävät epärealistisessa maailmassa. Aron mukaan koko maata ei voida pitää asuttuna, ja keskittyminen suurempiin kaupunkeihin on hyväksi talouskasvun ja Suomen tulevaisuuden kannalta.

Traktori Juupajoen Korkeakoksen raitilla
Traktori Juupajoen Korkeakosken raitilla. Kuva: Marko Melto / Yle
Mistä on kyse?

Avaa
Kaupungistumis- ja aluekehitystä pitkään tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro suomii suomalaispoliitikkoja tosiasioiden väistelystä. Aro harmittelee, että poliitikot puolueesta toiseen toistelevat koko Suomen asuttuna pitämisen tärkeyttä, vaikka käytännössä kehitys vie koko ajan kaupungistumisen suuntaan.

– Meidän poliittiseen retoriikkaamme ja kansalliseen retoriikkaan kuuluu, että koko maa pidetään asuttuna. Tätä toistellaan, vaikka kehitys on erittäin keskittymishakuista. Yksikään puolue ei halua profiloitua vahvana kaupunkipolitiikan puolustajana ja keskittymiskehityksen kannustajana, se olisi poliittinen itsemurha, Aro sanoo.

Huomio keskittyy muuttotappioalueille

Aro arvioi, että käytännössä tosiasioiden väistäminen johtaa siihen, että kaupungistumisen aiheuttamiin negatiivisiin ilmiöihin ja uudistumistarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Resursseja ja huomiota keskitetään niille alueille, joista ihmiset muuttavat kaupunkeihin.

– Tämä on tunnekysymys. Suomessa on perinne, että ihmisten liikkumista on pidetty vahingollisena ilmiönä. Aina on pyritty ratkaisemaan ongelmia muuttotappioalueiden näkökulmasta. Harva päättäjä on julkisesti kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu nopeasti kasvavilla alueilla. Esimerkiksi suurten kaupunkien lähiöihin panostetaan vähän verrattuna maaseudun kehittämiseen varattuihin resursseihin, Aro sanoo.

Maakuntakeskukset pärjäävät

Tutkija Timo Aro toimii myös Porin kehittämispäällikkönä. Hänen mukaansa Porin kaltaisen maakuntakeskukset voivat vielä hyvin pärjätä tulevaisuudessa, kunhan ne pystyvät kehittämään ja ylläpitämään liikenneyhteyksiä Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin. Sen sijaan maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit ovat Aron mukaan jatkossa vaikeuksissa.

– Kaikkein olennaisinta olisi, että poliitikot vihdoin uskaltaisivat tunnistaa tosiasiat. Täytyisi katsoa kylmästi, mitä aluerakenteessa tapahtuu ja mitä seurauksia siitä aiheutuu tulevina vuosikymmeninä.

Keskittyminen tuo talouskasvua

Aron mukaan keskittymiskehitys on erittäin hyvä asia, jos tavoitteena on talouskasvu, jota suomalaispoliitikot toisaalta kannattavat erittäin laajasti.

– Talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta suuret kaupunkiseudut ovat niitä, joissa tapahtuu myönteisiä asioita. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla tapahtuva kehitys mahdollistaa kansantalouden kasvun. Vain niin pystytään jakamaan yhteistä kakkua, Aro arvioi.

Tutkija Timo Aro muistuttaa, että muissa pohjoismaissa kaupungistumiskehitystä on suosittu ja retoriikka on erilaista. Suomen kansallinen kertomus on kuitenkin rakennettu talonpoikaisen agraariyhteiskunnan varaan. Tämä ilmiö näkyy suomalaisessa politiikassa edelleen.

Aro arvioi, että nuoret ikäluokat alkavat nähdä Suomea ja Suomen kehitystä aluerakenteen kannalta eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat. Hän uskoo, että vuosisadan loppua kohti Suomen väestö keskittyy entistä voimakkaammin suuriin keskuksiin ja suurten keskusten välisten käytävien varrelle.

Tällaista Yleltä. Minun kylältänihän ei mitään viedä.