Joku tuossa sanoi aiemmin, että yksi noista kolmesta (nimenommaan Ristolaisen) olisi ollut jäähynä ihan ansaittu. Oliko näin?
Jotain vertailupohjaa antaa se, että miehet ovat pelanneet kiekko jo ainakin 20/30-luvulta ja naiset ovat aloittaneet joskus 70-luvulla. Pieni etumatka ajallisesti,Onkohan tällaisia koematseja järjestetty minkä verran muualla? Kiinnostaisi tietää miten Suomen naisten ja miesten jääkiekon välinen tasokuilu sijoittuu leveys-kapeusakselilla.
Koska onhan toi vähän surullista.
Kun pojilla oli seuraavat ikäluokat (tosin ennen ei ollut tuota numeroa eli 17-16 pelasivat samassa joukkuessa ja G-ikäluokkaa ei ollut ollenkaan), tytöt/naiset pelasivat alussa kaikki SAMASSA joukkueessa. Siis joukkueessa saattoi olla "tyttöjä" 7 vuotiaista 36 vuotiaisiin. Tämä siis itse näkemänä (about 10 vuotiaana) Tikkurilassa. Toisin sanoen melko väkirikkaallakin alueella tyttöjä ei - tod.näk. parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana riittänyt siihen, että joukkueita olisi tehty ikäluokittain. Ensimmäiset jaot olivat varmaan sitten sellaisia, että jaettiin tytöt pieniin (7-14) ja suuriin (14-) eli varmasti on päästy parempaan tilanteeseen kuin alussa. En tiedä mikä on tilanne tänä päivänä ja miten historia menee tuossa. Mutta on aika huono jo valmennuksellisest+pelillisesti, että joukkueissa oli niin eri ikäisiä pelaajia. (joilla pitäisi olla eri harjoitteita jne.) Tämä vaikutti siis harjoituksiin ja peleihin. (kuvitelkaa tilanne, jossa esim. 10 vuotias yrittää karvata 25 vuotiaalta kiekkoa pois) Tämä vaikuttaa ilman muuta naisten maajoukkueiden tasoon. (voi tietysti löytyä jotain hyvääkin)
..niin arvostan naisten saavuttamat olympiamitallit samoilla kriteereillä, kuin miestenkin. Ei voida verrata - välineyistäkään - mies- ja naiskeihään heittäjien suorituksia.
