Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[CCMK]

Peter Wright oli tunnettuja Lotuksen ja myös BRM:n miehiä ennen kuin hänestäkin 'aika jätti' eilen.

Murheellisella tavalla ja sinänsä melko odottamatta yllättävänkin terveeseen, mutta jo iäkkääseen ihmiseen ajatellen.

Wright tosiaan oli suunnittelijapuolen ja insinööripuolella melkoisenkin vahva Colin Chapmanin 'oikea käsi' tai 'vasen käsi' milloin oli Peter Warr tallissa mukana.

Wright oli itsekin olla ikään kuin tallipäällikkö monta kertaa urallaan ja sinänsä tilapäisesti lyhyitä aikoja saattoi ollakin. Vähän kuin miten Ron Tauranac hetken aikaa oli Brabhamin tallipäällikkö ennen kuin vähemmän yllättäen myi tallin Bernie Ecclestonelle.

Virkaatekevä tallipäällikkö Wright tosiaan oli alkuperäisen Lotuksen viimeisinä loppuaikoina ja silloin kuin myös jo Peter Warr oli tallin johtajuudesta poistunut.

Sittemmin toki vähän myöhemmin aikansa 'uudemman' Lotuksen johtaja hän ei enää ollut kun tuolloin se oli enemmänkin jo Peter Collinsin talli.

Wrightista puhuen hänhän oli se mies joka sai Chapmaninkin innostumaan ainakin hyvin vakavasti edes koettamaan maaefektiä F1-autossa ja siitä sitten tulikin menestys ja taakka ennen pitkää!

Kuten vähän kaikista suurista keksinnöistä F1:ssä on tullut joissakin vaiheissa niiden tuojille tai jopa kokonaan keksijöillekin.

Hiilikuitu oli elintärkeää tuoda lajiin edes osamuodossaan siksi kuin oli. Etenkin kun ne sen ajan muokkautuvat F1-autot eivät voineet vain enää kestää niitä mutkien yleisnopeuksia tai rajuja sivuittaisvirtauksia ja Lotuksella osamuodossaan onneksi kyettiin tuomaan sitä taivutettavaksi suojaamaan auton runkoa.

Pitkäänhän tuo oli vain kokeilutasoa tai vain osamuotoiseen tasoon tyytymistä. Siksikin Lotus ei edelläkävijänä silti saanut täysin sitä tuoduksi lajiin. Kuten ei saanut Brabhamkaan vaan lopulta sen sitten teki täysiverisenä McLaren.

Tosin mikäli hiilikuitua ei olisi kyetty tuomaan lajiin vähintään sen jälkeen kun sen eräänlaiset 'taivutusominaisuudet' kyettiin havainnollistamaan ja tekemään oikein tai vaihtoehtoisesti se vain ei olisi kestänyt kuten ei kaikissa aikansa kokeiluissakaan aina kestänyt niin kyllä olisi F1:ssä turvattomuus lajissa saattanut jatkua melkoisenkin kauan vielä ja ruumiita tulla!

Vaikka eihän edeltäviäkään turvallisuusvaihtoehtoja aina voinut kolareista syyttää. Tai kestämättömyydestä kun se vaara oli vähemmän yllättäen 1970-luvulle asti myös niissä aivan liian monta bensatankkia ja todella, todella syttymisherkkää polttoainetta sisältävissä autoissakin!

Puhumattakaan siitä, että muun muassa hiilikuituautojen tuleminen lajiin jo ehkä reilusti aiemminkin estyi juurikin kuvitelmiin niiden muka oletetusta liikakalleudesta.

Lopulta oli jopa monellakin eri tapaa halvempaa tuottaa se hiilikuituauto kun Tyrrell-tallin tyyliin haaskata rahaa kuusipyöräisen F1-auton kehitystasolla!

 

[CCMK]

Australian Adelaiden kisoista puhuen näinä päivinä vuoden 1993 kisasta tuleekin tänään täyteen 32 vuotta.

Ayrton Sennan tunteikkaasta uran viimeisestä voitosta, Alain Prostin toisesta sijasta ja Damon Hillin kolmostilasta juttua riittäisi vaikka kuinka.

Pistemiestenkin eli Jean Alesin, Gerhard Bergerin ja Martin Brundlen ajoista riittäisi asiaa. Sijoille 4-6 sijoittuivat. Japanin Aguri Suzuki jäi viimeisessä Footwork-kisassaan murheellisesti tuon vuoden hetkeen parhaimmassa ajossaan pisteittä taas seiskapaikalle.

Poikkeuksena ikävästä tavastaan huomioiden Suzuki oli tosin melko pitkään kisassa kuudentena jäännöspisteellä tai parempaankin päin ehkä pyrkimässä.

Murheellisesti vain niitä pisteitä ei tullut aikansa kuvassa vaikka muun muassa nykysäännöillä olisi japanilaiselle pisteitä tullut.

Footworkilla Suzuki ehkä olisi vuodeksi 1994 jatkanut, mutta talousongelmat ja pääsponsorin oma suurempi vetäytyminen jätti tallin talousahdinkoon ja kun ei Suzukiltakaan tarpeeksi varoja löytynyt niin vuoden 1994 osalta siitä tuli kokeneelle japanilaiselle silloinen välivuosi eteen.

Adelaidessa 1993 tosiaan kolmekin lähtöä tarvittiin ja kisasta vähennettiin täten kaksi kierrosta. Välillä nuo eri lähtöjen kierrosvähennykset vanhempaan aikaan olivat siitä kiintoisia, että niitä noudatettiin todella vaihtelevasti. Eli joissakin kisoissa vähennettiin paljon pienemmästäkin ja joissakin ei vähennetty vaikka perusteita olisi siihen ollutkin.

Adelaiden 1993 suhteen Mika Häkkiselle ainakin tuli mukavana juttuna Suzukan palkintosijasta ja Adelaiden kisan keskeytyksestä huolimatta ainakin nk. Vuoden Autourheilukuvan Palkinto vähemmän yllättäen hyvinkin kuuluisan auton loikkakuvan myötä onneksi oikeaan suuntaan ajavana. Toisin kuin miten sitten Adelaidessa 1995 tulisi käymään, mutta tuolloin sitä ei voinut tietää.

Olihan sitä tietysti mietteitä ja etenkin siitä kohua, että miten silloiseen tulevaan vuoteen eli vuodeksi 1994 ryhdytään oikein taas tekemään kaikille mukautuvasti sitä välitankkausta?

Varsinkin kun osa talleista ja vielä etenkin Ferrari tuntui sitä vastustavan. Vasta kun ihan tuli takeet siitä, että pystytään V12-moottoristakin autoa pitämään kilpailukykyisenä ja se ei muka jäisi alakynteen muita vastaan niin vasta sitten Ferrarikin suostui palauttamaan välitankkaukset lajiin.

Senna tosiaan lähti paalupaikalta kisaan ja Hill ajoi kisan nopeimman kierroksen avaimena pääsyyn palkinnoille. Suzukassa 1993 murheellisesti Hill ei ollut kyennyt samassa suhteessa hyödyntämään kaikkea joten siksi hän jäi ulos palkinnoilta nelospaikalle ja Häkkinen pääsi vuorostaan itse palkinnoille.

Toki Senna ja Prost Suzukaan 1993 enimmäkseen Hillin sijasta kiistelivät kisan nopeimman kierroksen saamisesta ja viime hetkessä Prost ruutulipulle sai kisan nopeimman kierroksen nimiinsä!

Hillin ei kuitenkaan Suzukassa 1993 ja ei varsinkaan Adelaidessa 1993 tarvinnut mitään suurempia murheita kantaa ja olihan toisin kuin sittemmin lähivuosille paljon luottavaisempi ja iloisempi Williamsiin ja myös Williams-talli luotti häneen.

Ehkä ainoa murhe oli vain se, että Senna jokseenkin ei vain luottanut Hilliin tai kun oli hieman sitä ajajanäkemyseroa muun muassa jo isä-Grahamin ajohommista niin hieman meni tilanne happamaksi.

Sennalla kun oli omat vahvat mielipiteet ja ongelmansa melkein kaikkien mahdollisten entisten maailmanmestarienkin kanssa tai asemasta puhuen. Ainoastaan Maestro itse eli Juan Manuel Fangio oli Sennalle se tärkeä isä/isoisä/isoukki-hahmo jonka suhteen Sennalla oli täysi vallan uskomaton, vilpitön ihailu aina päällä ja hän oli kuin nk. Lapsi Jouluna kohdatessaan vähemmän yllättäen Joulupukin!

Kaikkien muiden kanssa Sennalla sitten huonoimmillaan oli riitoja pahimmillaan liikaakin.

Keke Rosberg sai aikanaan myös itse osansa ja totesi, että Ayrton ei sitten aio oppia talon tavoille!

 

[CCMK]

Nelson Piquet tosiaan oli mietittynä hahmona tosiaan piikki aina Ayrton Sennalle ja sama juttu toisin päin.

Piquet mielellään herjaili Sennalle pitkin uraa. Toisaalta niin paljon kuin Piquet koetti vierittää Sennan niskoille kaikkea pahaa ja saada hänet näyttämään huonolta niin hänen osaltaan myös hänkin teki joitakin todella typeriä mokia urallaan.

Siihenkin olisi voinut ivallisemmin ja asiat paremmin muistava taho vain todeta, että mitä 'Piruetti' edellä sitä Senna perässä!

Monaco 1981 oli Piquetin törmäys ja turha oli Sennalle Monacon 1988 juttuja vierittää yhtään sen enempää.

Piquet ei huolimatta jostain syystä erinäisiä Adelaiden 1986 maailmanmestaruusratkaisuun liittyneitä juttuja liikoja syytellyt toki Williams-tallia, mutta syytti kuitenkin osittain.

Piquet kun oli tehnyt vuoden 1986 aikana lukuisia virheitä mestaruustaistelunsa suhteen mihin hän sitten menetti sen myöskin ja silti mielellään aina oli herjasuunta Sennaan päin.

Tai joihinkin oletettuihin Sennalle mestaruuden/mestaruushaasteen maksaneisiin virheisiin päin kuin itseensä.

Piquetin virhe oli vuodelle 1986 keskellä mestaruustaistelua kai uskoa ja luottaa siihen, että hän on vuoden 1981 malliin 'Tuurihaukkojen Tuurihaukka' isolla T:llä ja hän vain jotenkin saisi sen vuoden mestaruuden tuosta vain hanskaansa!

Ei ihan niin mennyt kaikki. Estorilin loppukauden virhe melko takuuvarmalta kakkostilalta muun muassa olisi vain entistä varmemmin voinut maksaa hänelle kaiken ja siinä hän sitten lopulta jäi muutenkin kolmanneksi.

Senna taas keskeytti ja menetti maailmanmestaruuden kun ilman keskeytystä Estorilissa hän olisi ollut vielä kakkostilalla parhaimmassa tapauksessa Nigel Mansellin voittaessa kuten voitti.

Paul Ricardissakin aiemmin samana vuonna Piquet muun muassa hyötyi siitä, että McLaren-talli ei uskaltanut käydä enää uudelleen erikseen renkaanvaihdossa ja kun osin sen molemmat kuljettajat eli ei vain Keke Rosberg vaan myös Alain Prost pelkäsivät polttoaineen loppumista kesken kisan kiitos ajotietokoneen väittämän.

Piquet toki pääsi vain Rosbergin ohi, mutta ei Prostin ohi. Ilman tuota polttoaineenloppumishuolta tai uskaltautumalla käydä riittävän ajoissa varikolla McLarenit mikäli ne nyt eivät olisi kaksoisvoittaneet kisaa niin olisivat olleet vähintään ehkä samoin palkinnoilla sitten muuten vain.

Ainakin niin, että Keke olisi pysynyt Nelsonin edellä ruutulipulla eikä toisin päin!

 

[Dieselmoottori]

Nelson Piquet tosiaan oli mietittynä hahmona tosiaan piikki aina Ayrton Sennalle ja sama juttu toisin päin.

Piquet mielellään herjaili Sennalle pitkin uraa. Toisaalta niin paljon kuin Piquet koetti vierittää Sennan niskoille kaikkea pahaa ja saada hänet näyttämään huonolta niin hänen osaltaan myös hänkin teki joitakin todella typeriä mokia urallaan.

Siihenkin olisi voinut ivallisemmin ja asiat paremmin muistava taho vain todeta, että mitä 'Piruetti' edellä sitä Senna perässä!

Monaco 1981 oli Piquetin törmäys ja turha oli Sennalle Monacon 1988 juttuja vierittää yhtään sen enempää.

Piquet ei huolimatta jostain syystä erinäisiä Adelaiden 1986 maailmanmestaruusratkaisuun liittyneitä juttuja liikoja syytellyt toki Williams-tallia, mutta syytti kuitenkin osittain.

Piquet kun oli tehnyt vuoden 1986 aikana lukuisia virheitä mestaruustaistelunsa suhteen mihin hän sitten menetti sen myöskin ja silti mielellään aina oli herjasuunta Sennaan päin.

Tai joihinkin oletettuihin Sennalle mestaruuden/mestaruushaasteen maksaneisiin virheisiin päin kuin itseensä.

Piquetin virhe oli vuodelle 1986 keskellä mestaruustaistelua kai uskoa ja luottaa siihen, että hän on vuoden 1981 malliin 'Tuurihaukkojen Tuurihaukka' isolla T:llä ja hän vain jotenkin saisi sen vuoden mestaruuden tuosta vain hanskaansa!

Ei ihan niin mennyt kaikki. Estorilin loppukauden virhe melko takuuvarmalta kakkostilalta muun muassa olisi vain entistä varmemmin voinut maksaa hänelle kaiken ja siinä hän sitten lopulta jäi muutenkin kolmanneksi.

Senna taas keskeytti ja menetti maailmanmestaruuden kun ilman keskeytystä Estorilissa hän olisi ollut vielä kakkostilalla parhaimmassa tapauksessa Nigel Mansellin voittaessa kuten voitti.

Paul Ricardissakin aiemmin samana vuonna Piquet muun muassa hyötyi siitä, että McLaren-talli ei uskaltanut käydä enää uudelleen erikseen renkaanvaihdossa ja kun osin sen molemmat kuljettajat eli ei vain Keke Rosberg vaan myös Alain Prost pelkäsivät polttoaineen loppumista kesken kisan kiitos ajotietokoneen väittämän.

Piquet toki pääsi vain Rosbergin ohi, mutta ei Prostin ohi. Ilman tuota polttoaineenloppumishuolta tai uskaltautumalla käydä riittävän ajoissa varikolla McLarenit mikäli ne nyt eivät olisi kaksoisvoittaneet kisaa niin olisivat olleet vähintään ehkä samoin palkinnoilla sitten muuten vain.

Ainakin niin, että Keke olisi pysynyt Nelsonin edellä ruutulipulla eikä toisin päin!

Tuohon Nelson Piquetin ja Ayrton Sennan väliseen nokitteluun ooi varmasti syynä se, että kumpikin halusi olla se Brasilian ykköskuski.


Halusivat siis nauttia kansan suosiosta. Kovaa kilpailua heillä oli keskenään 1980-kuvulla, ja kumpikin kolminkertaisia maailmanmestareita.


Tuntuu, että kuljettajilla oli tosiaan paljon luonnetta 1980-luvulla. Melkoisia persoonallisuuksia olivat, eivät pr-koneita.

 

[ikuinen kakkonen]

Tuohon Nelson Piquetin ja Ayrton Sennan väliseen nokitteluun ooi varmasti syynä se, että kumpikin halusi olla se Brasilian ykköskuski.


Halusivat siis nauttia kansan suosiosta. Kovaa kilpailua heillä oli keskenään 1980-kuvulla, ja kumpikin kolminkertaisia maailmanmestareita.


Tuntuu, että kuljettajilla oli tosiaan paljon luonnetta 1980-luvulla. Melkoisia persoonallisuuksia olivat, eivät pr-koneita.

Brasilialla oli 1980-1990 luvulla menossa todella hyvä F1 aikakausi kun Senna ja Piquet voittivat useita mestaruuksia silloin. Senna ja Piquet voittivat jopa kotiyleisön edessä eli interlagosissa muutamia kertoja.
Ihmekkään miksi he eivät tulleet keskenään toimeen, mutta formuloissa on vaikea olla vastustajan kaveri jos taistelee mestaruuksista keskenään ja juuri kuskien väliset nokittelut ovat tehneet formuloista jännittäviä tavallaan. Piquet on jäänyt Sennan,Prostin ja muiden legendojen varjoon viime vuosina.

 

[Kemper]

Lisäksi Piquetia tottakai otti päähän, että Senna nousi jo Lotus aikoinaan suosituimmaksi kuskiksi Brasiliassa kuin hän. Sennan aika-ajovauhti ja tietty riskinottokyky ja all in- asenne, jota Lotuksella pärjääminen vaati, vetosi brasilian kansan syviin riveihin.
Piquet muuten herjasi myös Mansellia...

 

[Kemper]

Näihin kahteen kuljettajana sellainen mielenkiintoinen juttu, että kun McLarenilla etsittiin kaudella 1987 seuraavalle vuodelle Stefan Johanssonin korvaajaa, Nelson Piquet oli itseasiassa ykkösvaihtoehto aluksi, mutta Alain Prost ei halunnut Piquetia tiimiin ja ilmeisesti Prostin sana painoi aika paljon ja lopuksi Ron Dennis nappasi Lotukselta Ayrton Sennan.
Miettiköhän Prost koskaan vuosien 88-89 aikana, että olisiko Piquet sittenkin ollut helpompi vastus?