Estate
Well-known member
- Liittynyt
- 23.11.2001
- Viestit
- 11920
Kävin tuossa päivällä viemässä naapureille joululahjan ja -kortin, ja siinä sitten juteltiin niitä näitä. Naapuri sitten totesi, että on tuulisuus lisääntynyt meidän paikkeilla kun tien toiselta puolen kaadettiin metsää (ei meidän) ja että on tosi hyvä, kun toisella suunnalla (meidän omistamamme) metsää kasvava mäki on tuulensuojana. Oli sitten kiva kertoa, että sekin menee kohta matalaksi.
Vaikka mä olen itse tiennyt asian jo jonkin aikaa, ehkä muutaman kuukauden, aloin sitten vasta nyt ajatella sitä. Siellä meidän omassa pikkumettässä on tullut pienenä leikittyä, poimittua marjoja, ulkoilutettua koiraa. Keskellä sitä on sellainen kivistä kasattu karsina, jota isoisäni vissiin on ollut kokoon pakertamassa. Metsän reunassa ja pellon vieressä menee tie, jota pitkin aina ajetaan jästipäistä nuortakarjaa toiselle laitumelle. Ei jumalauta, kuinka se on kaunis, puitten varjostama, kasvaa ruohoa ja kaikenlaisia kasveja reunoilla...
Tuli sellainen olo, että haluaisin hirveästi vielä joskus näyttää omille lapsille, että täällä äiti kiipeili isoihin kuusiin ja tässä kohtaa taas kasvoi yhtenä kesänä hirveästi metsämansikoita...
Kaikki vain ei säily ikuisesti sellaisena, kuin se oli omissa kultaisissa lapsuudenmuistoissa. Toivottavasti voin joskus pakata omille lapsilleni eväitä koriin johonkiin muuhun metsään suuntautuvaa retkeä varten.
Vaikka mä olen itse tiennyt asian jo jonkin aikaa, ehkä muutaman kuukauden, aloin sitten vasta nyt ajatella sitä. Siellä meidän omassa pikkumettässä on tullut pienenä leikittyä, poimittua marjoja, ulkoilutettua koiraa. Keskellä sitä on sellainen kivistä kasattu karsina, jota isoisäni vissiin on ollut kokoon pakertamassa. Metsän reunassa ja pellon vieressä menee tie, jota pitkin aina ajetaan jästipäistä nuortakarjaa toiselle laitumelle. Ei jumalauta, kuinka se on kaunis, puitten varjostama, kasvaa ruohoa ja kaikenlaisia kasveja reunoilla...
Tuli sellainen olo, että haluaisin hirveästi vielä joskus näyttää omille lapsille, että täällä äiti kiipeili isoihin kuusiin ja tässä kohtaa taas kasvoi yhtenä kesänä hirveästi metsämansikoita...
Kaikki vain ei säily ikuisesti sellaisena, kuin se oli omissa kultaisissa lapsuudenmuistoissa. Toivottavasti voin joskus pakata omille lapsilleni eväitä koriin johonkiin muuhun metsään suuntautuvaa retkeä varten.