Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Lieko sitten syksy vai se, että join itseni harmilliseen humalatilaan eilen, syynä että tuntuu ettei saa oikein otetta elämästä. Tai ainakin ote tuntuu lipsuvan

Ura tuntuu jääneen polkemaan paikoilleen. Meidän yksikössä on tosi mukavia, fiksuja, oikeasti hienoja ja hyviä ihmisiä. Tuntuu, etten voi kilpailla heidän kanssaan. Jos ylennysmahdollisuus tulee, niin on helppo löytää samasta yksiköstä ainakin kymmenen ihmistä, jotka anaitsisivat ylennyksen ennen minua.

Parisuhteessa ei ole pitkään aikaan ollut oikein muuta juteltavaa toisen kanssa, kuin esim. kumpi lenkittää koiran ja kumpi vie lapsen tarhaan.

Mulla ei ole oikeastaan ketään oikeaa kaveria. Vähäisetkin jäi Helsinkiin eikä ole tullut pidettyä yhteyttä kehenkään.

Äläs ny perkeles.

Mites olis joku uus juttu. Harrastus tai jotain. Jotain ihan muuta.
 
:thumbfh:
Joskus saattaa jänskättää. Mutta älä missään nimessä lannistu vaan ole seuraavalla kerralla urheampi!
Jos muu ei auta niin pari rohkaisua alle, älä kuitenkaan vedä ööveriksi.

Huomenna uusi yritys.
Eipä tuohon hommaan rohkaisua tarvi. :thumbup:
 
Lieko sitten syksy vai se, että join itseni harmilliseen humalatilaan eilen, syynä että tuntuu ettei saa oikein otetta elämästä. Tai ainakin ote tuntuu lipsuvan

Ura tuntuu jääneen polkemaan paikoilleen. Meidän yksikössä on tosi mukavia, fiksuja, oikeasti hienoja ja hyviä ihmisiä. Tuntuu, etten voi kilpailla heidän kanssaan. Jos ylennysmahdollisuus tulee, niin on helppo löytää samasta yksiköstä ainakin kymmenen ihmistä, jotka anaitsisivat ylennyksen ennen minua.

Parisuhteessa ei ole pitkään aikaan ollut oikein muuta juteltavaa toisen kanssa, kuin esim. kumpi lenkittää koiran ja kumpi vie lapsen tarhaan.

Mulla ei ole oikeastaan ketään oikeaa kaveria. Vähäisetkin jäi Helsinkiin eikä ole tullut pidettyä yhteyttä kehenkään.

No voi ny paska :dunno:
Tsemppiä ja motivaation kohotusta jostakin peliin, mutua ei oikein voi toivottaa...
Yritetään katsella josko jotain oheistoimintaa saatas lisää tohon kartin kylkeen, se kaljotteluiltakin täytys pitää jossain kohtaa kuitenkin :)
 
Voe kökkö, treffit peruuntui. :frown:
:thumbfh:
Joskus saattaa jänskättää. Mutta älä missään nimessä lannistu vaan ole seuraavalla kerralla urheampi!
Jos muu ei auta niin pari rohkaisua alle, älä kuitenkaan vedä ööveriksi.
Jos treffit ei jänskätä, eikä lannistu ja on urhea, niin treffit ei peruunnu?
 
Lieko sitten syksy vai se, että join itseni harmilliseen humalatilaan eilen, syynä että tuntuu ettei saa oikein otetta elämästä. Tai ainakin ote tuntuu lipsuvan

Ura tuntuu jääneen polkemaan paikoilleen. Meidän yksikössä on tosi mukavia, fiksuja, oikeasti hienoja ja hyviä ihmisiä. Tuntuu, etten voi kilpailla heidän kanssaan. Jos ylennysmahdollisuus tulee, niin on helppo löytää samasta yksiköstä ainakin kymmenen ihmistä, jotka anaitsisivat ylennyksen ennen minua.

Parisuhteessa ei ole pitkään aikaan ollut oikein muuta juteltavaa toisen kanssa, kuin esim. kumpi lenkittää koiran ja kumpi vie lapsen tarhaan.

Mulla ei ole oikeastaan ketään oikeaa kaveria. Vähäisetkin jäi Helsinkiin eikä ole tullut pidettyä yhteyttä kehenkään.

Voi Andy! Paljon voimia! Kyllä kaikki loksahtaa vielä paikoilleen, asioilla on aina tapana järjestyä. Keksitään porukalla lähiaikoina jotain kivaa! Kyllä piristyt!
Ja muista... On sinulla aina meidät! :D
 
Aukotonta logiikkaa.
Olisin nämä tiedonjyät tarvinnut hivenen aikaisemmin.

Jos noista huolimatta treffit meinaa peruuntua, kerrot äkkiä ottaneesi jo pari rohkaisua alle, niin sitten peruuntuminen peruuntuu.
 
Pienesti jännittää ja ahistusmasista tapiksi. Jännitys johtuu ens viikolla selviävästä aika isosta elämänmuutoksesta ja masis kun tuntuu että kaikki on taas hetkeksi nähty. Alkuviikolla tuli elettyä risaisesti, takki auki siis. Ihan mahtavaahan se sekin on ja oli sekä sattui että tapahtui, mutta polttelee nykyään aivokemiat siihen tapaan puhki että melkein viikon saa olla itku kurkussa kun oikein kunnolla pyörähtää.

Mutta jos ens viikolla hommat menee kohdilleen niin ollaan jo ihan toisissa tunnelmissa. :ahem:
 
Pienesti jännittää ja ahistusmasista tapiksi. Jännitys johtuu ens viikolla selviävästä aika isosta elämänmuutoksesta ja masis kun tuntuu että kaikki on taas hetkeksi nähty. Alkuviikolla tuli elettyä risaisesti, takki auki siis. Ihan mahtavaahan se sekin on ja oli sekä sattui että tapahtui, mutta polttelee nykyään aivokemiat siihen tapaan puhki että melkein viikon saa olla itku kurkussa kun oikein kunnolla pyörähtää.

Mutta jos ens viikolla hommat menee kohdilleen niin ollaan jo ihan toisissa tunnelmissa. :ahem:
No perskeles, tämähän saattaa jopa kuulostaa hyvältä.
 
Rapula vaivaa Tallinnasta kotiutumisen jälkiseurauksena.

Monzaa odotellessa ja kahvia juodessahan tämä menee :ahem:
 
Pienesti jännittää ja ahistusmasista tapiksi. Jännitys johtuu ens viikolla selviävästä aika isosta elämänmuutoksesta ja masis kun tuntuu että kaikki on taas hetkeksi nähty. Alkuviikolla tuli elettyä risaisesti, takki auki siis. Ihan mahtavaahan se sekin on ja oli sekä sattui että tapahtui, mutta polttelee nykyään aivokemiat siihen tapaan puhki että melkein viikon saa olla itku kurkussa kun oikein kunnolla pyörähtää.

Mutta jos ens viikolla hommat menee kohdilleen niin ollaan jo ihan toisissa tunnelmissa. :ahem:

En lähde edes arvailemaan mistä on kyse, mutta onnea pöytään ja hyviä ratkaisuja.
 
Huolestunut, helpottunut, ahdistunut, sekava? En oikein tiedä päällimmäistä tunnetta, kai tuo sekava kuvaa parhaiten. Avovaimo soitti sairaalasta. Oli tullut ihan puskista sairaskohtaus joka olisi voinut viedä hengen.
Vaan onneksipa ei vienyt. Kuulemma tutkivat ja hutkivat siihen malliin, että vaara ohi, ainakin kunnes uusiutuu, jos uusiutuu.
 
Huolestunut, helpottunut, ahdistunut, sekava? En oikein tiedä päällimmäistä tunnetta, kai tuo sekava kuvaa parhaiten. Avovaimo soitti sairaalasta. Oli tullut ihan puskista sairaskohtaus joka olisi voinut viedä hengen.
Vaan onneksipa ei vienyt. Kuulemma tutkivat ja hutkivat siihen malliin, että vaara ohi, ainakin kunnes uusiutuu, jos uusiutuu.

Ai stana.
Ei mahda olla kuuminta hottia olla just nyt neuvostojen liitossa.
Parempi varmalla olis herwoodissa.

Mutta tsemppiä, ja hyvä että akuutein hässäkkä on ohi.
 
Huolestunut, helpottunut, ahdistunut, sekava? En oikein tiedä päällimmäistä tunnetta, kai tuo sekava kuvaa parhaiten. Avovaimo soitti sairaalasta. Oli tullut ihan puskista sairaskohtaus joka olisi voinut viedä hengen.
Vaan onneksipa ei vienyt. Kuulemma tutkivat ja hutkivat siihen malliin, että vaara ohi, ainakin kunnes uusiutuu, jos uusiutuu.

Huh. Onni onnettomuudessa. Tsemiä, mielenrauhaa ja paranemisia.
 
Kiitoksia. Kyllähän tuota mielummin juuri nyt kotipuolessa olisi, ei käy kieltäminen.
 
Ylös