markoj
Custom User
- Liittynyt
- 28.12.1998
- Viestit
- 38925
jps tarkoittanee sitä, että jos ei omaa vainoharhaista ryssävihaa oletusasenteena kaikkeen Venäjää ja venäläisyyteen liittyvään on symppari.Kuka ja missä?:doubtful:
Pistetään hieman neutraalimpaa näkökulmaa
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288501460847.htmlSuomi tarvitsee Venäjän-uhkaa
Terveesti ja vastuuntuntoisesti ajattelevat suomalaiset saavat suomalaisen identiteettinsä sen kautta, että on olemassa Venäjä, joka uhkaa Suomea.
Jos Venäjän uhkaa ei olisi, suomalaisuudella ei olisi mitään perustaa.
Mutta niin kauan kuin on olemassa tietoisuus siitä, että Venäjä uhkaa Suomea, voivat suomalaiset nukkua yönsä rauhassa.
On siten kansallisesti välttämätöntä pitää jatkuvasti yllä Venäjän uhkaa.
Ilta-Sanomat tekee tässä kiitoksen ansaitsevaa työtä - viime viikonvaihteen numeron (15.-16.9.2012) sivujen 10-11 perusteellinen artikkeli "Riittääkö Suomen voima?" oli tästä taas kerran mainio osoitus.
Tämä kansallisen identiteetin vaaliminen on olennaisesti helpottunut nyt, kun presidentti Sauli Niinistö on tullut siihen mukaan.
Esimerkiksi se eleganssi, jolla presidentti Niinistö käsitteli kenraali Makarovin, valoi uskoa siihen, että Venäjän uhka on meille edelleenkin turvallisesti olemassa.
Venäjän uhkaa ei tarvita pelkästään suomalaisen identiteetin ylläpitämiseen yleisellä aatteellisella tasolla. Sitä tarvitaan myös konkreettisen ongelmien ratkaisemiseen.
On selvä, että jos meillä kansalaisilla on Venäjän uhka, selviämme leikiten emme ainoastaan Finnairin toimitusjohtajan asuttamisesta, eri yritysten ylimääräisistä osingoista ja työläisten irtisanomisista, ihmisten köyhyydestä ja heitteillejätöstä ja muusta vapaasta markkinataloudesta vaan myös niistä suurista tehtävistä ja uhrauksista, jotka EU- ja EMU-jäsenyytemme meille asettaa.
Edessähän on muutaman viikon päästä esimerkiksi Suomen perustuslain hylkääminen, kun Suomi antaa budjettivallan itseltään pois.
Se taas monen muun siihen liittyvän kanssa tulee vaatimaan kansalaisilta suuria uhrauksia.
Niistä selviämiseen ei auta muu kuin uhrimieli ja talvisodan henki. Sitä henkeä emme kuitenkaan saa, ellei Venäjän uhkaa ole. Venäjän uhka on Suomen ainoa turvatakuu.
Mutta voimmeko luottaa siihen, että Venäjä uhkaa Suomea? Onko siitä mitään varmuutta vai onko se vain toiveajattelua? Onko Suomen turvallisuuspolitiikka kunnossa?
Onko Suomi varautunut sellaisen tilanteen varalle, että Venäjä ei uhkaakaan Suomea?
Turvallisuus- ja ulkopolitiikkamme ensisijainen tehtävä on taata, että Venäjä uhkaa Suomea.
Jos ei muu auta, Venäjä pitää pakottaa siihen. Ensin kannattaa tietysti koettaa hoitaa asia sopimusteitse.
Eikö olisi aika esimerkiksi puolustusministeri Carl Haglundin lähteä Moskovaan solmimaan Suomen ja Venäjän kesken sopimusta, jossa Venäjä sitoutuu uhkaamaan Suomea?
Kirjoittaja on Yleisradion eläkkeellä oleva toimittaja ja yhteiskunnallinen keskustelija
Hannu Taanila