Sinänsä täysin käsittämätön ilmiö joka on mahdollinen vain Suomessa. Kahdeksan ehdokasta eikä kukaan ole Natomyönteinen. Luulisi, että jo demokratian nimissä joukkoon mahtuisi edes yksi Natomyönteinen ehdokas.
Jotkin sellaiset, joista ehdokkaat ovat eri mieltä. Niiden asioiden suhteen joista he ovat samaa mieltä on ihan sama ketä äänestää. Kysymykset voivat olla poliittisesti "tärkeitä", mutta vaalin kannalta tarpeettomia (sen jälkeen kun kantojen yhteneväisyys on jo tullut aiemmin ilmi).
Toki voi ja varmaan joissain viihteellisemmissä tenteissä puhutaankin pelkästään noista. Mielikuvilla se presidentti loppujen lopuksi enemmän valitaan kuin asiaperustein. Eikä se edes haittaa, koska valtaoikeuksistaan huolimatta presidentin tärkein tehtävä on edustaa.
No se on niin varma omaan jalkaan ampuminen, ettei kukaan sitä halua tehdä.
Niin kyllä minä sen ymmärrän.
Valitettavaa on, että NL:n ja Venäjän läheisyys on koko Suomen itsenäisyyden ajan vääristänyt suomalaista demokratiaa.
Tuohon Nato-kielteisyyteen lienee vaikuttanut aika paljon tämän vuoden Libyan taistelut. Jos Venäjä Suomeen hyökkää, niin ilman Natoa emme selviä, mutta monet varmasti pohtivat, selvittäisiinkö Naton kanssakaan. Libyan armeijankin piti olla pelkkä suupala Natolle, mutta yllättävän pitkä taistelu siitäkin tuli. Afganistanissa mennyt vielä huonommin. Venäjä olisi kuitenkin ihan eri kokoluokkaa.
Suupalojen vaikeusaste riippuu tässä tapauksessa aika paljon siitä, ollaanko puolustamassa jotain aluetta hyökkääviltä suupaloilta, vai ollaanko päinvastoin hyökkäämässä johonkin niiden suupalojen perään.
Kyllähän Natonkin suhteen eroja löytyy. Arhinmäki ja Niinistö ovat ne ääripäät, mutta eivät nuo kuusi em. herrojen väliin mahtuvaa ehdokasta Nato-kannoiltaan sataprosenttisen yhteneväisiä ole.
Varmaankin totta, mutta liika viihteellisyys ei ole hyvästä jos se syö tilaa asiakeskustelulta (vaikka asiakeskustelussa sitten Natostakin puhuttaisiin).
Nuo tuo nyt on kyllä erityisesti suorassa kansanvaalissa/henkilövaalissa korostuva piirre. Puoluevaaleissa testataan enemmän oman linjan kannatusta. Toki Suomessa puoluevaaleissakin on vain iso liuta eri suuntaan kallellaan olevia keskustapuolueita. Tai on täällä pieniä jyrkempiä tai yhden asian puolueitakin, mutta ne eivät ylitä äänikynnystä.
No minä en oikein näe järkeväksi lähteä presidentinvaaliehdokkaaksi asettumaan kansan enemmistön mielipidettä vastaan. Demokratia kuitenkin toteutuisi kun kyseinen ehdokas jäisi valitsematta.
Yksi plussa ja miinus jokaisesta?
Plussat ja miinukset jokaisesta.
Siinä missä Arhinmäen juliste on tahattomasti kökkö niin voinen vakuuttaa että Soinin julisteen + muun kampanjasälän tekemiseen on nimenomaan käytetty ammattitaitoa ja aikaa = miten ne materiaalit saadaan näyttämään sopivan ammattitaidottomilta ja maalaisilta. Sopivan kököksi stailaaminen vaatii ihan oikeasti ammattitaitoa (matalaresoisen kuvan skaalaaminen naurettavan isoksi, oletusfontit, jne.):
No nyt kun asian noin mainitsit, niin se tosiaan vaikuttaa tahalliselta, eihän kukaan voi noin huonoa vahingossa päästää läpi, eihän?
Ei ainakaan minulla. Erittäin todennäköisesti äänestän Haavistoa ensimmäisellä kierroksella, mutta hänellä on kolmanneksi kököin juliste.
Mistä ihmeestä nyt päättelit, että juuri sinua olisin tarkoittanut? Vai päteekö tässä se vanha sananlasku jota nyt en viitsi toistaa
