Vertaus Mäkiseen/Häkkiseen ei minusta tässä tilanteessa ole sopiva. Herrat olivat turhautuneita, kun ei menestystä tullut yrityksestä huolimatta. Auto oli hidas, tuli teknisiä ongelmia ja omia mokiakin. Mutta Schumihan on edelleen pistejohdossa ja hänellä on reaaliset mahdollisuudet MM:ään.
Tulee mieleen kaksi selitystä, joita tässä otsikossa ei ole vielä spekuloitu:
Ferrarilla on jokin suurempi tekninen hätä. Tämä on kohdistunut Miihkaelin autoon. Hätä on suuri, mutta sen olemassaoloa ei kehdata/uskalleta tunnustaa ulospäin. Takavuosina, kun Miihkaelille tuli huono kisa, talli kiiruhti selittämään, että tämä ja tämä vika hidastivat menoa. Selitys oli totta tai sitten ei. Mutta nyt ei ole kuulunut mitään.
Schumi on oivaltanut kuolevaisuutensa. Veljesten äiti kuoli. Tämä ei heti vaikuttanut vauhtiin, koska testi- ja kisarytmi oli kiivas. Nyt oli pidempi tauko kisoissa ja niiden jälkeen suoritustaso laski. Olisiko niin, että tauon aikana oli aikaa potkiskella kiviä pihamaalla, kävellä taloa ympäri ja pohdiskella. Tietoisuus siitä, että saattaahan tässä kuolla tahi vammautua itsekin, putkahti esiin. Muutkin asiat, kuin kilvanajo alkoivat tuntua merkityksellisiltä. Itse asiassa perhe yms. seikat alkoivat tuntua tärkeämmiltä kuin työ.
Em. pohdintaa ei vaadita paljoa, kun se jo näkyy otteissa. Pidän ajattelua luonnollisena. Itse asiassa olen ihmetellyt Schumin motivaation kestävyyttä. Hänellähän on jo plakkarissaan erittäin paljon. Toisaalta hänellä on vaimo ja pieniä lapsia. Ehkäpä kilpaurheilun ulkopuolinen elämä on alkanut kiinnostaa ”liikaa”?
