Perhetuttu kuollu. Kuolinpäivä vissiin 7. päivä tätä kuuta. Tossa viime reissulla maalla jo ihmeteltiin, että ei oo Karista kuulunu eikä näkyny mitään. 52-vuotiaana lähti. Lievästi kehitysvammainen tai miten sen nyt sanoisi nätisti että älyllisesti hieman jälkeenjäänyt henkilö oli kyseessä. Aikanaan seurusteli kehitysvammaisen tätini (mutsin puolelta) kanssa ja mun faija ja setä oli ainoat, jotka sen suhteen siihen aikaan hyväksyi. Tätinihän kuoli jo parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen Kari kuului meidän perhe- ja lähipiiriin. Tuketui paljon faijaan ja faijan kuoleman jälkeen setään. Kun ei raukka osannut itse oikein mitään tehdä ja joutui tämän tästä ihmisten vedätettäväksi. Kuolinsyystä ei vielä tietoa, mutta oli valitellu viikkoja ettei mikään oikein pysy sisällä. Olisko vatsahaava, jonka seurauksena kuolemaan johtanut verenvuoto. Sen saakoon kuolinsyyntutkijat selvittää. Kuriositeettina mainittakoon, että Kari voitti tuossa muutama vuosi sitten arvalla, Ässä tai Casino, ison summan rahaa. Minä, mutsi ja setä oli ainoat, joille siitä kertoi. Ilmeisesti 100-200 tuhatta oli voittanut. Karihan sitten piilotteli niitä, omien sanojen mukaan, kymmeneen kätköön kotimökkiinsä. Kunnan vuokramökki kyseessä. No, nyt oli illallla setä saanut Karin siskon kiinni ja kerrottua, että Karilla oli tällainen voittohistoria ja ettei sisko päästäisi kunnan siivoojia ja asunnon tyhjentäjiä ennenkuin itse katsoo ja etsii paikat läpi rahakätköjen vuoksi. Siskonsakin oli ihmetellyt, että mistä sille työttömälle velipojalle rahaa on niin ilmestynyt kun autoa vaihtaa ja kaikenlaista härpäkettä laittaa. Ja hälle kun rahat lain mukaan kuuluu. Kari oli laisensa ja hieman onnetonkin kai, mutta läpeensä rehellinen ja hyväsydäminen ihminen. Aina oli kiva nähdä.