Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tsemiä Jakkeukselle täältäkin. Usko vaan, että kyllä se elo siitä vielä kirkastuu. Minäkin jaksan uskoa.

Minulla on jäänyt koko tämän vuoden treenit väliin vammailun takia, mutta kevääseen mennessä ollaan taas iskussa. :thumbup:
 
Tsemppiä nyt Jakkeus! Flunssa paranee aikanaan ja niin se sydämen pettymyskin. Hätäapuna molempiin rommi tekee hyvää!
 
Mikä tuosta rommista tekee niin erikoisen flunssalääkkeen? Pitääkö minun käydä alkossa ostoksilla samalla kun käyn sairaalassa? Muita väkeviä olisi kaapissa, mutta ei kyllä tee yhtään mieli. Lämmintä mustaherukkamehua vaan.
 
Sam sanoi:
Mikä tuosta rommista tekee niin erikoisen flunssalääkkeen? Pitääkö minun käydä alkossa ostoksilla samalla kun käyn sairaalassa? Muita väkeviä olisi kaapissa, mutta ei kyllä tee yhtään mieli. Lämmintä mustaherukkamehua vaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei rommi sen kummemmin lääkkeenä toimi, tekeepä vain sairastamisen hauskemmaksi.
 
Jacques sanoi:
Todellakin! Kuvastaa hyvin mun fiiliksiä..

Tasan viikko sitten tilanne oli sellainen, että olin vihdoin saanut treeneissä hyvän vauhdin päälle ja tuntui, että nyt todella pyyhkii hyvin. Viime viikon loppupuolella oli vahva fiilis siitäkin että saisi vihdoinkin pyyhittyä tämän sinkku-elämänvaiheen historiaan, ja fiilis vielä vahvistui lauantain treffien jälkeen.

Sitten tälläviikolla yhtäkkiä toinen ilmoittaa ettei ole valmis vakavampaan vaikka tunne selvästi oli molemminpuolista. Samaan aikaan iskee se sama sitkeä flunssa, josta olin jo ehtinyt juuri toipua ja se pistää kaikki treenit taas jäihin kuka tietää miten pitkäksi ajaksi. Sitten tulee perjantai 13 päivä ja tulee tieto todella hyvän tyypin kuolemasta.

Kuulostaa varmaan pieniltä asioilta, mutta kokonaisuutena muodostavat aika ison kuopan..

Viikko sitten pääsin melkein vuoren huipulle. Nyt olen tipahtanut syvään rotkoon ja jotenkin tuntuu etten ole vielä edes lähellä pohjaa. Kuilu vaan jyrkkenee kokoajan ja kielekkeet, joista saisi ehkä otteen, murtuvat. :(
Klikkaa laajentaaksesi...

Pää ja mieli kovana nyt. Vaikka ois flunssasairaus päällä, ni heti ku pystyt ni takas harrasteisiin ja urheiluun.

Tietysti yks vaihtoehto on nollata hommat parin päivän putkella, mut ei se kaikille sovi.

Ja hei, tää on vaan idea, ei suora ehdotus. Mutta työpaikkalääkäri ihan varmasti myöntää päivän-parin saikun jos olo niin kurja että töissä olo todella takkuista, mutta itse omalta kohdalta voin sanoa, että töistä pois jäänti olis virhe. Se pitää kuitenkin elämänrytmin käynnissä.
 
Dominic sanoi:
Pää ja mieli kovana nyt. Vaikka ois flunssasairaus päällä, ni heti ku pystyt ni takas harrasteisiin ja urheiluun.

Tietysti yks vaihtoehto on nollata hommat parin päivän putkella, mut ei se kaikille sovi.

Ja hei, tää on vaan idea, ei suora ehdotus. Mutta työpaikkalääkäri ihan varmasti myöntää päivän-parin saikun jos olo niin kurja että töissä olo todella takkuista, mutta itse omalta kohdalta voin sanoa, että töistä pois jäänti olis virhe. Se pitää kuitenkin elämänrytmin käynnissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Musta tuntuu että mulla just olis viiminen niitti jäädä vielä duunistakin pois..

Ja tuosta viinasta murheeseen on mulla huonoja kokemuksia, joten kaipa se on parasta vaan tervehtyä ensin flussasta kunnolla ja purkaa sitten ahdistus liikuntaharrastuksiin.. Viikonlopuksi voisi mennä hyvinkäälle, niin ei tartte yksin pyöritellä ajatuksiaan..
 
...

Jacques sanoi:
Viikko sitten pääsin melkein vuoren huipulle. Nyt olen tipahtanut syvään rotkoon ja jotenkin tuntuu etten ole vielä edes lähellä pohjaa. Kuilu vaan jyrkkenee kokoajan ja kielekkeet, joista saisi ehkä otteen, murtuvat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sanoisin, että jos sinne pohjalle päätyy, niin sieltä ei ole kuin yksi tie ja se on ylöspäin. Tsemppiä nyt. No juu, tuo on vähän kulunut sanonta, mutta pitää useimmiten paikkansa.

Itse en ole ehkä aivan kuilun pohjalla käynyt, mutta mahdollisesti olen nähnyt pohjan siintävän. Kovalla asenteella sieltä rotkosta noustaan. Tartu kiinni pieniin hyviin asioihin. Niiden avulla voit kiivetä ylöspäin.

Peukkuja!
 
Jakkeukselle tsemiä ja malttia pitää ne välipäivät urheilusta!

Samaa malttia itsellekin toivon, jahka tää räkäreeni loppuu.
 
Il Tempo Gigante sanoi:
Sanoisin, että jos sinne pohjalle päätyy, niin sieltä ei ole kuin yksi tie ja se on ylöspäin. Tsemppiä nyt. No juu, tuo on vähän kulunut sanonta, mutta pitää useimmiten paikkansa.

Itse en ole ehkä aivan kuilun pohjalla käynyt, mutta mahdollisesti olen nähnyt pohjan siintävän. Kovalla asenteella sieltä rotkosta noustaan. Tartu kiinni pieniin hyviin asioihin. Niiden avulla voit kiivetä ylöspäin.

Peukkuja!
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, mä olen kerran aikoinaan kokenut jonkinsortin masennuksen, joten siksi tiesin sanoakin ettei tämä vielä ole lähelläkään pohjaa. Eihän tästä ylöspääsy tosiaan vielä vaadi läheskään yhtä suuria ponnisteluja kuin silloin 4-5 vuotta sitten. Nykyään on tuo itsetunto sen verran vahva (mm. fyysisen kunnon kohentumisen ansiosta), etten mä sinne kuilun pohjalle varmaan edes pääsisikään.. Se vaatisi halvaantumisen tms.

Eiköhän tämä tästä.. kiitti peukuista ja tsempeistä.. niitä tarvitaan.. :)
 
Jacques sanoi:
Todellakin! Kuvastaa hyvin mun fiiliksiä..

Tasan viikko sitten tilanne oli sellainen, että olin vihdoin saanut treeneissä hyvän vauhdin päälle ja tuntui, että nyt todella pyyhkii hyvin. Viime viikon loppupuolella oli vahva fiilis siitäkin että saisi vihdoinkin pyyhittyä tämän sinkku-elämänvaiheen historiaan, ja fiilis vielä vahvistui lauantain treffien jälkeen.

Sitten tälläviikolla yhtäkkiä toinen ilmoittaa ettei ole valmis vakavampaan vaikka tunne selvästi oli molemminpuolista. Samaan aikaan iskee se sama sitkeä flunssa, josta olin jo ehtinyt juuri toipua ja se pistää kaikki treenit taas jäihin kuka tietää miten pitkäksi ajaksi. Sitten tulee perjantai 13 päivä ja tulee tieto todella hyvän tyypin kuolemasta.

Kuulostaa varmaan pieniltä asioilta, mutta kokonaisuutena muodostavat aika ison kuopan..

Viikko sitten pääsin melkein vuoren huipulle. Nyt olen tipahtanut syvään rotkoon ja jotenkin tuntuu etten ole vielä edes lähellä pohjaa. Kuilu vaan jyrkkenee kokoajan ja kielekkeet, joista saisi ehkä otteen, murtuvat. :(
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä jää tuleen makaamaan. Nokka pystyssä kohti uusia vastoinkäymisiä :)
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös