Saataispa Harjannekin joskus jututettavaksi podcastiin, digihesarista poimittua vuodelta -96 ->
Mies mestarin takana -Seppo Harjanne on ollut rallikuski Tommi Mäkisen kartanlukija kuusi vuotta. Kun hän viimeksi istui niin kauan samalla paikalla, tuli maailmanmestaruus.
Seppo Harjanne lojuu Hotelli Laajavuoren aulan nahkasohvalla ja vetelee pitkiä henkäyksiä punaisesta Pall Mall -savukkeesta. Miehen sormi piirtää ympyröitä Jyväskylän suurajojen reittikartan päällä. Hetki tuumailua, pari henkäystä savukkeesta, ja Mitsubishi-tallin seuraavan päivän reittiaikataulu on valmis.
"Lähdetään täältä noin seitsemältä aamulla ja pistetään huolto tuohon risteykseen. Pyöritään nuo pätkät tosta ja sitten nuo. Yöksi Jämsään, ja se on siinä", Harjanne sanoo ja laskee kartan pöydälle.
Kokenut mies ei turhia hötkyile. Harjanne tutkaili samoja karttoja ensimmäisen kerran jo 22 vuotta sitten, kun hän osallistui Suurajoihin Timo Salosen parina.
Silloin Salonen ja Harjanne olivat nuoria ja tuntemattomia. Nyt 48-vuotias Seppo Harjanne on Suurajojen kokenein mies. Kun rallipiireissä puhutaan Seposta , kaikki tietävät ketä tarkoitetaan.
Hotellin aulassa Harjanne tervehtii tuttuja iloisesti virnistäen. Englanniksi, italiaksi, ruotsiksi; käsipäivää, poskisuudelmia ja small talkia. Yli kaksikymmentä vuotta kansainvälisessä rallimaailmassa ovat tehneet Harjanteesta sujuvakäytöksisen maailmanmiehen.
Ulkoisessa olemuksessa maailmalla vietetyt vuodet eivät näy. Harjanne on pukeutunut nuhruiseen T-paitaan ja mustiin farkkuihin. Suomalaisille hän puhuu selvää suomea, ilman vieraskielisiä lainoja tai korostuksia. Harjanteelle tiimi on tiimi, mutta "you know" on kotoisasti "eiks niin".
Kun Harjanne puhuu, eleet ja ilmeet kertovat yhtä paljon kuin suu. Eikä ihme. Myös työpaikallaan ralliautossa Harjanne joutuu viestimään enemmän kuin sanoilla voi ilmaista.
"Nuotteja lukiessa äänenpainotkin ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää on keskinäinen luottamus. Kuskin luottamus siihen, että sieltä tulee oikeita nuotteja, lähentelee sokean luottamusta. Se uskoo, että se on näin." Nuoteistaan Harjanne kertoo kuljettajalle, missä auto kiitää seuraavan sekunnin kuluttua. "Täys yli nyppylän, loiva vasen, kiristyy, täys eteen sata", Harjanne lataa nuottivihostaan. Nuottimerkinnät ovat periaatteessa yleismaailmallisia, mutta käytännössä nuottien kieli on yhteinen vain kartturille ja kuskille.
Rallin ajo on parityötä, joka vaatii yhteisymmärrystä. "Yhteistyö ei löydy ihan näin", Harjanne sanoo ja naksauttaa sormiaan, "se vaatii sovittamista." Timo Salosen kanssa yhteensovittaminen kesti kuusi vuotta. Miesten vakituinen yhteistyö alkoi 1979, kun "japsit soittivat ja tarjosivat sopimusta Nissanilla". Miehet tekivät sopimuksen, ja Harjanteen harrastus "keikahti täyspäiväiseksi".
Salonen ja Harjanne kiersivät maailmaa Nissanin ohjaamossa vuoteen 1984, jolloin he siirtyivät Peugeotille. Heti seuraavana vuonna he kiidättivät Peugeotin viiteen voittoon, ja kauden päätteeksi miehet kruunattiin maailmanmestareiksi. Samana vuonna Seppo Harjanne valittiin maailman parhaaksi kartanlukijaksi.
Ralliyleisö ja lehdistö hehkuttivat Salosen loistavaa suoritusta kovaan ääneen, mutta Harjanteesta ei koskaan tullut suurten otsikoiden miestä.
"Se on tämän touhun luonne. Kuski on tähti, kaikki pyörii sen ympärillä", Harjanne sanoo ilman tippaakaan kateutta äänessään. "Olen aivan tyytyväinen tähän sivurooliin, ei tarvitse paistatella julkisuudessa niin paljon." Yli kahdenkymmenen vuoden tie rallimaailman huipulla on ollut pitkä ja mutkainen. Välillä mutkat ovat jääneet suoriksi: auto on karannut ulos tieltä, ojaan, ympäri ja päin puuta.
Pahiten rallielämä on kuitenkin kolhinut auton ulkopuolella.
Harjanne ottaa reilun kulauksen mustaa kahvia ja imee pitkät savut tupakastaan. Pilke silmissä samenee. "Henkan kuolema oli pahin isku. Sitä ei voinut uskoa todeksi." Henri Toivonen ja hänen kartanlukijansa Sergio Cresto kuolivat traagisesti Korsikan rallissa 1986, kun heidän autonsa syöksyi rotkoon ja syttyi tuleen.
"Henkka oli perhetuttu, mun nuorimman tyttäreni kummisetä", Harjanne sanoo hiljaa.
Pari vuotta myöhemmin Harjannetta kolhittiin uudestaan, nyt isku tuli omasta autosta. Neljäntoista vuoden yhteistyön jälkeen Timo Salonen ilmoitti, ettei hän enää tarvitse Harjanteen palveluksia. Yhteinen tie päättyi, Harjanne ei vieläkään tiedä miksi.
Eikä enää välitä miettiäkään. "Olivat syyt mitkä tahansa, niin olisi hän sen varmaan voinut fiksumminkin hoitaa, niin kauan siinä kuitenkin yhdessä istuttiin", hän tyytyy sanomaan.
Eron jälkeen Harjanne jäi ilman vakituista työpaikkaa pariksi vuodeksi. Vuonna 1990 hänelle tarjottiin uutta mahdollisuutta. Tommi Mäkisen tukijoukot halusivat nuorelle ja lupaavalle kuskilleen kokeneen kartturin, joka olisi Mäkiselle tukena ja tulkkina myös kilpailujen ulkopuolella.
"En mä tuntenut koko miestä. Ehkä joskus olin kuullut nimen, mutta en ollut kiinnittänyt huomiota", Harjanne virnistää.
Harjanne istui Mäkisen autoon, ja kahdenkymmenen vuoden ikäerosta huolimatta miesten yhteistyö alkoi toimia hyvin. Kokenut Harjanne ravisteli Mäkisestä turhan innokkuuden pois, ja maali alkoi näkyä kaksikolle entistä useammin.
Ajokilometrien myötä hioutui myös miesten yhteistyö. "Kyllä me olemme pikku hiljaa oppineet tuntemaan toisemme. Kun kaksi hiljaista miestä istuu samassa autossa kuusi vuotta, niin oppiihan siinä väkisinkin." Tällä kaudella miesten yhteistyö on toiminut paremmin kuin kenelläkään muulla: Harjanteen nuoteissa on ollut voiton sävel, jonka mukaan Mäkinen on kuljettanut kaksikon jo kolmeen voittoon. Kaudesta on ajamatta neljä kilpailua, mestaruus ratkeaa viimeistään päätösrallissa Kataloniassa - samassa rallissa, jossa miesten yhteinen tie alkoi.
Kun Harjanteelle vihjaa mailmanmestaruudesta, mies levittelee käsiään ja mutristaa huuliaan. Eli mikään ei ole vielä varmaa.
Vastaus on sama, kun mieheltä kysyy tulevaisuuden suunnitelmia. "Ainakin pari vuotta" menee vielä rallitouhuissa. Sen jälkeen kaikki on auki.
"Nokia tuskin ottaa 50-vuotiasta kokematonta ekonomia töihin, joten kai sitä on itse jotain keksittävä. Hienointa olisi tietenkin, jos voisi käyttää näitä matkan varrella kertyneitä taitoja." Harjanteen matka on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta lähes yhteen soittoon. Viikko Indonesiassa, toinen Argentiinassa, välillä hetkeksi Suomeen ja taas maailmalle. Samaa rumbaa vuodesta toiseen.
Perhe - vaimo ja kolme tytärtä - on odottanut "vierailevaa tähteä" uskollisesti kotona Espoossa.
Perhe on rakas, mutta niin on rallikin. Elämä kahden rakkauden kanssa on ollut raskasta, ja välillä usko toiseen on horjunut.
"Kyllä sitä joskus on miettinyt, että onko sillä nyt niin merkitystä, että osaa jonkun mutkaisen pätkän metsässä ulkoa."
Jyväskylän suurajot alkavat perjantaina 23. elokuuta.
Sillanpää Sami
18.8.1996