Keskustan siltarumpusuhmurointi kävi kalliiksi: Kymmeniä miljoonia veroeuroja hassattiin junarataan, jota ei enää koskaan käytetä
Yli 40 miljoonan euron ratainvestointi Etelä-Savossa on valunut täysin hukkaan. Kiskoja on jo purettu ja rata katkaistu. Lasku keskustahallituksen ratafarssista osoitetaan veronmaksajille.
Keskustalaisten Matti Vanhasen pääministeri- ja Anu Vehviläisen liikenneministerikaudella päätettiin sijoittaa 42 miljoonaa euroa Etelä-Savossa sijaitsevan junaradan korjaukseen.
Vaaralliseksi lahonnut rata saatiin entistä ehommaksi, mutta junaliikenne sillä on lakannut.
Jättimäinen siltahanke on katkaissut kalliilla kunnostetun radan, jota on nyt ryhdytty purkamaan.
Ratafarssin käynnistänyt ex-liikenneministeri Vehviläinen myöntää: "Harmittaa ihan vietävästi"
Keskustan johtama hallitus sijoitti 42 miljoonaa euroa Pieksämäki-Savonlinna-radan korjaukseen vajaat kymmenen vuotta sitten. Investoinnin perusteisiin laskettua junaliikennettä ei radalla kuitenkaan koskaan saatu kulkemaan.
Nyt Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva Laitaatsaaren syväväylän jättisiltatyömaa on haudannut alleen uusitut ratakiskot sekä romuttamassa entisen rautatiesillan.
Siitä eivät junat enää kulje. Eivätkä ole kulkeneet yli vuoteen, kun rataa alettiin purkaa ja betonilaattoja panna pinoon.
Kovaa arvostelua
Aikanaan kannattava Pieksämäki-Savonlinna-junarata oli pakko sulkea henkilöliikenteeltä vuonna 1998. Pahasti lahonnutta vaarallista rataa jyskyttivät sen jälkeen enää harvakseen kulkeneet puutavarajunat, kunnes rata kymmenen vuotta myöhemmin korjattiin perusteellisesti.
74 kilometriä pitkän Huutokoski-Savonlinna-osuuden lahonneet ratapölkyt vaihdettiin betonisiin, penkereet vahvistettiin ja turvalaitteet uusittiin. Osuudelle asennettiin automaattinen kulunvalvontajärjestelmä.
Keskustan Matti Vanhasen johtamaa hallitusta arvosteltiin kovin sanoin kymmenien miljoonien satsaamisesta syrjäiseen ja hiipuneeseen savolaisrataan samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudun tiehankkeet ja pääteiden korjaukset olisivat kipeästi kaivanneet noita rahoja.
Vanhasen puoluetoveri Anu Vehviläinen kantoi samassa hallituksessa liikenneministerin salkkua. Savonlinnan taidelukiosta aikanaan valmistunut Vehviläinen kuitenkin puolusti vahvasti radan kunnostamista. Modernin radan laskettiin virkistävän alueen teollisuutta, matkailua sekä erityisesti viiden tuhannen opiskelijan liikkumista kotiseudulleen.
Isot kustannukset
Radan kunnostuksesta huolimatta henkilöliikennettä ei saatu enää koskaan käyntiin. Ja koska rata oli jätetty sähköistämättä, puutavaraliikennekin alkoi karttaa sitä. Sähkötöntä rataa pystyi ajamaan vain diesel-vetureilla. Niiden kalliit ratamaksut siirsivät kuljetukset maanteille ja kumipyörille.
Yksi kuolinisku modernille joutoradalle oli Itä-Suomen yliopiston ilmoitus siirtää opettajakoulutus Savonlinnasta Joensuuhun. Sen myötä häipyvät kaupungista ne viitisen tuhatta opiskelijaa eli yli viisi prosenttia kaupungin väestöstä, jonka liikkumista radan uskottiin helpottavan.
Kovin isku oli kuitenkin parhaillaan rakennettava Laitaatsaaren kapeikon yli 24 metrin korkeudessa ylittävä jättisilta. Siihen ei ratakiskoille enää löytynyt tarvittavaa 12 miljoonaa euroa. Syynä oli radan vähäinen liikenne.
Liikenneviraston mukaan sillan suunnittelussa on otettu huomioon se, että rata voitaisiin joskus siihen liittää. Enää sitä ei kuitenkaan saisi 12 miljoonalla.
- Uuden sillan rakentaminen erillisurakkana tulisi tämän hetken arvioiden mukaan maksamaan 15 miljoonaa euroa, sanoo projektipäällikkö Hannu Nurmi Liikennevirastosta.
Osa uskoo yhä
Paikalliset päättäjät eivät kuitenkaan luovuta, vaikka investoinnin perusteena olleet laskelmat pettivät. Eivät siitäkään huolimatta, että kiskoja ja ratarakenteita on purettu ja siltayhteys Savonlinnaan katkaistu. Paikallinen rataneuvottelukunta on ilmoittanut selvittävänsä torsoksi jääneen radan mahdollisen sähköistämisen.
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine elättelee yhä toiveita radan elvyttämisestä. Hän huomauttaa, että paljon vähäväkisemmilläkin rataosuuksilla on henkilö- ja tavaraliikennettä.
- Kyse on siitä, ettei tuo 42 miljoonan euron investointi menisi hukkaan, Laine sanoo.
Alustavien arvioiden mukaan sähköistyksen kustannukset nousisivat lähelle 40 miljoonaa euroa.
Ja Jotta kaupunginjohtaja saisi sähköratansa junat kulkemaan, alkuperäiseen investointiin täytyisi lisätä tuo 40 miljoonan sähkölasku sekä 15 miljoonan erillissiltahanke. Kokonaissumma nousisi näin lähelle sataa miljoonaa euroa.
Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk) vaikuttaa kaupunginjohtajaansa pessimistisemmältä:
- Siinähän on ollut tosi vähän liikennettä sen (radan kunnostuksen) jälkeen. Ei tästä mitään positiivia viestejä ole kuulunut, Kosonen toteaa Iltalehdelle.
