Micael
Micael
... Micaelin legendaariset?
Niin, mitäpä sitä ihminen tässä Suomen suvessa muuta voi kuin pieneksi itsensä tuntea. Se vaan on niin upeaa tämä Suomen suvi, että ei sitä voi sanoin kertoa muille kuin suomalaisille, ja he jo sen tuntevat.
Kaunis on tämä Suomen suviyö; on siinä jotain sellaista, jota ei voi kertoa, tuntea se pitää; siinä on sitä jotain, jot tämä savolainen sielu kaipaa ja jota se janoaa pohjolan kylmissä pitkissä öissä talvella.
Mutta kesä, siitä pitää nauttia, ja siitä pitää ottaa se, mitä se antaa, ja mitä se kullekin merkitsee; Siinä vaan on sitä JOTAIN!!!
Ihmisellä kun on vaan tämä yksi elämä täällä; Me suomalaiset elämme sen suomalaisittain, ja koemme sen suomalaisittain, ja kuitenkin kaikki tämä joskus jää vain jälkipolvillemme. Siinä SE
Mitä me voimme heille antaa? Itsemme, kokemuksemme, elämämme, Mitä; sitä me mietimme, itse kukin joskus yksin jossain.
Se vaan on niin hemskatin vaikeaa...
"Voi, kun sinä, rakas poikani, voisit edes joskus tuntea sen, mitä isäni sanoi, sanat jotka hän minulle sanoi:" Elä elämääsi, älä katso taaksesi, mutta ota opiksesi ne sanat, ne mitkä lausumatta jäi, ja ne sanat, ne ovat elämän viisautta; vain niistä sinä voit oppia"
... jotain sellaista, jota minä en silloin ymmärtänyt, jonka elämä on tuonut eteeni. Nyt ne ymmärrän, ja ne sanat ovat ne rakkaimmat, jotka isäni minulle sanoi, ei niitä koskaan sanottu, ne vaan tulivat elämän varrella sanotuiksi.
Niin se vaan on, elämä jatkuu...
Hywää Kesää, teille kaikille rakkaat Forumistit!
Niin, mitäpä sitä ihminen tässä Suomen suvessa muuta voi kuin pieneksi itsensä tuntea. Se vaan on niin upeaa tämä Suomen suvi, että ei sitä voi sanoin kertoa muille kuin suomalaisille, ja he jo sen tuntevat.
Kaunis on tämä Suomen suviyö; on siinä jotain sellaista, jota ei voi kertoa, tuntea se pitää; siinä on sitä jotain, jot tämä savolainen sielu kaipaa ja jota se janoaa pohjolan kylmissä pitkissä öissä talvella.
Mutta kesä, siitä pitää nauttia, ja siitä pitää ottaa se, mitä se antaa, ja mitä se kullekin merkitsee; Siinä vaan on sitä JOTAIN!!!
Ihmisellä kun on vaan tämä yksi elämä täällä; Me suomalaiset elämme sen suomalaisittain, ja koemme sen suomalaisittain, ja kuitenkin kaikki tämä joskus jää vain jälkipolvillemme. Siinä SE
Mitä me voimme heille antaa? Itsemme, kokemuksemme, elämämme, Mitä; sitä me mietimme, itse kukin joskus yksin jossain.
Se vaan on niin hemskatin vaikeaa...
"Voi, kun sinä, rakas poikani, voisit edes joskus tuntea sen, mitä isäni sanoi, sanat jotka hän minulle sanoi:" Elä elämääsi, älä katso taaksesi, mutta ota opiksesi ne sanat, ne mitkä lausumatta jäi, ja ne sanat, ne ovat elämän viisautta; vain niistä sinä voit oppia"
... jotain sellaista, jota minä en silloin ymmärtänyt, jonka elämä on tuonut eteeni. Nyt ne ymmärrän, ja ne sanat ovat ne rakkaimmat, jotka isäni minulle sanoi, ei niitä koskaan sanottu, ne vaan tulivat elämän varrella sanotuiksi.
Niin se vaan on, elämä jatkuu...
Hywää Kesää, teille kaikille rakkaat Forumistit!
