Pakkoruotsi

[patriot]

Ammattikoulun käyneitä ihmisiä tarvitaan ammattihommiin, lähinnää palvelualoille. Raskaan teollisuuden palvelukseen kelpaa vallan hyvin ammattitaidottomampi ihminen, kuten vaikka huonosti lukion käynyt laiskanpulskea kaveri jolla ei kiinnosta mikään. Ammattikoulussa hankittu ja työelämässä hiottu ammattitaito menee ihan hukkaan linjalla istuskelussa. Eihän se korvauskaan menetetystä vapaa-ajasta vastaa sitä mitä esim. ammattihitsari voi tienata.

Niin tuskin kovin moni opiskeluja jättää lukion jälkeen, vaan lähtee opiskelemaan ammattia.

Että ei taida riittää sinne raskaaseen teollisuuteen noita laiskanpulskeita lukiolaisia!

 

[JOC]

Laiskanpulskeita? Whatever.

Itse kannatan ehdotettua mallia, jossa ruotsin opiskelu olisi edelleen pakollista, mutta kirjoittaminen ei pakollista. Jos ruotsin opiskelu olisi vapaa-ehtoista, sulkisi moni nuori ovia takaatansa. On syytä muistaa, että ammatteja/virkoja on edelleen erittäin paljon, joihin ruotsin kieltä tarvitaan. Katsokaa eilistä Hesaria ja avoimia työpaikkoja - osastoa. Yllättävän monessa vaaditaan vielä ruotsin kielen suullisista ja kirjallista osaamista. Ja jos osaa ruotsia hyvin, on taas helpompi opiskella ja omaksua muita germaanisia kieliä, kuten ranskaa ja saksaa. Lisäksi ruotsi on vielä suhteellisen helppo kieli säännönmukaisuuksineen esimerkiksi englantiin verrattuna - ruotsista hyvän arvosanan kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin englannissa.

 

[jaska]

Jos Ruotsi sitten on arvostettua, niin miksi sen sitten pitää olla pakollista - eikö se valita hyödyllisyytensä takia muutenkin?

Eikö nuorille pitäisi antaa valinnanvapaus mitä he opiskelevat, esim. saksaa (joka on myös todella hyödyllistä työpaikoilla) Miksi heidät pitää pakottaa opettelemaan ruotsia? Ei voi ymmärtää!
Ett silleen!!!!!!!!

 

[JOC]

Koska lakiin on jo kirjattu maininta lukion yleissivistävästä tavoitteesta, riittää se jo mielestäni osaltaan perusteluksi.

Ongelma onkin se, etteivät monet ole tarpeen kypsiä suunnittelemaan ja näkemään tulevaisuuttaan pitkällä aikavälillä. Jo yläasteen valinnaisaineista lähtevä "kaverin kanssa samaan"-ajattelu ruotsin ja pullanleipomisen välillä päättyy hyvin herkästi jälkimmäisen valintaan. Monet kavereistani olisivat varmasti jättäneet vapaaehtoisen ruotsin lukematta. Vuosien päästä he saattaisivat huomata teheensä virheen, jonka paikkaaminen vie rutkasti aikaa ja energiaa.

 

[jaska]

Koska lakiin on jo kirjattu maininta lukion yleissivistävästä tavoitteesta, riittää se jo mielestäni osaltaan perusteluksi.

Miksi tuon kielen pitää olla nimenomaan ruotsi, miksei venäjä, eesi, tai vaikka Saksa. Eikö voitaisi laittaa laki, että kaksi vierasta kieltä? Minkä takia sen kielen pitää olla nimenomaan ruotsi?

Ongelma onkin se, etteivät monet ole tarpeen kypsiä suunnittelemaan ja näkemään tulevaisuuttaan pitkällä aikavälillä. Jo yläasteen valinnaisaineista lähtevä "kaverin kanssa samaan"-ajattelu ruotsin ja pullanleipomisen välillä päättyy hyvin herkästi jälkimmäisen valintaan. Monet kavereistani olisivat varmasti jättäneet vapaaehtoisen ruotsin lukematta. Vuosien päästä he saattaisivat huomata teheensä virheen, jonka paikkaaminen vie rutkasti aikaa ja energiaa.

Noissa kielivalinnoissa (ainakin minunaikana) se valinnan teki vanhemmat, tai siis niiden lupa piti valintaan saada....

Ja mikä on kypsyysraja, pitäähän lukio/ammattikoulu -päätöskin tehdä? miksei sitten kieli/ei kieli päätös?
Ett silleen!!!!!!!!

 

[JOC]

Siis yläaste oli vain esimerkki, eikai teillä pitänyt lukiossakin olla vanhempien lupa?

Tottakai kielen valinnasta voidaan keskustella, mutta eiköhän se ole ruotsi (se kolmas kotimainen) jolla tässä maassa on eniten käyttöä, kahden muun kotimaisen jälkeen.

 

[jaska]

Tottakai kielen valinnasta voidaan keskustella, mutta eiköhän se ole ruotsi (se kolmas kotimainen) jolla tässä maassa on eniten käyttöä, kahden muun kotimaisen jälkeen.

No en tiedä. Kyllä minulle ainakin englannista enemmän on hyötyä ollut. Muutenkin duuni-ilmoja katellessa useimmiten lukee "Englanti, muut kielet ovat etu"
Ett silleen!!!!!!!!

 

[JOC]

Niin, mutta mikäs kieli tulee englannin jälkeen?

Ja valtio/kunnat ovat erittäin suuri työllistäjä tässä maassa, taitavat vaatia aina sitä ruotsinkielen taitoa.

 

[E. Tuhero]

Eikö nuorille pitäisi antaa valinnanvapaus mitä he opiskelevat, esim. saksaa (joka on myös todella hyödyllistä työpaikoilla)

Itellä ei ole kokemusta bisneksien teosta saksalaisten kanssa, mutta eikös vähänkin korkeamman tekniikan aloilla käytettävä kieli ole englanti?
Eri juttu on jos menee saksaan töihin vaikka kaupan kassalle, mutta tuskin suomalaista koulujärjestelmää kannattaa sitä tukevaksi rakentaa.
Saksan (tai ranskan, espanjan, italian jne) osaamisvaatimuksiin en ole toistaiseksi törmännyt, mutta esim. venäjän taitoisista (suomalaisista) on ainakin täällä päin huutava pula.

 

[jaska]

Saksan (tai ranskan, espanjan, italian jne) osaamisvaatimuksiin en ole toistaiseksi törmännyt, mutta esim. venäjän taitoisista (suomalaisista) on ainakin täällä päin huutava pula.

Ja paskat, voin sanoa viime aikoina lukeneeni melkosen kasan duuni-ilmoja. Järjestys kielissä on seuraava
- Englanti
(noin 10 milj. km)
- Saksa
- Ruotsi
- Venäjä
muut

Saksan ja Ruotsin välissä ei ole paljoa ero, mutta duuneissa on. Ruotsia vaaditaan Suomessa as.palvelu tehtäviin, Saksaa taas kv-firmojen työntekijöiltä, joissa muutenkin vaaditaan enemmän koulutusta ja muuta taitoa.

Tosin harvassa tehtävässä muu kuin englanti on edellytys (ja tällöin se on usein venäjä)
Ett silleen!!!!!!!!

 

[E. Tuhero]

Ja paskat...
Ett silleen!!!!!!!!

Mitä tässä paskoittelemaan, eikös me nyt olla suht samaa mieltä...
Jos teet kansainvälisiä töitä tarvitset englantia ja kotimaassa taas englannin lisäksi, tietyillä aloilla ruotsia ja itä-suomessa venäjää...

Edelleen olen sitä mieltä ja oma työnhakukokemukseni tukee tätä näkemystä että on erittäin vähän työtehtäviä joissa on vaatimuksena hyvä saksan kielen taito. Toki niitä etsimällä löytyy, mutta ne ovat poikkeustapauksia, kun taas ruotsia vaaditaan juuri mainitsemassasi as-palvelu tehtävissä, sekä monissa valtion ja kunnan viroissa.

Saksaahan voi halutessaan lukea 312T4 selvityksen mukaan joko viidenneltä tai viimeistään kasilta lähtien joten jos saksaa haluaa lukea niin mikä estää?

 

[312T4]

Niin, mutta mikäs kieli tulee englannin jälkeen?

Ja valtio/kunnat ovat erittäin suuri työllistäjä tässä maassa, taitavat vaatia aina sitä ruotsinkielen taitoa.

Virkamiehiltähän vaaditaan yliopistotason virkamiesruotsin arvosanat, ainakin ne piti yliopistossa suorittaa!!!

 

[Nopeahuoli]

Minkä tason virkamiehistä nyt puhutaan? :doubtful:

 

[Juhis]

Saksaahan voi halutessaan lukea 312T4 selvityksen mukaan joko viidenneltä tai viimeistään kasilta lähtien joten jos saksaa haluaa lukea niin mikä estää?

Juuri se se Ruotsi. Itse aloitin kasilla Saksan, mutta en jatkanut sitä ysillä, koska koin kolme kieltä päällekkäin liian raskaaksi. Olisin mielelläni tehnyt Saksan toisena kielenä, jos Ruotsi ei olisi jo ollut pakollista.

Saksa, Ranska tai jopa Venäjä olisi mielestäni hyödyllisempi kieli kuin Ruotsi. Esimerkiksi keski-euroopassa pärjää paremmin Saksalla tai Ranskalla kuin englannilla. Muutenkin koen Saksan tarpeellisempana alueena osata paikallista kieltä kuin Ruotsin. Täytyy vielä tähän mainita, että mitä olen Saksan suunnalla matkustellut, olen pärjännyt pelkällä Englannilla, aivan kuten Ruotsissa.

 

[Nopeahuoli]

Ruotsi on ollut pakkokielenä kouluissa iät ajat ja ihan vaan tiedostaen suomalaisten (heikon) ruotsin kielen taidon, ni aikamoista ajanhukkaa sen opettaminen on vuosien varrella ollut.

Siitä vois vetää pientä linjaa siihen, että oisko sittenkin paree oppia jotain toista kieltä/ainetta, jos se kerran kansalaista kiinnosta? :doubtful:

 

[Juhis]

Patrioit kirjoitteli:
Mutta tuohon lukio vs. ammattikoulu asetelmaan! Kuka helvetti tietää 16-vuotiaana mitä haluaa isona tehdä? Jotkut joo, mutta ei niin monet. Itse en todellakaan silloin tiennyt, joten valitsin lukion jossa voin syventää perustietojani ja näin pyrin sitten aikanaan amk:hon ja pääsin. Puhuit tuossa, että ammattikoulusta jää enemmän käteen. Niin no luonnollisesti koska siellä opetetaan sinulle ammatti. Lukion tehtävä ei ole sellainen. Puhuit, että ammattikoulun käynyt on yhtä valmis korkeakouluun kuin lukion käynyt. Se riippuu vähän alasta. Ainakin kielten opetus on ammattikouluissa niin huonossa jamassa, että lukio vie siinä voiton 100-0!

En todellakaan suosittele kaikille 9. luokkalaisille ammattikoulua! Etenkään jos et ole varma mitä haluat tehdä. Ja etenkin jos haluat vielä parantaa englannin, ruotsin, ranskan kielten taitojasi, tietojasi yhteiskunnasta niin silloin lukio on hyvä vaihtoehto.

En kyllä missaan maininnut, että ammattikoulun käynyt olisi yhtä valmis korkeakouluun kuin lukiolainen. Puhuin vain siitä, että nykyisin on lähes yhtälaiset mahdollisuudet pyrkiä korkoeakouluihin amiksesta ja lukiosta. Lukion arvostus on nimittäin tippunut viime vuosina.

Mitä käteen jäämisiin tulee, puhuin omista kokemuksista. Mun mielestä ammattikoulun automaatio/sähköasentajatutkinnosta oli mulle enemmän hyötyä kuin Lukiosta, jonka kävin yhtäaikaa amiksen kanssa. Omien kokemuksieni ansiosta kysyttäessä suosittelen ysiluokkalaisia menemään amikseen mieluummin kuin lukioon. Ja totta, kielten opiskelu on huonossa jamassa amiksessa, mutta kyseleppäs ammattisanastoa lukion neropateilta, niin eivät he niitä osaa, vaikka kuinka yleissivistävä koulu pitäisi olla.

Mutta jos olet varma alastasi ja luotat sitä kautta pärjääväsi niin totta kai voit mennä ammattikouluun. Itse arvostan suuresti perusammatteja kuten parturi-kampaajia ja raskaan teollisuuden työntekijöitä. Joten osan ikäluokasta soisikin menevän ammattikouluun. Mutta en nyt kyllä lähtisi kovin voimakkaasti suosittelemaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Molemmissa on etunsa ja haittansa. Itse kallistuin nuorena tietämättömänä 16-vuotiaana lukioon. Oikea valinta oli.

Sun on tietysti vähän paha sanoa, että oliko valinta oikea vai väärä, koska sulla ei ole kokemuksia molemmista. Hyvä kuitenkin ettet ole ainakaan katunut päätöstäs. Näillä tiedoilla jos aloittisin amiksen ja lukion, jättäisin lukion pois ja keskittyisin kokonaan amikseen. Oli nimittäin aika rasittavaa käydä päivät työharjoittelussa ja illat olla Lukiossa :dunno:

Ja taatusti kerron kokemuksistani lukio versus amis vääntöä käyvälle ysärille, ja tulen suosittelemaan ammattikoulua.

Eikä amis ole palkkojakaan ajatellen välttämättä kovin huono ratkaisu. Yksi kaveri kertoi, että hänen ollessa Imatex OY:llä töissä, urakkahemmot tienasivat enemmän kuin työnjohtajat! PMV:n mainitseman luokkahitsarin ei tarvitse hävetä tilinauhaansa, sillä todellisille ammattilaisille maksetaan kunnon korvaus silläkin alalla. Nimittäin sekin on sellainen taito jota ei vain opita.

 

[JOC]

Sulla on näköjään aika erilaiset kokomukset tosta molempien oppilaitosten käynnistä. Kolme mun kaveria kävi kaks vuotta tota amispakettia, ja yhtä moni heistä on nyt lopettanut sen. Huono oppimisilmapiiri, paskat opettajat (kuuluisi tuohon toisen topiciin), opetuksen verraisuus lukioon verrattuna sekä vaatimustason mataluus esimerkkeinä olivat heidän syitään lopettaa se. Paha itse sanoa mitään, mutta luulisi kaveriden nyt tietävän. He kokivat, ettei koulusta ole mitään muuta kuin haittaa yliopisto-opintoja ajatellessa. Lukion kurssien valinta vaikeutui paljon esimerkiksi pitkän matematiikan osalta. Tärkeitä kursseja jäi myöskin käymättä ammattikoulun viedessä 2-3 jaksoa vuodessa.

EDIT: Ja off-topicia, mutta enhän mä ainakaan alottanu...

 

[Juhis]

Sulla on näköjään aika erilaiset kokomukset tosta molempien oppilaitosten käynnistä. Kolme mun kaveria kävi kaks vuotta tota amispakettia, ja yhtä moni heistä on nyt lopettanut sen. Huono oppimisilmapiiri, paskat opettajat (kuuluisi tuohon toisen topiciin), opetuksen verraisuus lukioon verrattuna sekä vaatimustason mataluus esimerkkeinä olivat heidän syitään lopettaa se. Paha itse sanoa mitään, mutta luulisi kaveriden nyt tietävän. He kokivat, ettei koulusta ole mitään muuta kuin haittaa yliopisto-opintoja ajatellessa. Lukion kurssien valinta vaikeutui paljon esimerkiksi pitkän matematiikan osalta. Tärkeitä kursseja jäi myöskin käymättä ammattikoulun viedessä 2-3 jaksoa vuodessa.

EDIT: Ja off-topicia, mutta enhän mä ainakaan alottanu...

Opettajien tasosta se ei ainakaan mun amis/lukio aikana ollut kiinni. Meillä oli ihan lukio-opettajat opettamassa lukioaineita ja amisopettajat amisaineita. Paitsi matematiikkaa opetti ammattikoulun kmian opettaja, joka oli paljon pätevämpi kuin lukion opettaja.

Kaksi ekaa kurssia meille opetti matematiikkaa Lukion rehtori, joka hallitsi kyllä laskut mutta ei osannut opettaa yhtään. Nostettiin sellainen mekkala siitä, että saatiin tämä Kemian opettaja opettamaan. Siinä oli tyyppi, joka osasi oikeasti opettaa matematiikkaa. Ammattikoulun opettajat osasivat opettaa alansa ihna pätevästi.

Vaatimustason mataluus... Aika erikoinen syy yhdistelmäopintojen lopettamiseksi. Nimittäin mun mielestä oli vaativampaa tehdä molempia yhtäaikaa kuin erikseen. Kuinka moni voi kertoa tehneensä 14 tuntista koulupäivää? Musta oli ainakin vaatimustasoa tarpeeksi. Itseoppimistakin piti harrastaa aivan tajuttomasti, sillä monia kursseja tehtiin ihan etäopiskeluina. Näissä kursseissa oli opettaja paikalla 3 kertaa jakson aikana, jolloin tarkasteltiin helvetisti tehtäviä, käytiin seuraavien viikkojen aiheet läpi ja saatiin uusi nivaska tehtäviä.

Jos tavoitteena on päästä yliopistoon, kannattaisi varmaan vähän miettiä kannattaako ylipäätään aloittaakaan amista...

 

[Ilmari]

Mitä mieltä muuten olette pakkoruotsista YO-kirjoituksissa ja lukiossa

 

[patriot]

En kyllä missaan maininnut, että ammattikoulun käynyt olisi yhtä valmis korkeakouluun kuin lukiolainen. Puhuin vain siitä, että nykyisin on lähes yhtälaiset mahdollisuudet pyrkiä korkoeakouluihin amiksesta ja lukiosta. Lukion arvostus on nimittäin tippunut viime vuosina.

Mitä käteen jäämisiin tulee, puhuin omista kokemuksista. Mun mielestä ammattikoulun automaatio/sähköasentajatutkinnosta oli mulle enemmän hyötyä kuin Lukiosta, jonka kävin yhtäaikaa amiksen kanssa. Omien kokemuksieni ansiosta kysyttäessä suosittelen ysiluokkalaisia menemään amikseen mieluummin kuin lukioon. Ja totta, kielten opiskelu on huonossa jamassa amiksessa, mutta kyseleppäs ammattisanastoa lukion neropateilta, niin eivät he niitä osaa, vaikka kuinka yleissivistävä koulu pitäisi olla.

Sun on tietysti vähän paha sanoa, että oliko valinta oikea vai väärä, koska sulla ei ole kokemuksia molemmista. Hyvä kuitenkin ettet ole ainakaan katunut päätöstäs. Näillä tiedoilla jos aloittisin amiksen ja lukion, jättäisin lukion pois ja keskittyisin kokonaan amikseen. Oli nimittäin aika rasittavaa käydä päivät työharjoittelussa ja illat olla Lukiossa :dunno:

Ja taatusti kerron kokemuksistani lukio versus amis vääntöä käyvälle ysärille, ja tulen suosittelemaan ammattikoulua.

Eikä amis ole palkkojakaan ajatellen välttämättä kovin huono ratkaisu. Yksi kaveri kertoi, että hänen ollessa Imatex OY:llä töissä, urakkahemmot tienasivat enemmän kuin työnjohtajat! PMV:n mainitseman luokkahitsarin ei tarvitse hävetä tilinauhaansa, sillä todellisille ammattilaisille maksetaan kunnon korvaus silläkin alalla. Nimittäin sekin on sellainen taito jota ei vain opita.

No sen verran täytyy sanoa noista palkoista, että jos työnjohtajan palkka on huonompi kuin alaisen niin sitten on firmassa jotain vikaa.

Joo en oo amiksessa opiskellut, joten en voi sanoa itse siitä opiskelusta. En nyt kuitenkaan keksi itselleni mitään alaa sieltä mikä kiinnostaisi. Se voi olla totta, että insinööriksi haluavien esim. automaatio ja sähköpuolen olisi hyvä mennä amikseen ja sitä kautta tekuun. Koska onhan se niin, että lukion käynyt insinööri opiskelija on aika heikoilla käytännön tasolla sitten verrattuna ammattikoulun käyneeseen.

Ei kannata suositella sitä amista ihan jokaiselle!

Ei sieltä kaikille mielekästä touhua löydy. Ja juurikin tuo kielten opetus on lukiossa niin paljon parempaa, sen tiedän kokemuksesta.