Joku asiastatietävä joskus sanoi että parempi elvyttää väärin kuin ei ollenkaan. Yritän muistaa tämän jos joskus tilanne sattuu kohdalle.
Näin minäkin olen sisäistänyt. Puhallusten ja painallusten suhde muuttuu tavan takaa. Jos niitä käy miettimään tilanteen tullessa, varmasti jäätyy. Sen verran muistan edelliseltä kurssilta, että jos näinä HIV-Ebola-Sars-hepatiitti-yms aikoina epäröi puhaltaa uhrin suuhun, niin sitten vain painelee. Sekin auttaa jo paljon.
Eikös Anne ole muuttunut Artoksi tjsp? Kuitenkin, koulussa on paineltu ja puhalleltu, armeijassa, opiskeluaikoina, ja työelämässä joitain EA1 kursseja. Silti en muista juuri nyt, miten se oikeaoppisesti meni.
Deffa. Onkos sen oikea nimi defibrillaattori? Näitä pitäisi löytymän esim. tehdassaleista ja kauppakeskuksista, pienen repun kokoinen laite. Sen verran muistan, että käyttö on yksinkertaista. Toinen liimalappu rintaan ja toinen kylkeen. Sitten näpit irti uhrista, virrat päälle ja painetaan napista (joita ei laitteessa montaa ole). Kone antaa puheohjausta. Taitaa ilmoittaa myös, kun sydän käynnistyy, ettet enää tuuppaa sähköä potilaaseen.
Senkin muistan kursseilta, että opastuksen järjestäminen ambulanssihenkilöstölle on hyvin tärkeää. On esimerkiksi iso kauppakeskus, jonka sukkahousuosastolle uhri tuupertuu. Reipas auttaja organisoi opastajat ulko-ovelta osastolle asti. Muutoin ea-miehistö harhailee pitkin hehtaarimarkettia. Oppaaksi kykenee kuka vaan, vaikkei olisi koskaan mitään kurssia suorittanut.