Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / TALVIKAUSI 2015-2016

[Vilperi]

Kuinkahan iso osa ihmisistä tunnollisesti menee ja ilmoittaa nuo ylimenevät ostoksensa? Aikanaan jenkeistä tullessa en kyllä muista, että kukaan olisi astellut tullattavaa-linjalle kun saivat matkalaukkunsa hihnalta.

 

[Fagerholm]

Kuinkahan iso osa ihmisistä tunnollisesti menee ja ilmoittaa nuo ylimenevät ostoksensa? Aikanaan jenkeistä tullessa en kyllä muista, että kukaan olisi astellut tullattavaa-linjalle kun saivat matkalaukkunsa hihnalta.

Voisko olla prosentti tai alle?

Entä kuinka iso prosentti tullivirkailijoista ratsaisi Sara Siepin?

 

[jupla]

Voisko olla prosentti tai alle?

Entä kuinka iso prosentti tullivirkailijoista ratsaisi Sara Siepin?

 

[mustakaari]

Voisko olla prosentti tai alle?

Entä kuinka iso prosentti tullivirkailijoista ratsaisi Sara Siepin?

Tulihan nyt kaikki ilmoitettua...jospa vielä vähän katsotaan. Ja sitten levitetään, ja ii-iihan rentona...Ja herranjestas mitä sieltä tulee

 

[Olga]

Hakaristi ikkunassa – kaikkein karmivimmat jouluvalot?

Kajaanin Huuhkajanvaarassa yksityisasunnon ikkunassa on huomiota herättävät ja pysäyttävät jouluvalot. Valonauha on laitettu hakaristin muotoon, ja valojen taustalla riippuvat Itä-Saksan ja Neuvostoliiton liput.

Meitä on moneksi. Koko juttu YLEn sivuilla.

 

[AJ]

En voisi olla enempää samaa mieltä.
Jos metsistä nujerretaan vuosittain esim. 1 000 000 kpl elämänsä alussa olevaa kuusinuorukaista, joilta riistetään oikeus kasvaa kunnon tukkipuuksi, vahinko on pitkässä juoksussa melkoinen.

Paitsi, että joulukuusiksi myytävät puut on nimenomaan joulukuusiksi viljeltyjä. Kukaan (järkevä) ei ala pitkin metsiä rämpimään myyntikuusten perässä, kun ne voi korjata näppärästi omalta kuusipellolta.

 

[kouvotsvoni]

Paitsi, että joulukuusiksi myytävät puut on nimenomaan joulukuusiksi viljeltyjä. Kukaan (järkevä) ei ala pitkin metsiä rämpimään myyntikuusten perässä, kun ne voi korjata näppärästi omalta kuusipellolta.

Kyllä minä ainakin rämmin pari kertaa ja myin naapurin mummolle saaden palkkioksi sumpit ja tarinoitaan kuunnella.

 

[jjv]

Kyllä minä ainakin rämmin pari kertaa ja myin naapurin mummolle saaden palkkioksi sumpit ja tarinoitaan kuunnella.

Oisin pyytäny 120€.

 

[Tolerantti]

Paitsi, että joulukuusiksi myytävät puut on nimenomaan joulukuusiksi viljeltyjä. Kukaan (järkevä) ei ala pitkin metsiä rämpimään myyntikuusten perässä, kun ne voi korjata näppärästi omalta kuusipellolta.

Näinhän se on. Joulukuusiviljelmällä voi olla 1600 - 2000 kuusta hehtaarilla. Jos ajatellaan, että ne kasvatettaisiin tukkipuiksi, olisi päätehakkuuvaiheessa jäljellä noin 500 runkoa hehtaarilla. Loput kuuset olisivat saaneet surmansa jo varhemmin taimikonhoitotöissä ja harvennushakkuissa, joita olisi tehty 2- 3 kertaa jo.

Joulukuusesta voi saada 35 (periferia) - 70 (tsadi) euroa kappaleelta. Keskimääräisellä päätehakkuualueella kuusitukkirungon tukkiosan tilavuus lie n. 0,7 kuutiometriä. Latvasta tulee vielä kuitupuupölli 20 litraa. Rahaksi muutettuna 35 e + 30 c = 35,30 e.

Ajatellaan hehtaarin metsäaluetta. Talousmetsänä bruttotulo olisi karkeasti arvioiden: ensiharvennus 1 500 e + toinen harvennus 5 000 e + päätehakkuu 17 650 e = 24 150 e. Tämä siis bruttotulo 70 vuoden odottelun ja hoitoponnisteluiden jälkeen.

Jos taas hehtaarilla kasvatettaisiin 1 600 joulukuusta a 45 e, saisi päätehakkuussa 72 000 e. 70:kymmenessä vuodessa ehtisi kasvattaa vaikkapa 5 puusukupolvea: 5 x 72 000 e = 360 000 e:eek!::eek!: Jumalauta mikä bisnes! Noh, käytännössä vaatii istutustyötä, heinäntorjuntaa, vuosittaiset leikkaukset, korjuun, pakkauksen ja myynnin nirppanokkaisille asiakkaille. Puita kuolee matkan varrella, kaikista ei tule kauppakelpoisa jne. Ja, ensimmäisestä istutuksesta menee kymmenen vuotta ensimmäiseen tiliin.

jjv

Jokainen kuusilapsi on ansainnut vapaasti tuulessa heiluen aikuistukiksi kehittymän.

-Pelastakaa nyssaatana edes kuusilapset ry-

Ei ne kehity, vaikka ei riistettäisi joulukuuseksi jo puulapsosena. Todellisuudessa metsässä on käynnissä hirvittävä, raivoisa kamppailu elintilasta ja valosta. Kaulaansa äärimmilleen venyttäen puunpoikaset kerjäävät auringon elinvoimaista valoa. Heikot sortuvat kituvasti kuollen maahan, vain vahvimmat, nuo itsekkäät pyrkyrit, selviävät. Ellei heinä tukehduttanut, tauti kalvanut niin saattoi hirvi puraista puulapselta hengen. Tai ilkeä aarnimäihiäinen tahi kaarnakuoriainen tunkeutuu ihon alle ja imee elinvoiman hitaasti näivettäen pois. Myrsky kaataa uljaan kuusen tantereeseen tai juurikääpä mädättää sisältäpäin hengettömäksi.

Kunnia on kuuselle päästä olohuoneen parhaalle paikalle koristeltuna jouluaattona! Kunnia on luovuttaa kalliit kuitunsa paperitehtaalla! Kunnia on muuttua lankuiksi, joista uljas pytinki rakennetaan!

 

[joukahainen]

Näinhän se on. Joulukuusiviljelmällä voi olla 1600 - 2000 kuusta hehtaarilla. Jos ajatellaan, että ne kasvatettaisiin tukkipuiksi, olisi päätehakkuuvaiheessa jäljellä noin 500 runkoa hehtaarilla. Loput kuuset olisivat saaneet surmansa jo varhemmin taimikonhoitotöissä ja harvennushakkuissa, joita olisi tehty 2- 3 kertaa jo.

Joulukuusesta voi saada 35 (periferia) - 70 (tsadi) euroa kappaleelta. Keskimääräisellä päätehakkuualueella kuusitukkirungon tukkiosan tilavuus lie n. 0,7 kuutiometriä. Latvasta tulee vielä kuitupuupölli 20 litraa. Rahaksi muutettuna 35 e + 30 c = 35,30 e.

Ajatellaan hehtaarin metsäaluetta. Talousmetsänä bruttotulo olisi karkeasti arvioiden: ensiharvennus 1 500 e + toinen harvennus 5 000 e + päätehakkuu 17 650 e = 24 150 e. Tämä siis bruttotulo 70 vuoden odottelun ja hoitoponnisteluiden jälkeen.

Jos taas hehtaarilla kasvatettaisiin 1 600 joulukuusta a 45 e, saisi päätehakkuussa 72 000 e. 70:kymmenessä vuodessa ehtisi kasvattaa vaikkapa 5 puusukupolvea: 5 x 72 000 e = 360 000 e:eek!::eek!: Jumalauta mikä bisnes! Noh, käytännössä vaatii istutustyötä, heinäntorjuntaa, vuosittaiset leikkaukset, korjuun, pakkauksen ja myynnin nirppanokkaisille asiakkaille. Puita kuolee matkan varrella, kaikista ei tule kauppakelpoisa jne. Ja, ensimmäisestä istutuksesta menee kymmenen vuotta ensimmäiseen tiliin.



Ei ne kehity, vaikka ei riistettäisi joulukuuseksi jo puulapsosena. Todellisuudessa metsässä on käynnissä hirvittävä, raivoisa kamppailu elintilasta ja valosta. Kaulaansa äärimmilleen venyttäen puunpoikaset kerjäävät auringon elinvoimaista valoa. Heikot sortuvat kituvasti kuollen maahan, vain vahvimmat, nuo itsekkäät pyrkyrit, selviävät. Ellei heinä tukehduttanut, tauti kalvanut niin saattoi hirvi puraista puulapselta hengen. Tai ilkeä aarnimäihiäinen tahi kaarnakuoriainen tunkeutuu ihon alle ja imee elinvoiman hitaasti näivettäen pois. Myrsky kaataa uljaan kuusen tantereeseen tai juurikääpä mädättää sisältäpäin hengettömäksi.

Kunnia on kuuselle päästä olohuoneen parhaalle paikalle koristeltuna jouluaattona! Kunnia on luovuttaa kalliit kuitunsa paperitehtaalla! Kunnia on muuttua lankuiksi, joista uljas pytinki rakennetaan!

Komp.

 

[jps]

Joulukuusesta voi saada 35 (periferia) - 70 (tsadi) euroa kappaleelta. Keskimääräisellä päätehakkuualueella kuusitukkirungon tukkiosan tilavuus lie n. 0,7 kuutiometriä. Latvasta tulee vielä kuitupuupölli 20 litraa. Rahaksi muutettuna 35 e + 30 c = 35,30 e.

Ajatellaan hehtaarin metsäaluetta. Talousmetsänä bruttotulo olisi karkeasti arvioiden: ensiharvennus 1 500 e + toinen harvennus 5 000 e + päätehakkuu 17 650 e = 24 150 e. Tämä siis bruttotulo 70 vuoden odottelun ja hoitoponnisteluiden jälkeen.

Samaa mieltä joulukuusien viljelyn tuottavuudesta tukkipuuhun nähden. Tosin tuo arvioisi joulukuusen hinnasta on vähittäismyyntihinta, tukkipuussa taas tukkuhinta. Joulukuusten tukkuhinta lienee keskimäärin vitosen ja kahden kympin välissä.

 

[Vesku]

Mielenkiintoinen laskelma sinällään. Jotain jäin miettimään joulukuusien myynnin verotuksessa. Taisi muuttua, ettei ole enää mottipohjaista hankintahakkuuta, josta saa verovapauden 125 mottiin asti työn ja ajon osalta. En kyllä muista varmaksi.

Hieman jäädään täällä Savossa noista tulomääristä.
Ensiharvennus vaikka 50 mottia x 11-13- (15) e ( ensiharvennuskorjuu on "tehottomampaa" pienten runkojen takia= vähemmän kuutioita / korjuuaika ) niin siitä ei jää kantorahalle niin paljon kuin harvennushakkuussa. Tai sitten tuohon 1500 euroon pitää tehdä raju taimikonhoito ja ensiharvennusta venytetään, jotta saadaan se noin 100 mottia. ja vähän parempi hinta/motti. Sitten pärjättäisiin yhdellä harvennushakkuulla. Suunta lienee tuohon toimintatapaan? Ja kiertoaikaa hieman nopeammaksi.
350 mottia päätehakkuussa on mahdollista ( erittäin järeää / sakeaa metsää), mutta ei keskimääräistä. 250-300 mottia /ha on täällä "jo tosi hyvää".
Tukkiprosentti on käytännössä vähemmän, jotain 83-85 lie maksimi, normaali alle 80, jopa 70:tä lähentelee.

Eli ero joulukuusen viljelyyn vaan paranee!

 

[jjv]

Samaa mieltä joulukuusien viljelyn tuottavuudesta tukkipuuhun nähden. Tosin tuo arvioisi joulukuusen hinnasta on vähittäismyyntihinta, tukkipuussa taas tukkuhinta. Joulukuusten tukkuhinta lienee keskimäärin vitosen ja kahden kympin välissä.

Aikuispuut pitää vaan myydä pienemmissä osissa.

 

[Tolerantti]

Samaa mieltä joulukuusien viljelyn tuottavuudesta tukkipuuhun nähden. Tosin tuo arvioisi joulukuusen hinnasta on vähittäismyyntihinta, tukkipuussa taas tukkuhinta. Joulukuusten tukkuhinta lienee keskimäärin vitosen ja kahden kympin välissä.

Tukkipuulla ei ole tukkuhintaa vaan puhutaan kantohinnasta: mitä puu maksaa, kun se vielä huojuu pystyssä. Sitä varmaan tarkoititkin. Laskelmani on hyvin karkea, ja yliarvio etenkin talousmetsävaihtoehdossa, kuten Vesku jo kommentoi. Suuruusluokat se kyllä kertoo. Kummassakaan ei oteta huomioon toiminnan kustannuksia.

Joulukuusten tukkuhinnasta minulla on samanlainen käsitys, että jotain 10 - 20 euroa se olisi. Käytännössä suuren mittakaavan viljelijän täytyy myydä pääosa sadosta tukkukauppaan. Itse sohjossa seisten jossain marketin pihalla ei millään saisi 1000 - 2000 kuusta myytyä yhtenä jouluna. Näin laskien tuon joulukuusivaihtoehdon tuotto puolittuu tai vajoaa jopa kolmannekseen. Niin, ja tukkuhinta sisältää korjuutyön, pakkauksen ja toimituksen ostajan varastoon, kun taas tukin kantohinnassa ei ole moista. Tehdashinta sisältäisi suunnilleen samat elementit. Silloin kantohintaan pitäisi lisätä puutavaralajista riippuen 15 - 40 euroa.

Mutta on se joulukuusibisnes silti hyvää. Kannattaa ryhtyä, kaikkien:thumbup:

 

[PuoliPöhkö]

Ihan ok laskelmia eri vaihtoehdoista myydä puuta, MUTTA kapeakatseisesti laskettu, nimittäin:

Laskelmissa ei ole huomioitu kansantaloudelle merkittävää jatkojalostusbisnestä lain.
Joulukuusen matka päätyy sellaisenaan loppukäyttäjälle, eikä se tuota kansantalouteen mitään muuta hyvää kuin sen myyntihinnan myyjälle. Jos tuottaakin, niin hyvin marginaalisesti.

Tukkipuun matka on vasta alussa kun se myydään metsästä ostajalle.
Tukeista ja latvoista valmistetaan lautaa, lankkua, paperia, lauteita, paneelia, kartonkia, pahvia, vaneria, lastulevyä, koriste-esineitä, tuoleja, pöytiä, kännykänkuoria, kangaspuita, pianoja, kitaroita, kuksia, koruja, puukonkahvoja, kiuluja, kylpytynnyreitä, jätkänkynttilöitä, lattioita, ikkunoita, flyygeleitä, ovia, käyttöesineitä, pakkauksia jne jne jne...

Jatkojalostuksen jälkeen tuotteet pakataan, niitä markkinoidaan, kuljetellaan ja ne tuottavat myyntiportaalle vielä työpaikkoja ja tuottoja. Valmistajat, mainostoimistot, jälleenmyyjät, kuljetusliikkeet jne jne kaikki kiittävät kuorossa.

Jatkojalostus ja jatkomarkkinat huomioiden tukkipuun merkittävyys kansantuotteelle on huikeasti enemmän kuin joulukuusen, joka vain yksinkertaisesti lakkaa olemasta heti loppiaisena. No, saa siitä jätehuolto mahdollisesti jonkun roposen lisälaskutettavaa.


Edit: kaikkea lueteltua ei tietysti tehdä juuri kuusesta, luettelin puubisneksen tuotteita laveammin kuin yhtä puulaatua koskien.


Tämä edellä kirjoitettu huomioiden, alkuperäinen kommenttini merkittävästä vahingon aiheuttamisesta (kansantaloudelle) asettunee uuteen valoon?

Jos metsistä nujerretaan vuosittain esim. 1 000 000 kpl elämänsä alussa olevaa kuusinuorukaista, joilta riistetään oikeus kasvaa kunnon tukkipuuksi, vahinko on pitkässä juoksussa melkoinen.

 

[PuoliPöhkö]

Aikuispuut pitää vaan myydä pienemmissä osissa.

Tämä. :ahem:

Jatkojalostus jäi kokonaan huomioimatta.

 

[jps]

Tuon Pöhkiksen esittämää kansantaloudellista skenaariota mukaillen ehkäisyvälineiden käyttö ja myynti on aika kehno juttu kansantaloudellisessa mielessä.

 

[Lunssila]

Jatkojalostus ja jatkomarkkinat huomioiden tukkipuun merkittävyys kansantuotteelle on huikeasti enemmän kuin joulukuusen, joka vain yksinkertaisesti lakkaa olemasta heti loppiaisena. No, saa siitä jätehuolto mahdollisesti jonkun roposen lisälaskutettavaa.

Ok.

Entäs se, että joulukuusikauppias saa Tolerantin lukujen mukaan noin 15 kertaisesesti enemmän rahaa tukkipuun kasvattajaan verrattuna ja nopeammalla ja tasaisemmalla aikajänteellä? Jonnekihan se tuokin raha menee.

Ja ei se ihan niinkään ole, että Stora Ensolla on sahat kiinni kun joulukuuset ovat vallanneet tukkimetsät.

 

[Timo Virtanen]

Käsittääkseni olemme sikäli onnellisessa tilanteessa, jottei Suomesta ole ihan vielä puut tyystin loppuneet.

 

[PuoliPöhkö]

Entäs se, että joulukuusikauppias saa Tolerantin lukujen mukaan noin 15 kertaisesesti enemmän rahaa tukkipuun kasvattajaan verrattuna ja nopeammalla ja tasaisemmalla aikajänteellä?

Se on ihan hyvä.