Opettajien lahjat

[K. August]

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288690981147.html

Itsellänihän tämä aika on jo ohi, eikä jälkipolvia ole vielä näköpiirissä. Mutta jotenkin tuo opettajien lahjojen paheksuminen menee minusta jo liian pitkälle.

Ensinnäkin, ei minusta kevät-/joulu... ööö siis kuusijuhlapäivän lahjalla vielä parempia numeroita lahjota. Nykyään kun vaan tavallinen kohteliasuuskin luokitellaan korruptioksi. En täysin luota siihen, että opettajat olisivat täysin korruptoitumattomia, mutta hyväveli-toiminta on kyllä ympärivuotisempaa.

Toisekseen, pieni lahja lukukauden päätteeksi on minusta kaunis ele. Enkä koe, että perheiden erilaiset tulotasot olisivat tässä niin suuri ongelma. Ei sen lahjan niin kallis tarvitse olla, mutta kuitenkin jotakin kiitoseleenä. Tai sitten luokan yhteinen lahja, kaikki halukkaat saavat antaa muutaman euron sitä varten. Näin opettajan ei tarvitse lähteä lomalle 20 konvehtirasian kanssa. Varakkaamat perheet voisivat sitten pitää mielessä, että ei ole järin tahdikasta tuoda palkkatasoa esille pröystäilevillä lahjoilla. Valitettavasti vaan sellaisiakin ihmisiä on.

 

[Fagerholm]

Saaris Masa, opettaja jota kautta historian olen eniten vihannut kertoi että ne joilla ei ole lahjoja päätyy opettajiksi. Liittyyköhän tämä siihen?

 

[Jacques]

Just, voiko enää turhemmasta asiasta valittaa? Mitä seuraavaksi? Kielletään jälki-istunnot ihmisoikeuksien vastaisina (vai mahtavatkohan jo olla bannissa)?

 

[PuoliPöhkö]

Kova kilpailu on luokan muiden vanhempien kanssa aina lukuvuoden päätteeksi siitä, kuka vie komeimman lahjan.
Jos ei ole voittajan lapsi, hävettää koko kesän ja alun syksyäkin, niin ettei pihalla kehtaa näyttäytyä.

Viimeksi teetimme 3 metrisen pronssipatsaan opettajasta kruunu päässä ja viisauden kirja opettavaisesti kädessä.
Lastamme kohdannut trauma oli kuitenkin suuri, koska kaupunginvaltuustossa ja teknisessä lautakunnassa työskennellyt luokkatoverinsa isä järkkäsi opettajan mukaan nimetyn kadun ja meidän antamalle patsaalle paikan keskustan liikenneympyrästä sekä uskollisen asiakkaan alennusta isoäitinsä hautapaikkamaksusta kaupungin hautuumaalla.

 

[K. August]

Kova kilpailu on luokan muiden vanhempien kanssa aina lukuvuoden päätteeksi siitä, kuka vie komeimman lahjan.
Jos ei ole voittajan lapsi, hävettää koko kesän ja alun syksyäkin, niin ettei pihalla kehtaa näyttäytyä.

Viimeksi teetimme 3 metrisen pronssipatsaan opettajasta kruunu päässä ja viisauden kirja opettavaisesti kädessä.
Lastamme kohdannut trauma oli kuitenkin suuri, koska kaupunginvaltuustossa ja teknisessä lautakunnassa työskennellyt luokkatoverinsa isä järkkäsi opettajan mukaan nimetyn kadun ja meidän antamalle patsaalle paikan keskustan liikenneympyrästä sekä uskollisen asiakkaan alennusta isoäitinsä hautapaikkamaksusta kaupungin hautuumaalla.

Oliko kisan häviämisellä vaikutusta lasten arvosanoihin?

 

[Sue_me]

Tottakai pitää lahjoa. Enhän muuten olisi päässyt elämässäni näinkään pitkälle.

 

[Albert Oil]

Tottakai pitää lahjoa. Enhän muuten olisi päässyt elämässäni näinkään pitkälle.

Anna viisi markkaa niin pääset vielä pidemmälle.