Ihmiskunta elää yli varojensa
Huomenna perjantaina ihmiskunta on kuluttanut loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivä on talouden taantuman takia tänä vuonna kaksi päivää myöhemmin kuin viime vuonna.
- Tänä vuonna lama aiheuttaa pienen notkahduksen, mutta trendi on kyllä se, että joka vuosi ylikulutuspäivä on entistä aikaisemmin. Kulutamme luonnonvaroja huolestuttavan nopeasti, sanoo ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä.
Suomessa luonnonvaroja on suuren pinta-alamme ansiosta henkeä kohden laskettuna paljon, mutta myös suomalaiset tuhlaavat omaisuuttaan vauhdilla. Meillä on maailman 16. suurin ekologinen jalanjälki. Aiemmin Suomen sijaluku oli kolmas, mutta laskentatavan muutosten takia sijaluku on nyt 16. Kun laskennat jatkossa vielä tarkentuvat, sijalukumme voi jälleen muuttua. Asiantuntijan mielestä sijalukua ei kannata tuijottaa liikaa.
- Oleellisinta on se, mikä on ihmiskunnan jalanjälki ja maapallon biokapasiteetin pieneneminen. Se on se aito huoli, ei Suomen sijaluku, opastaa Rouhinen.
Vaikka sijaluku ei olekaan tärkein, Rouhinen muistuttaa, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on aivan liian korkea.
- Meidän kulutustasomme on aidosti iso - olen sanonut tätä tuhla-Suomeksi. Meillä on kesämökit, autot ja pitkät matkat, pohjoinen sijainti ja raskas teollisuus, luettelee Rouhinen.
Jalanjälkeä voi pienentää
Keinoja ekologisen jalanjäljen pienentämiseen on paljon.
- Asumisessa lämmitystavan valinta on tärkein. Liikkumisessa helpointa on vähentää yksityisautoilua vapaa-ajalla. Ruokailussa eläinperäisen ruuan vähentäminen auttaa. Nämä ovat tehokkaita keinoja jalanjäljen pienentämiseen, kertoo tutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta.
- Kyllä se vaatii elämäntapamuutoksia ja rakennemuutoksia. Yhdyskuntarakennettamme täytyy tiivistää, tehdä tehokkaammaksi. Omien elintapojen läpikäyntikin on tärkeää. Energiankäytön vähentäminen on se tärkein keino, sanoo Rouhinen.
Metsäteollisuuden tehtaiden lopettaminen todennäköisesti pienentää Suomen ekologista jalanjälkeä, mutta Rouhisen mukaan ongelmat siirtyvät vain toiseen paikkaan.
- Tässä pitää muistaa globaali jalanjälki eli mitä tarkoittaa, jos metsäteollisuus siirtyy Etelä-Amerikkaan, jossa on tärkeää, miten sademetsien hiilensidontakyky säilyy? Tässä vaan siirretään Suomen teollisuuden jalanjälkeä muualle.
- Pelko on se, että kun tästä palataan nousukauteen, palataan perusuralle, jossa päästöt ja ekologinen jalanjälki kasvavat samaan tahtiin, ennustaa Mattila.
