Heh, olipahan Urheilusanomissa tarina…jos Kummeli-leffassa oli sellainen taiteellisella vapaudella ja huumorilla höystetty kuva rallimiehistä ja rallikansasta, niin tämä kyllä vahvistaa sitä stereotypiaa. Olisi ollut mukava, jos toimittaja olisi vieraillut myös yhdessä SM-rallissa, vaikkapa Tampereella ja kysellyt siellä mielipiteitä sekä näkemyksiä. Nyt tuli hyvin yksipuolinen kuva. Toisaalta, jos autourheilu-ummikko kiekkotoimittaja lähtee kaverinsa rallin ajamista seuraamaan ja tekemään samalla juttua kotimaisen rallin nykytilasta, niin mitä voi odottaa. Kyllä jutut saa helposti näyttämään haluttua kantaa lähes tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvana faktana.
”SM-sarjan yleisessä luokassa pelkästään auto voi maksaa 200 000 euroa.” Täh? Voihan se maksaa kaikilla dingeldängeleillä 300 000 euroa, mutta ei SM-sarjaa ajaakseen tai siellä pärjätäkseen tarvitse sellaista ostaa. Siellä voi ajaa myös vaikka 20 000 euron autolla ja voittaa Suomen Mestaruuden. 30-40 000 euron autolla voi ajaa SM-sarjaa tai MM-sarjaa, mitä taas ei voi tehdä sillä Corollalla, jonka voi saada 40 000 eurolla, kuten jutussa kerrottiin. Aika lailla jutusta paistaa sellainen äffän miesten oman hännän nostaminen, eli toimittaja on ollut melkoisen johdateltavissa. Yleisö tykkää käydä seuraamassa nuotittamattomia kilpailuita, koska niissä on suuremmat mahdollisuudet nähdä runkia, kun kaikki eivät tunne reittiä niin hyvin kuin toiset. Ei yleisöä kiinnosta pakalla, kuka voittaa tai miten rehellistä kilpailu on. Pääasia, että lakunauha lentää.
Vanhoilta mesuilta asioita kysyttäessä täytyy muistaa heidän perspektiivinsä, mikä on yleensä todella vieraantunut siitä harrastajan vinkkelistä. Kyllähän aikoinaan suurella melulla Todt nimesi Kankun ja Sainzin johonkin komiteaan neuvonantajiksi rallin MM-sarjaa kehittämään. Onkohan tämä nykyinen meininki asiantuntijakonsulttien näkemys oikeasta suunnasta?
Enempi olisin toivonut toimittajalta objektiivisuutta ja tutkivaa journalismia. Aiheeseen oli kuitenkin käytetty useampi aukeama, mikä on hyvin harvinaista kotimaisen ralliautoilun ollessa kyseessä. Olisi ollut hyvä tilaisuus kertoa myös hyviä uutisia, jos olisi haluttu. Mutta nyt ei ilmeisesti haluttu. Sen verran näitä hyviä uutisia nyt syksyn aikana on rallin kotimaisella rintamalla sääntömuutosten muodossa tullut, että pitää olla kunnon punaniskainen periaatteen pessimisti, jos ei näe valoa tunnelin päässä. Aina on tietenkin helpompi ruikuttaa ja rutista epäkohdista, kuin tarttua itse toimeen niiden korjaamiseksi.
