Poliittinen polli

[jaska]

Kenen joukoissa seisot jne.

Liittyy tähän postaukseen ja sitä kautta eilisen Hesarin sunnuntaidebattiin.

 

[oldez]

Tarkoitan tietysti liberaalioikeistoa suomalaisessa merkityksessä. En missään nimessä kannattaisi sellaista oikeistoa mikä maailmalla käsitetään oikeistoksi (esim. jenkkien republikaanit).

 

[Mosse]

Ei pysty vastaamaan noin lyhyellä kuvauksella eri vaihtoehdoista.

Pystyykö joku quottaamaan (EI linkittämään) Hesarin artikkelin tänne?:doubtful:

 

[jaska]

Tarkoitan tietysti liberaalioikeistoa suomalaisessa merkityksessä. En missään nimessä kannattaisi sellaista oikeistoa mikä maailmalla käsitetään oikeistoksi (esim. jenkkien republikaanit).

No en minäkään mitään jenkkityylistä oikeistoa kannata. Mutta saisi Suomalaista oikeistoa oikeammalla olla...

 

[Mosse]

No en minäkään mitään jenkkityylistä oikeistoa kannata. Mutta saisi Suomalaista oikeistoa oikeammalla olla...

Menee jo papiston puolelle silloin?

 

[jaska]

Ei pysty vastaamaan noin lyhyellä kuvauksella eri vaihtoehdoista.

Pystyykö joku quottaamaan (EI linkittämään) Hesarin artikkelin tänne?:doubtful:

Olen hyvä.

Tämän kevään eduskuntavaaleissa äänestäjä ottaa jälleen riskin. Kun hän kirjoittaa äänestyslippuun arvojaan edustavan ehdokkaan numeron, ääni lasketaan kaikkien samalla ehdokaslistalla olevien hyväksi. Tällöin ääni voi päätyä ehdokkaalle, joka ei millään tavoin vastaa äänestäjän näkemyksiä.

Kysymys ei ole vain vaalitapaan liittyvästä rakenteellisesta ongelmasta. Nykyisen suomalaisen demokratian suurin paradoksi on, että aatteelliset erot ovat puolueiden sisällä suuremmat kuin puolueiden välillä.

Kansanedustajat voivat koko eduskuntauransa ajan jupista puolueensa politiikkaa vastaan. Silti he sitoutuvat harvoja omantunnonkysymyksiä lukuun ottamatta puoluekuriin ja äänestävät ryhmänsä mukana. Myös valiokuntatyöskentelyssä yksittäisen edustajan liikkumavara on käytännössä vähäinen.

Hyvä esimerkki saneludemokratiasta on kansanedustajien toiminta loppuvuodesta 2010. Silloin eduskunnassa käsiteltiin Lex Soininvaaraksi nimettyä lakiesitystä, joka sallii nuorten aikuisten toimeentulotuen leikkaukset. Lakia vastusti laaja hallituspuolueiden kansanedustajien rintama, mutta puolueidensa uskollisina sotureina he äänestivät hallituksen esityksen puolesta.

Suomen mielikuvapuoluejärjestelmässä aatteellinen rajankäynti on todella hankalaa. Heikko-osaisimpien asiaa keskustassa ja Sdp:ssä ajava vähemmistö on lähempänä toisiaan kuin puolueensa johtoa. Kokoomuksessa on yhtäältä sekä jyrkkiä arvokonservatiiveja että vapaamielisiä, ja toisaalta talous- ja sosiaalipoliittisesti sekä markkinaliberaaleja että hyvinvointivaltion puolustajia.

Vasemmistoliiton kulisseissa käydään kamppailua punavihreiden ja konservatiivisen ay-siiven välillä. Vihreissä on oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, joilla ei ole sosiaali- ja talouspolitiikassa paljon yhteistä.

Perussuomalaisten sisäisiä jakolinjoja mahdollisen vaalivoiton ja kansanedustajien määrän kasvun jälkeen on mahdoton ennakoida.

Suomessa politiikan suuret kysymykset liikkuvat karkeasti jaotellen kahdella akselilla. Yksi kulkee yksilön vapauksia ja oikeuksia korostavan arvoliberalismin ja perinteitä korostavan arvokonservatismin välillä. Toinen akseli on talouspoliittinen: suositaanko vapaata markkinataloutta ja uskotaan sen menestyksen säteilevän koko yhteiskuntaan, vai säännelläänkö taloutta verotuksen avulla niin, että tuloerot pysyvät maltillisina.

Näin muodostuu neljä ryhmää, jotka voisivat olla myös nykyaikaisen puoluejaon perustana: liberaalioikeisto, liberaalivasemmisto, konservatiivioikeisto ja konservatiivivasemmisto. Nelikko vastaisi äänestäjien tarpeisiin paremmin kuin 1900-luvun alussa syntyneet puoluefossiilit, joiden aatteelliset eväät loppuivat viimeistään 1980-luvulla.

Viime vuosikymmeninä kolmea suurinta puoluetta – keskustaa, kokoomusta ja Sdp:tä – ovat johtaneet puolueaktiivien valitsemat ammattipoliitikot. Yhdestä puusta veistetyt puoluejohtajat muotoilevat poliittisen sanomansa niin samankaltaisesti, että heitä on vaikea erottaa toisistaan.

Miksi siis keskustan Mari Kiviniemi, kokoomuksen Jyrki Katainen ja Sdp:n Jutta Urpilainen ajavat keskiluokan etuja eri puolueissa? Miksi perusturvan tuntuvaa korotusta vaativat ja perustuloa tavoittelevat vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja vihreiden Anni Sinnemäki eivät yhdistäisi puolueidensa voimia?

Mielipidetiedustelujen mukaan kansalaiset kannattavat tuloerojen pienentämistä. Viime vuosikymmeninä niin punamulta-, porvari- kuin sinipunahallitukset ovat tietoisesti kasvattaneet tuloeroja.

Demokratia on järjestelmänä periaatteessa erinomainen, mutta Suomessa se ei käytännössä toimi. Eliittivetoinen kartellipuoluejärjestelmä estää vaalikausi toisensa jälkeen kansan tahdon toteutumisen.

Perussuomalaisia syytetään populismista, mutta kansallista etua ja pienituloisten asemaa korostava puolue iskee keskustan ja sosiaalidemokraattien arimmalle alueelle. Santeri Alkion yhteiskunta-ajattelusta väitelleen Arja Sahlbergin mukaan puheenjohtaja Timo Soinin linjaukset huono-osaisimpien puolustamisessa ovat olleet alkiolaisempia kuin keskustan linjaukset.

Suurimmat puolueet ovat vastanneet aatteelliseen haasteeseen peesaamalla säälittävästi perussuomalaisten maahanmuuttokritiikkiä.

Aatepuolueisiin perustuvassa järjestelmässä päivänpolitiikan peli vihellettäisiin poikki ja tehtäisiin aatepohjaa vastaavat uudet jaot.

Kokoomuksen nurkkaan ajetut konservatiivit, keskustan jupisevat liberaalit ja Sdp:n solidaarisuuden vaalijat pääsisivät viimein omiensa joukkoon. Äänestäjät voisivat viimein tunnustaa väriä pelkäämättä äänensä joutuvan vääriin käsiin.

 

[oldez]

No en minäkään mitään jenkkityylistä oikeistoa kannata. Mutta saisi Suomalaista oikeistoa oikeammalla olla...

Tosin jenkeissähän republikaanit ovat oikeistokonservatiiveja ja demokraatit vasemmistoliberaaleja. Tuollainen kaksipuoluejärjestelmä on kyllä karu. Voisi jenkeissäkin tulla merkittäviä eroja kun olisi neljä puoluetta.

 

[Mosse]

Olen hyvä.

Kiitosta kehiin!

 

[Mosse]

Moon liberaalioikeistolainen.

 

[jaska]

Tosin jenkeissähän republikaanit ovat oikeistokonservatiiveja ja demokraatit vasemmistoliberaaleja. Tuollainen kaksipuoluejärjestelmä on kyllä karu. Voisi jenkeissäkin tulla merkittäviä eroja kun olisi neljä puoluetta.

totta, mutta jos puhutaan oikeistosta (riippumatta siitä onko se liberaalia vai konservatismista), niin on eroa Suomalisen "oikeiston" ja muualla maailmassa toimivan "oikeiston" välillä.

Ei Suomen "oikeisto" puolueet uskalla esim. tasaveroa kannattaa (tosin en ole varma kertooko tämä poliittisesta realismista), tai kannattaa pääomaveron korottamista valtion toiminnan tehostamisen sijaan.

 

[jaska]

Moon liberaalioikeistolainen.

mitä *************, me ollaan samiksii - jarnoja kattomalla ei kyllä uskois!

... tähänkö loppu foorumine politiikkajarnat

 

[oldez]

totta, mutta jos puhutaan oikeistosta (riippumatta siitä onko se liberaalia vai konservatismista), niin on eroa Suomalisen "oikeiston" ja muualla maailmassa toimivan "oikeiston" välillä.

Ei Suomen "oikeisto" puolueet uskalla esim. tasaveroa kannattaa (tosin en ole varma kertooko tämä poliittisesta realismista), tai kannattaa pääomaveron korottamista valtion toiminnan tehostamisen sijaan.

Siis eikös oikeisto ajaisi ennemmin valtion toiminnan tehostamista pääomaveron korottamisen sijaan? Vai ymmärsinkö väärin tekstisi?

 

[jaska]

Siis eikös oikeisto ajaisi ennemmin valtion toiminnan tehostamista pääomaveron korottamisen sijaan? Vai ymmärsinkö väärin tekstisi?

Niin, mutta Suomessa Kokoomus ajaa pääomaveron korottamista. Siksi kaipailenkin tänne aitoa oikeistopuoluetta

 

[oldez]

Niin, mutta Suomessa Kokoomus ajaa pääomaveron korottamista. Siksi kaipailenkin tänne aitoa oikeistopuoluetta

Joo niin tekee. Kirjoitit siinä tapauksessa väärin.

 

[jaska]

ei kyllä foorumin jarnojen perusteella uskoisi, etät kaikki kuulutaan samaan "uuteen puolueeseen"

 

[Frentsen]

ei kyllä foorumin jarnojen perusteella uskoisi, etät kaikki kuulutaan samaan "uuteen puolueeseen"

85.71% != 100%

 

[Melinda]

Klikkasin väärää. Tässä on selkeästi joku kaava. Noin joka seitsemännessä pollissa menee viereen. Mitä tämä kertoo seksielämästäni?

 

[Frentsen]

Klikkasin väärää. Tässä on selkeästi joku kaava. Noin joka seitsemännessä pollissa menee viereen. Mitä tämä kertoo seksielämästäni?

En tiedä, mutta mielelläni kuulisin siitä lisää. Kuvatkin olis kivoja.

 

[jps]

Klikkasin väärää. Tässä on selkeästi joku kaava. Noin joka seitsemännessä pollissa menee viereen. Mitä tämä kertoo seksielämästäni?

Joka seitsemännellä kerralla menee reisille?

 

[Mehe Rienarsuo]

Klikkasin väärää. Tässä on selkeästi joku kaava. Noin joka seitsemännessä pollissa menee viereen. Mitä tämä kertoo seksielämästäni?

Voin vain kuvitella! Uh-huuh.