Iltalehti:
LEGENDAARINEN Monzan Grand Prix 2006 on ohi. Kaikki vilkuilevat hieman hämmentyneinä toisiaan. Eletään äärimmäisen tärkeätä hetkeä.
Formula 1 -historian suurin kuljettaja Michael Schumacher on ottanut Ferrarilla taas kerran voiton ja Kimi Räikkönen sijoittunut McLarenilla toiseksi. He istuvat vierekkäin kansainvälisen lehdistön edessä, mutta eivät katso toisiaan.
Kimi ajaa seuraavat kolme kautta Ferrarilla. Michael lopettaa huikean uransa kolmen GP:n kuluttua.
Silti seitsen- ja todennäköisesti pian kahdeksankertainen maailmanmestari varoo kuin harkitusti mainitsemasta Kimin nimeä. Hän paljastaa päättäneensä tulevaisuudestaan kesäkuussa Indianapolisissa antaakseen nuorelle ja lahjakkaalle brasilialaiselle Felipe Massalle työrauhan.
Hän muistelee, että aina rehellisesti otellut Mika Häkkinen oli hänen F1-uransa suosikkivastustaja.
Schumi uskoo, että Ferrarilla on voittaja-auto huomisen kuljettajilleen, mutta ei vieläkään - edes vahingossa - sano ääneen Kimin nimeä. Sen sijaan hän ylistää jälleen Felipe Massan kykyjä.
Joku kysyy, pelkäsikö hän kilpailla samalla kalustolla Kimiä vastaan.
- Näitte tänään, mihin pystyn, Michael vastaa, eikä jätä tilaa jatkokysymyksille.
Hän tuntee arvonsa.
MICHAEL SCHUMACHER yrittää vakuuttaa lehdistölle, ettei hänellä ole enää tämän kauden jälkeen ja lähes nelikymppisenä riittävästi energiaa kamppailla F1:n maailmanmestaruudesta.
Totuus lienee karumpi. Hänen läheiset ystävänsä väittävät, että Schumi turhautui viime vuonna niin täydellisesti Ferrarin vastoinkäymisiin, ettei uskaltanut luvata tallipäällikkö Jean Todtille jatkavansa 2007.
Vuotta myöhemmin hän huomasi sen virheeksi. Hän oli saanut itseluottamuksensa takaisin ja halusi jatkaa, mutta Ferrari oli varmistanut tulevaisuutensa värväämällä Kimin.
Lajia pitkään seuranneet kokevat, että Schumi on katkera, eikä tämän takia erehdy ylistämään seuraajaansa. Ensi kauden maailmanmestaria.
Lopettaminen on aina pirullisen vaikeata