Pakkoruotsi

[312T4]

Mitä mieltä olette pakkoruotsista YO-kirjoituksissa ja lukiossa...

 

[pmv]

Mun mielestä koulussa pitäisi pystyä valitsemaan "YO-kirjoitus Ruotsi" ja "Käytännöllinen Ruotsi". Ensimmäinen olisi tarkoitettu niille kympin tytöille, jotka haluaa kirjoittaa kuusi ällää, mennä opiskelemaan jotain turhaa yliopistoon ja sitten elää eläämäänsä kriisistä toiseen. Tämä jälkimmäinen olisi sitten tarkoitettu niille, jotka oikeasti haluaisivat oppia puhumaan ja käyttämään ruotsia piittamatta juurikaan yo-lautakunnan näkemyksistä.

Meinaan, että lukion ruotsin opetus tuottaa ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ruotsia kuusi vuotta, ilman että osaisivat kommunikoida ruotsiksi. Kyllä se on ihan hyödyllinen kieli, se vain ei tule ilmi koulussa.

 

[312T4]

Mun mielestä koulussa pitäisi pystyä valitsemaan "YO-kirjoitus Ruotsi" ja "Käytännöllinen Ruotsi". Ensimmäinen olisi tarkoitettu niille kympin tytöille, jotka haluaa kirjoittaa kuusi ällää, mennä opiskelemaan jotain turhaa yliopistoon ja sitten elää eläämäänsä kriisistä toiseen. Tämä jälkimmäinen olisi sitten tarkoitettu niille, jotka oikeasti haluaisivat oppia puhumaan ja käyttämään ruotsia piittamatta juurikaan yo-lautakunnan näkemyksistä.

Meinaan, että lukion ruotsin opetus tuottaa ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ruotsia kuusi vuotta, ilman että osaisivat kommunikoida ruotsiksi. Kyllä se on ihan hyödyllinen kieli, se vain ei tule ilmi koulussa.

Asiaa! Kyllähän Suomen peruskoulun ja lukion kielenopetuksen ongelma on se, että kieliopit hallitaan viimeisen päälle, mutta kieltä ei uskalleta sitten puhua, kun pelätään, että tulee joku kielioppi- tai taivutusvirhe! Enemmän vain puhumista kieltentunneille, mutta vaikeaa se on suomalaisille, varsinkin pojille. Seiskat kun aloittaa ruotsin opinnot, niin ne ovat ihan innoissaan, mutta kasilla puhutaan ja kirotaan jo pakkoruotsista

Ja kyllähän ruotsia on ihan hyvä osata, ainakin sen verra, että voi käydä ostoksilla Ruotsin puolella Haparandaakin kauempana!

 

[mn97]

Mun mielestä koulussa pitäisi pystyä valitsemaan "YO-kirjoitus Ruotsi" ja "Käytännöllinen Ruotsi". Ensimmäinen olisi tarkoitettu niille kympin tytöille, jotka haluaa kirjoittaa kuusi ällää, mennä opiskelemaan jotain turhaa yliopistoon ja sitten elää eläämäänsä kriisistä toiseen. Tämä jälkimmäinen olisi sitten tarkoitettu niille, jotka oikeasti haluaisivat oppia puhumaan ja käyttämään ruotsia piittamatta juurikaan yo-lautakunnan näkemyksistä.

Meinaan, että lukion ruotsin opetus tuottaa ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ruotsia kuusi vuotta, ilman että osaisivat kommunikoida ruotsiksi. Kyllä se on ihan hyödyllinen kieli, se vain ei tule ilmi koulussa.

Hyviä huomioita. Sama koskee mielestäni myös muitakin aineita.
Ajattelin laittaa tänne topicin, missä käsiteltäisiin lukion todellista hyödyllisyyttä, mutta tässähän tämä asia tulee mukavasti esille.

 

[312T4]

Hyviä huomioita. Sama koskee mielestäni myös muitakin aineita.
Ajattelin laittaa tänne topicin, missä käsiteltäisiin lukion todellista hyödyllisyyttä, mutta tässähän tämä asia tulee mukavasti esille.

Kerroppas lisää noista omista näkemyksistäsi, odotan innolla!

 

[pmv]

Lukiohan on varsin teoreettinen koulu jo luonteensa takia. Mielestäni sinne ei missään tapauksessa pidä lisätä mitään käytännöllisiä aineita. Niitä voi opiskella vaikka kauppiksessa tai ammattikoulussa. Sitävastoin lukiossa pitäisi lisätä merkittävästi omaa ajattelua. Kaikissa kouluissa pitäisi lisätä ajattelua. Ei siitä erillistä oppiainetta tarvi tehdä, riittäisi että ylipäätänsä kursseilla vaadittaisiin oman ajettelun kehittämistä. Tämä tietysti on suuri vaatimus, kun iso osa opettajista eivät tätä ajattelun jaloa taitoa ole opetelleet. Vaikka sinänsä saattavat olla hyvinkin älykkäitä ja lahjakkaita yksilöitä muuten.

 

[Sam]

pmv:ltä hyvä pointti. Minua ei lukio juuri kiinnostanut, kun se keskittyi lähes pelkästään kirjoituksiin. Kävin mielelläni vain liikunnan ja hissan tunneilla, joista jälkimmäinen johtui vain opettajasta. Hän ei kysynyt kokeissa yhtään suoraa kysymystä kirjasta, vaan laittoi opiskelijat pohtimaan syitä ja seurauksia Muutenkin keskustelimme asioista monipuolisesti ja runsaasti tuntien aikana emmekä kopioineet sataa kalvosivua vihkoon niinkuin muilla opettajilla oli tapana oppilailla teettää.

 

[Juhis]

Vastasin valinnaiseksi kieleksi kokonaan.

Ruotsi on siitä turha kieli, ettei sitä tarvitse kuin mahdollisesti Ruotsissa. Samalla sen pakollinen opiskelu vie pois motivaation jonkun oikeasti hyödyllisen kielen opiskeluun, koska on jo kaksi kieltä yhtaikaa menemässä.

Lukio on muutenkin koulu sellaisille nuorille, joilla ei ole käsitystä siitä, miksi haluavat isona vaan haluavat kolme lisävuotta miettimisaikaa. Itse kävin molemmat samaan aikaan, ja voin todeta että ammattikoulusta jäi enemmän käteen. Ja nykyään lukion merkitys jatko-opiskelupaikkaa hakiessa on niin paljon pienempi kuin ennen, joten taatusti suosittelen kaikille 9. luokan päättäville ammattikouluun menoa lukion sijaan.

 

[Ilmari]

Vastasin valinnaiseksi kieleksi kokonaan.

Ruotsi on siitä turha kieli, ettei sitä tarvitse kuin mahdollisesti Ruotsissa. Samalla sen pakollinen opiskelu vie pois motivaation jonkun oikeasti hyödyllisen kielen opiskeluun, koska on jo kaksi kieltä yhtaikaa menemässä.

Samaa mieltä. Suomi täytyy muuttaa lailla yksikieliseksi maaksi. Sen jälkeen Ruotsi olkoon aivan samalla viivalla kuin muittenkin naapurimaittemme kielet; venäjä, viro ja norja.

 

[Stig Helmer]

Samaa mieltä. Suomi täytyy muuttaa lailla yksikieliseksi maaksi. Sen jälkeen Ruotsi olkoon aivan samalla viivalla kuin muittenkin naapurimaittemme kielet; venäjä, viro ja norja.

Samaa mieltä,

paitsi että 1/20 (tai ainakins sinne päin) kansalaisistamme on tuon kielen puhujia äidinkieleltään.

Valitettavasti siitä saavat Suomen kansan lapset ja nuoret kärsiä ympäri maata. Kannattisinkin siis ruotsille samantapaista alueellisen virallisen kielen asemaa, kuten Espanjassa on katalaanilla ja baskilla.

 

[312T4]

Lukiohan on varsin teoreettinen koulu jo luonteensa takia. Mielestäni sinne ei missään tapauksessa pidä lisätä mitään käytännöllisiä aineita. Niitä voi opiskella vaikka kauppiksessa tai ammattikoulussa. Sitävastoin lukiossa pitäisi lisätä merkittävästi omaa ajattelua. Kaikissa kouluissa pitäisi lisätä ajattelua. Ei siitä erillistä oppiainetta tarvi tehdä, riittäisi että ylipäätänsä kursseilla vaadittaisiin oman ajettelun kehittämistä. Tämä tietysti on suuri vaatimus, kun iso osa opettajista eivät tätä ajattelun jaloa taitoa ole opetelleet. Vaikka sinänsä saattavat olla hyvinkin älykkäitä ja lahjakkaita yksilöitä muuten.

Nykylukion ongelmana ovat liian laajat kurssit, on liikaa asiaa, joka pitäisi käsitellä. Lisäksi koeviikko nipistää tunteja, joten tunneilla on hirveä kiire käsitellä asoita, joten ajattelemaan oppimiseen jää vähän aikaa:thumbdown

Yläasteella on löysemmät kurssit, siellä voidaan tehdä kaikkea jännää, monipuolisia ryhmätöitä, videotunteja jne. Lisäksi lukion ongelmana ovat ne yo-kirjoitukset, jotka ressaavat opettajia tyyliin:"nämäkin pitäisi osata kirjoituksissa"

 

[Stig Helmer]

Lukioissa pitäisikin, ainakin hieman enemmän siirtyä siihen, että oma suuntautuminen tulisi valita koulun aloittaessaan, voitaisiin luopua monissa aineissa turhista yleissivistävistä kursseista ja lisätä syventäviä kursseja.

 

[Kaktus]

Jaa'a.. kun on koulun ja yo-kirjoitusten ruotsi ohi, niin eipä paljon enää kiinnosta.. ihan hyvä oli oppia tämän kielen perusteet.. olisin opiskellut tätä vaikka ei olisi ollut pakollista.

 

[patriot]

Vastasin, että kirjoitus valinnaiseksi, mutta pakolliset kurssit säilykööt. Eli juuri niin kuin on ehdotettukin.

Koska kaikesta huolimatta Suomessa asuu ruotsinkielinen vähemmistö niin kyllä lukion, joka on yleissivistävä laitos on jonkunlaiset perusteet kyettävä opettamaan. Mutta itse kirjoituksissa tekisin siitä vapaaehtoisen, koska jos se ei ole vahvaa niin on typerää, että se pilaisi muuten hyvät paperit.

 

[Juhis]

Koska kaikesta huolimatta Suomessa asuu ruotsinkielinen vähemmistö niin kyllä lukion, joka on yleissivistävä laitos on jonkunlaiset perusteet kyettävä opettamaan.

Tuossa perustelussa on paradoksaalista se, että kouluruotsilla ei välttämättä pärjää suomenruotsalaisten kanssa. On nimittäin heidän ruotsi sellaista mongerrusta. Huvittavan kuuloista, kun esim. kirosanat ja sanat joille suomenruotsalaiset ei heti keksi ruotsinkielistä merkitystä sanotaan suomenkielellä muuten ruotsinkielisen höpötyksen seasta. Nimimerkillä kokemusta on.

"Deet väär een poijukosketus!" :eek!:

 

[patriot]

Niin no siis sehän tarkoittaa vaan sitä, että suomenruotsalaisten on tultava puolitiehen vastaan ja pyrittävä puhumaan selvästi. Itse olen ainakin huomannut, että kyllä niistä moni pyrkii puhumaan mahd. yksinkertaisesti kun huomaa, että toinen puhuja ei hallitse kieltä niin hyvin.

 

[Dominic]

Ei sitä ruotsia varmaan koskaan oteta pois pakollisista, koska "yläkastin" mielestä se rikastuttaa kulttuuriamme. Ei siinä mistään käytännön syistä kysymys ole. Ruotsin kieltä pidetään vieläkin ilmeisesti joissain piireissä hienompana ja parempana kuin Suomea. Semmoisena kuninkaallisten kielenä. Se lienee se syy miksi se sinnittelee vieläkin mukana.

Lukiosta tietämättä juuri mitään sanoisin kuitenkin että sielläkin pitäisi oppilaanohjauksessa tuoda esiin elämän reaaliteetit, ettei koko loppuelämä mene pelkäksi opiskeluksi, ja sitä kautta yhteiskunnan elätettäväksi.

T: kolme tuntia lukiossa opiskellut.

 

[Stig Helmer]

Ei sitä ruotsia varmaan koskaan oteta pois pakollisista, koska "yläkastin" mielestä se rikastuttaa kulttuuriamme. Ei siinä mistään käytännön syistä kysymys ole. Ruotsin kieltä pidetään vieläkin ilmeisesti joissain piireissä hienompana ja parempana kuin Suomea. Semmoisena kuninkaallisten kielenä. Se lienee se syy miksi se sinnittelee vieläkin mukana.

Niinpä, mutta kyllä nytkin RKP jäi täsä yo-kirjoitusasiassa ihan yksin mielipiteinensä. Enestam yritti perustella ruotsin pakollisuutta kirjoituksissa yleissivistävyydellä, mutta kuitenkin tällöinhän jäisi reaali tai matikka pois.

Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa!

 

[patriot]

Lukiosta tietämättä juuri mitään sanoisin kuitenkin että sielläkin pitäisi oppilaanohjauksessa tuoda esiin elämän reaaliteetit, ettei koko loppuelämä mene pelkäksi opiskeluksi, ja sitä kautta yhteiskunnan elätettäväksi.

T: kolme tuntia lukiossa opiskellut.

Katkeran miehen puhetta?

Elämän realiteetit on mulle ainakin selvät näin automaattisesti. Menin lukioon, koska ammattikoulu tai kauppis eivät mitään minulle tähdellistä tarjonneet. Lukio oli väliporras minulle haluamaani kouluun ja sen jälkeen opiskelen nyt itselleni ammattia. Ja toivottavasti sitten valmistumisen jälkeen työpaikan ovet aukeaa.

 

[312T4]

Eiko ole mielenkiintoista, että Keskustavetoinen hallitus saa tämän ikuisen ongelman ratkaistua; eli pakkoruotsin kirjoittaminen loppuu! Toivottavasti ruotsi pistetään vielä valinnaiseksi lukiossa; uskoisin, että moni kirjottaisi sen valinnaisuudesta huolimattakin:thumbup: