Kaikki ymmärtävät "susisanontojen" merkityksen :
- Nonni! Nyt siitä tuli susi!
- Siellä tehdään sutta ja sekundaa
- Eihän se ole mies eikä mikään joka osaa sutta tehdä - vaan se, joka tekee sille sudelle hännän!
Jne...
Vaan sivistäkääpä epätietoista siitä, notta:
Miksi epäonnistuneen työsuorituksen vertauskuvallisena objektina käytetään usein juuri sutta?
? ? ?
EDIT: Noniin, Wikipedia auttaa edes hieman. Tosin sanonnan konkreetista yhteyttä ei ole selvästi ilmaistu:
----
Kielteinen suhtautuminen susiin on jättänyt merkkejä suomen kieleen. Kadonneen tai tuhlatun asian sanotaan menneen hukkaan (hukka on suden toinen nimitys). Kelvoton tai huono tavara on susi. Luvatonta, yleensä avioitumatonta pariskuntaa kutsuttiin susipariksi. Pahaa ihmistä, joka teeskentelee hyvää, sanotaan sudeksi lampaiden vaatteissa. Suden on arveltu saalistavan suden hetkellä.
Sudet esiintyvät usein myös myönteisemmässä yhteydessä. Heraldiikassa susiaiheita on käytetty usein. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Sipoon kunnan 1950-luvulla käyttöön ottama kunnanvaakuna. Sipoolaisen urheiluseuran nimikin on Sibbo Vargarna – Sipoon sudet. Käsite Sipoon sudet tunnetaan jo 1700-luvulta, jolloin alkuna on saattanut olla lampaiden katoaminen naapurikunnasta.
----
Eli eiköhän tuo juonna siitä, että sudet ovat olleet ihmiselle tarpeettomia, pikemminkin haitallisia ja kaikin puolin epäkelpoja otuksia.
Susi on tullut pilaamaan elinkeinoa (esim. karjaa jne...)
Meni sudeksi = Meni pilalle, epäkelvoksi.
Ja koska sudet ovat tuoneet tuhoa, niitä on varmasti pidetty myös jonkinlaisina epäonnen ikoneina. Epäonninen työsuoritus = Epäkelpo työsuoritus = Susi.