Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[Renessanssinero]

Yksinkertaisista maailmanmestareista ehdottomasti Mansell. Oli lähellä 1986, 1987 ja 1991. Antoi aina kaikkensa ja yritti ohitusta aina kun oli mahdollisuus.

Maailmanmestaruudettomista kuskeista Mika Salo. Oli aina erittäin hyvä joka kelissä ja joka radalla.

 

[Finnishman]

Kuka vastaisi Keke? Mieti nyt, pokkaa mestaruuden yhdellä voitolla.

Eipä kukaan muukaan voittanut Keken mestaruuskaudella kahta kilpailua enempää. Sellaisessa tilanteessa oli oleellisinta tasainen pisteiden kerääminen.

 

[CCMK]

Kuka vastaisi Keke? Mieti nyt, pokkaa mestaruuden yhdellä voitolla.

Mike Hawthorn sai myös omana mestaruusvuonnaan pelkän yhden voiton ja hyvin lähellä oli pokata mestaruuden Clay Regazzonikin vuodeksi 1974 samalla tapaa vain yhdellä voitolla.

USAC-sarjassa onnistuttiin kahdesti sen sarjan historiassa koskaan saamaan mestari ilman voittoa:

Vuodeksi 1958 Tony Bettenhausen ja vuodeksi 1978 Tom Sneva.

USAC on tietysti kaukaisempi edeltäjä nykypäivän Indycarille.

 

[CCMK]

Eipä kukaan muukaan voittanut Keken mestaruuskaudella kahta kilpailua enempää. Sellaisessa tilanteessa oli oleellisinta tasainen pisteiden kerääminen.

Tämäpä näin eikä vuodelle 1981 myöskään kukaan voittanut kolmea kilpailua enempää. Kyalamin 1981 tulokset hyväksyen siinä olisi ollut kolmas voitto vuoteen Reutemannille.

 

[Finnishman]

Yksinkertaisista maailmanmestareista ehdottomasti Mansell. Oli lähellä 1986, 1987 ja 1991. Antoi aina kaikkensa ja yritti ohitusta aina kun oli mahdollisuus.

Maailmanmestaruudettomista kuskeista Mika Salo. Oli aina erittäin hyvä joka kelissä ja joka radalla.

Miksiköhän muuten Salo ei koskaan saanut tilaisuutta ajaa huipputallissa, lyhyttä Ferrari-sijaisuuttaan lukuun ottamatta? Oliko kenties asenteessa vikaa? Vai menettikö luottamuksen vuoden 1990 rattijuopumuksen jälkeen? Vai oliko kilpailu tallipaikoista kerta kaikkiaan niin kovaa, ettei tuuri osunut kohdalle?

 

[CCMK]

Miksiköhän muuten Salo ei koskaan saanut tilaisuutta ajaa huipputallissa, lyhyttä Ferrari-sijaisuuttaan lukuun ottamatta? Oliko kenties asenteessa vikaa? Vai menettikö luottamuksen vuoden 1990 rattijuopumuksen jälkeen? Vai oliko kilpailu tallipaikoista kerta kaikkiaan niin kovaa, ettei tuuri osunut kohdalle?

Vähän ehkä molempia, mutta toisaalta ne huipputallit ja välillä keskikastinkin tallit olivat paikoiltaan erääseen aikaan niin kovin, kovin kiinni.

Sekin saattoi selittää tai olla ainakin yksi merkittävä osatekijä myös muun muassa paljon arvostellun/herjatun tai välillä uransa suhteen pisteettömyyden takia ihmettelyä saaneen Luca Badoerinkin uran pisteettömyyden takana.

 

[The Hallikainen™]

Eipä kukaan muukaan voittanut Keken mestaruuskaudella kahta kilpailua enempää. Sellaisessa tilanteessa oli oleellisinta tasainen pisteiden kerääminen.

Tämäpä näin eikä vuodelle 1981 myöskään kukaan voittanut kolmea kilpailua enempää. Kyalamin 1981 tulokset hyväksyen siinä olisi ollut kolmas voitto vuoteen Reutemannille.

Arvon herrasväki. Jos kyse oli parhaista yhden mestaruuden kuskeista niin yhden voiton mestaruus ei luonnollisestikaan löydy sieltä arvostetuimmasta päästä vaan pikemminkin casinon rulettipöydästä.

 

[Dieselmoottori]

Kun usein puhutaan siitä, että Keke Rosberg voitti maailmanmestaruus-kaudellaan 1982 vain yhden GP:n, unohdetaan tosiaan se fakta, ettei tuolla kaudella kukaan kuljettaja kyennyt voittamaan enempää kuin kaksi GP:tä.

Uskomattoman tasainen tuo kausi tuolloin oli.

Ja Keke Rosbergin Williams-auto ei todellakaan ollut se nopein, kyllähän Ferrari, McLaren ja Renault olivat nopeampia tuolloin.


Kimi Räikkönen oli myös kaudella 2003 tehdä vastaavasti, kun oli voittaa maailmanmestaruuden tuolloin vain yhdellä GP-voitolla. Mitähän media olisi kirjoittanut, kun Kimi olisi yhdellä voitolla ottanut maailmanmestaruuden Schumacherin edestä, joka kuitenkin voitti sen kuusi GP:tä?

 

[CCMK]

Kun usein puhutaan siitä, että Keke Rosberg voitti maailmanmestaruus-kaudellaan 1982 vain yhden GP:n, unohdetaan tosiaan se fakta, ettei tuolla kaudella kukaan kuljettaja kyennyt voittamaan enempää kuin kaksi GP:tä.

Uskomattoman tasainen tuo kausi tuolloin oli.

Ja Keke Rosbergin Williams-auto ei todellakaan ollut se nopein, kyllähän Ferrari, McLaren ja Renault olivat nopeampia tuolloin.


Kimi Räikkönen oli myös kaudella 2003 tehdä vastaavasti, kun oli voittaa maailmanmestaruuden tuolloin vain yhdellä GP-voitolla. Mitähän media olisi kirjoittanut, kun Kimi olisi yhdellä voitolla ottanut maailmanmestaruuden Schumacherin edestä, joka kuitenkin voitti sen kuusi GP:tä?

Vaihtoehtoisesti ollut kai riippuen vähän maasta kirjoitukseltaan kuin miten valitettavasti vähän Suomessa oltiin Rosbergin mestaruuden aikaan valituksena mestaruuden voittaminen kuulemma onnella ja vain yhden voiton takia, mutta Suomessa varmaan tuolloin vielä Kimin nuoruuden huomioiden olisi suitsutettu varmaan viittä vaille loputtomiin, ehkä enemmän kuin jopa Häkkisen mestaruuksia ja saatettu huvittuneesti sanoen pystyttää patsasta kotipaikan torille.

Kun tuolloinhan Kimi tietysti ajoi McLarenilla ja oli Mikan asemaperijä.

Patsaista, Kekestä ja vuodesta 1982 vielä mainiten:

Kekelle ei Iisalmeen patsasta tullut. Ja Kekeltä jäi saamatta mestaruusvuotenaankin parhaimmassa tapauksessa useampikin voitto.

Ehkä kaikkein selvimpänä juurikin alle sanomalehden mitalla tyyliin ehkä aukeamapituudessa hävitty voitto Elio de Angelikselle Österreichringillä.

 

[Renessanssinero]

Kekeltä jäi myöskin saamatta oma postimerkki, kun siitä ei maksettu hänelle rahaa.

 

[Dieselmoottori]

Miksiköhän muuten Salo ei koskaan saanut tilaisuutta ajaa huipputallissa, lyhyttä Ferrari-sijaisuuttaan lukuun ottamatta? Oliko kenties asenteessa vikaa? Vai menettikö luottamuksen vuoden 1990 rattijuopumuksen jälkeen? Vai oliko kilpailu tallipaikoista kerta kaikkiaan niin kovaa, ettei tuuri osunut kohdalle?

Itseäni harmittaa välillä suurestikin se, että Mika Salo ei nimikaimansa Häkkisen tavoin saanut koskaan oikeaa koko kauden kestävää pestiä huipputiimiin F1:ssä.

Lahjakkuutta Salolla oli, pystyihän hän pikku-formuloissa voittamaan Häkkisen ja Michael Schumacherinkin.

Kyllähän tuo rattijuopumus pilasi Salon uran. Muutoin olisi hyvin todennäköisesti päässyt F1:iin jo paljon aiemmin, kuin vasta vuonna 1994 Lotukselle.

Jollei vielä kaudeksi 1991 Salo olisi päässyt F1:iin, niin melko varmasti ainakin kaudeksi 1992.

Ja todennäköisesti olisi päässyt urallaan myös parempien tiimien autoihin, eikä koko uransa olisi käytännössä mennyt pikkutiimeissä.

Lahjoja Salolla oli, olihan hän Britannian F3-sarjassa käynyt tasaväkistä taistelua Häkkisen kanssa niin, että sarjaa kutsuttiin tuona vuonna Mika-Mika-sarjaksi.

Tyrrellillä, Arrowsilla, Sauberilla, ja Toyotalla Salo aina päihittikin tiimikaverinsa, eikä myöskään Ferrari-tuuraus mennyt mitenkään huonosti. Täytyy muistaa, ettei tuota Ferraria ollut rakennettu Salon ajotyyliin sopivaksi, mutta silti Salo kykeni Hockenheimissa ja Monzassa ajamaan paremmin, kuin tiimin vakikuljettaja Irvine.



Tehdäänpä ajatusleikki. Mitä luulette, jos Salo olisi päässyt F1:iin jo kaudeksi 1991, kuten Häkkinen ja Schumacher, olisiko Salosta tullut maailmanmestari?

 

[Finnishman]

Olisiko siihen, ettei Kekelle tullut Iisalmeen patsasta, vaikuttanut se, että hän asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan hyvin monella eri paikkakunnalla? Kansakoulunhan hän kävi Oulussa ja muutti Iisalmeen vasta oppikouluikäisenä.

 

[CCMK]

Kekeltä jäi myöskin saamatta oma postimerkki, kun siitä ei maksettu hänelle rahaa.

Näin kävi tai tietysti Postin tapauksessa postipalvelutuottoa. Postilla kun ei jo Keken kirjassa kerrotun jutun mukaan tuolloisissa puitteissa lainkin mukaan ollut tapana maksaa aihekohteilleen.

 

[CCMK]

Itseäni harmittaa välillä suurestikin se, että Mika Salo ei nimikaimansa Häkkisen tavoin saanut koskaan oikeaa koko kauden kestävää pestiä huipputiimiin F1:ssä.

Lahjakkuutta Salolla oli, pystyihän hän pikku-formuloissa voittamaan Häkkisen ja Michael Schumacherinkin.

Kyllähän tuo rattijuopumus pilasi Salon uran. Muutoin olisi hyvin todennäköisesti päässyt F1:iin jo paljon aiemmin, kuin vasta vuonna 1994 Lotukselle.

Jollei vielä kaudeksi 1991 Salo olisi päässyt F1:iin, niin melko varmasti ainakin kaudeksi 1992.

Ja todennäköisesti olisi päässyt urallaan myös parempien tiimien autoihin, eikä koko uransa olisi käytännössä mennyt pikkutiimeissä.

Lahjoja Salolla oli, olihan hän Britannian F3-sarjassa käynyt tasaväkistä taistelua Häkkisen kanssa niin, että sarjaa kutsuttiin tuona vuonna Mika-Mika-sarjaksi.

Tyrrellillä, Arrowsilla, Sauberilla, ja Toyotalla Salo aina päihittikin tiimikaverinsa, eikä myöskään Ferrari-tuuraus mennyt mitenkään huonosti. Täytyy muistaa, ettei tuota Ferraria ollut rakennettu Salon ajotyyliin sopivaksi, mutta silti Salo kykeni Hockenheimissa ja Monzassa ajamaan paremmin, kuin tiimin vakikuljettaja Irvine.



Tehdäänpä ajatusleikki. Mitä luulette, jos Salo olisi päässyt F1:iin jo kaudeksi 1991, kuten Häkkinen ja Schumacher, olisiko Salosta tullut maailmanmestari?

On aika paha vertailukohde sellaisenaan. Mahdollisesti ehkä kyllä, mutta joskus oli verraten itsepäinenkin tietyissä asioissa. Ja verraten huono-onninen. Toisaalta juurikin vain yhden mestaruuden kuskina niin varmaankin.

Salohan varmaan olisi jo vuosina 1991-1994, mutta lähinnä siis vuosina 1991-1993 olisi varmaankin saattanut päästä mukaan lajiin.

Ongelmana vaan tosiaan oli se, että kaikki tallipaikat tuolloinkin olivat yleensä melko kiinni ja osassa Salon haluamia paikkoja niiden taloustilanne oli vielä tuolloin parempi kuin mitä tuli olemaan vuodeksi 1994.

Lisäksi sitten oli vielä se budjettipuolen hankintatilanne tyyliin Euroopan F3000-markkinoille tai Japanin F3000-markkinoille. Jälkimmäisessä tosin vielä paljon selvemmin maksettiin ajamisesta vaikka jouduttiin tietysti ikään kuin olemaan varjossa tai enintään sitten mahdollisesti F1:siin kutsuttava 'Suzuka-mies' eli tarpeen tullen olisi ollut Salolla ajoja sitten kai ehkä siellä.

Sitten oli tietysti kai se suurempi vaatimus maksukuskina olemisesta mihin Salo ei kai halunnut suuremmin suostua siis pääsääntöisenä tarkoituksena olemaan sellainen.

Ei etenkään sellaisille talleille joiden mahdollinen tarjous tai kalusto ei tyydyttänyt.

Ja olihan siinä tietysti myös se, että olisi tarjottu ehkä testipuolta vaan ei kisapuolta.

 

[CCMK]

Olisiko siihen, ettei Kekelle tullut Iisalmeen patsasta, vaikuttanut se, että hän asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan hyvin monella eri paikkakunnalla? Kansakoulunhan hän kävi Oulussa ja muutti Iisalmeen vasta oppikouluikäisenä.

Voihan se, mutta osinhan tietysti se patsasjuttu oli lähtenyt liikkeelle jääden elämään vähän sellaisena joko kehujuttuna tai sitten myös taas Rosbergin arvostelijoiden keskuudesta lähteneenä harmituspuheena kun heidän mielestään Keken mestaruutta ei olisi saanut kehua tai kun oli formulat olevinaan turhanpäiväistä 'Keke-urheilua'.

 

[CCMK]

Mika Salosta puhuen yksi muukin tekijä saattoi ikään kuin sulkea hänet ja olisi saattanut mahdollisesti sulkea pois vaikka olisi voittanutkin Mika Häkkisen sijaan tuon F3-mestaruuden:

Toki sekin rakentuu toteutuneen kuin toteutumattoman osalta, mutta vähän sama juttu oli myös JJ Lehdonkin osalta ennen pitkää!

Jostain syystä erinäiset huipputallit olivat aina kuhunkin 'suitsutushetkeen' nähden aika täynnä tai yksinkertaisesti huipputallin/tallien pomoilla vain oli sitä epäilyä, vaatineet välillä aika poskettomiakin lisänäyttöjä tai vain jotenkin tulleet siihen tulokseen, että heillä oli jo esimerkiksi suomalaispohjalta puhuen Mika joten miksi he ottaisivat enää myös heitä talliin?

Näin esimerkiksi osin vähän tai jopa erittäin ikävästikin oli Ron Dennisin suhde JJ Lehdon tilaan muutamaankin eri kertaan hänen urallaan puhuen. Salolla ei tainnut koskaan sellaista suoraa vertailupohjaa tai ottopohjaa Häkkiseen nähden olla näin äkkiseltään muistaen, mutta eräisiin muihin kuskeihin oli ja sekin oli joko katkerasti kaduttava seikka tai vaihtoehtoisesti se ei vain täysin koskaan niin hyvin toteutunut kuin olisi voinut toteutua.

Tai vaihtoehtoisesti ehdokkailla tuli menestystä, mutta liian myöhään urillaan. Ainakin jatkuvasti yhä suhteellisuudentajuttomaan median odottamiin naurettaviin lyhyen huomioaikavälin tuloskeskeisyyteen nähden.