Sekalaiset asiajutut

[kouvotsvoni]

Jos uskoisi noita juttuja, niin ampuja oli CIAn kamikazena flase flag-operaatiossa, ettei Kataloniaan kiinnitettäisi huomiota ja kääntynyt muslimiksi kuukausi sitten ja tiiviissä yhteistyössä ISISin kanssa.

 

[Antsa Rieppo]

Jan Vapaavuori arvelee ja toivoo, että maakuntauudistus vielä kaatuu.

 

[Antsa Rieppo]

Nythän on 'jännää' kun Vapaavuori on kokkari ja kokkarit taas on hallituksessa tekemässä näitä maakuntauudistuksia.

Suomessa leimahti kaupunkikapina: Professori listaa 8 syttymissyytä - "vene alkanut keikkua"

Suomessa leimahti tällä viikolla Helsinki-johtoinen kaupunkikapina. Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jari Stenvall ihmettelee, miksi vasta nyt.
Maan suurimpien kaupunkien johtajat kokoontuivat viikolla Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) johdolla.
Kaupungit suhtautuvat kriittisesti tulevaan maakuntauudistukseen.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kaupungeilta riisutaan valtava määrä valtaa ja kykyä vaikuttaa omiin asioihinsa ja vieläpä tilanteessa, jossa kaupungistuminen on voimakasta ja alan tutkimustenkin mukaan kehitys tapahtuu entistä voimakkaammin kaupungeissa.

Professori Stenvallin mukaan jo kaksi vuotta sitten, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus lähti ajamaan sote- ja maakuntauudistuta, tiedettiin aika hyvin, mitä maakuntahallinto tarkoittaa kaupungeille. Stenvallin mukaan on sääli, että kaupungit pidättelivät pitkään henkeään.

- Meillä olisi ollut ihan toiset ratkaisumahdollisuudet, jos kaksi vuotta sitten oltaisiin oltu hereillä.

Stenvallin mukaan kaupungit antoivat sote- ja maakuntauudistukseen pitkän aikaa ympäripyöreitä lausuntoja.

- Vain vähän tuotiin esiin sitä, että pidetään huolta myös kaupungeista. Kyllä ne lausunnot pääsääntöisesti olivat aika mitäänsanomattomia.

Ei ihme

Kaupunkien asian unohtuminen ei Stenvallin mukaan ole ihme siitäkään syystä, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa koko asia on kuitattu kevyesti.

- Ei hallitusohjelmassa ole juurikaan kaupunkinäkökulmaa eikä uudistuksen valmistelussa ole ollut riittävästi kaupunkiosaamista.

Myöhäsyntyinen kaupunkikapina onkin Stenvallin mukaan looginen seuraus siitä, että kaupungeissa ei oltu ajoissa hereillä. Hän näkee kapinaliikkeen taustalla myös sen, että hallituspuolueissa ei yhteistä venettä haluttu keikuttaa.

- Mutta nyt on sitten tajuttu myös se, että vaalit voitetaan kaupungeissa. Viime kuntavaaleissa valta-asemat muuttuivat monissa kaupungeissa, ja nyt on sitten senkin takia vene alkanut keikkua, Stenvall sanoo.

Miksi vasta nyt -kysymyksen lisäksi pitäisi Stenvallin mukaan kysyä myös sitä, että miksi uudistuksessa ei jousteta.

- Nyt puhutaan kaupunkikapinasta maakuntauudistusta vastaan, mutta pienet kunnathan ovat olleet sote-kapinassa koko ajan. Tämä näkyy parhaiten kuntien sote-kokonaisuuksien myynnissä yksityisille terveyspalveluyhtiöille, Stenvall sanoo.

Maakuntauudistuksessa kuntien elinvoiman kannalta tärkeät elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyvät valtiolta maakunnille. Maakuntiin siirtyvät myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaupunkikapinassa on pitkälti kyse siitä, että kaupungit pelkäävät maakunnista tulevan isoja byrokraattisia toimijoita. Moni kaupunki ottaisi itselleen isomman osan maakuntiin siirtyvistä valtion elinvoima- ja kasvupalveluista.

Mutta nyt on sitten tajuttu myös se, että vaalit voitetaan kaupungeissa. Viime kuntavaaleissa valta-asemat muuttuivat monissa kaupungeissa, ja nyt on sitten senkin takia vene alkanut keikkua, professori Jari Stenvall sanoo.

Mutta nyt on sitten tajuttu myös se, että vaalit voitetaan kaupungeissa. Viime kuntavaaleissa valta-asemat muuttuivat monissa kaupungeissa, ja nyt on sitten senkin takia vene alkanut keikkua, professori Jari Stenvall sanoo. (PEKKA AHO)

Professori Stenvall listasi Iltalehden pyynnöstä syyt, miksi kaupunkien on syytä olla huolissaan hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta.


1. Miten Suomi ylipäänsä pärjää?

Suomessa ja muualla maailmalla kaupungistuminen on erittäin voimakasta.

- Kaupunkien merkitys ihmisten asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana korostuvat aivan eri tavalla kuin ennen. Kansainvälisestikin nähdään, että elinvoima rakentuu kaupunkien kautta. Näin on ollut jo vuosia. Osaamiskeskittymät ja tieto ovat kaupunkialueilla.

Reunahuomautuksena Stenvall tosin sanoo, että kaupunkien kapina on kansainvälisesti katsoen kapea-alainen.

- Maailmalla lähdetään siitä, että kaupunkien elinvoimaan kuuluvat myös sosiaali- ja terveyspalvelut ja ympäristöpolitiikka. 21 kaupungin kannanotto on siten melko valikoiva. Voi vain kysyä, miksi se on näin?

Stenvall korostaa, että kysymys on lopulta siitä, miten Suomi pärjää.

- Tämän ei pitäisi olla sisäpolitiikkaa.


2. Ongelmat ratkottava lähellä ihmistä

Stenvallin mukaan kaupungit ovat itse parhaita ratkaisemaan omia ongelmiaan.

- Meillä on turvallisuusongelma ja syrjäytymisongelma ja yksinäisyysongelma. Jos kysytään, kenen nämä ongelmat pitää ratkoa, silloin me aika varmasti lähtisimme siitä, että nämä ongelmat ratkotaan kaupunkitasolla lähellä ihmistä.

Faktat ovat Stenvallin mukaan selvästi kaupunkien puolella.

- Kenellekään ei ole oikein kirkastunut, miksi alue tai maakunta olisi tehokkaampi tällaisten ongelmien ratkaisijana. Suomesta tosin löytyy muutama alue, kuten Lappi, jossa alueellinen malli on hyvä.


3. Resurssit ja raha

Jatkossa kuntien budjetit pienenevät, kun sote jää pois.

- Kyse on siitä, jääkö maakuntamallissa kaupunkeihin riittävästi rahaa ja resursseja kaupunkien kehittämiseen ja miten käy velkojen, jotka aika pitkälle jäävät kaupungeille. Kun kaupunkien budjetit pienentyvät, niiden pelivara pienenee. Suurempi budjetti antaa päättäjille enemmän valtaa, Stenvall sanoo.

Sote-palvelut haukkaavat 40-70 prosenttia kuntien menoista. Hallituksen kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa eniten hyötyvät ne pienet kunnat, joissa väestö ikääntyy ja sote-palvelut on tuotettu kalliisti. Menettäjiä ovat esimerkiksi ne kasvavat isot kaupungit, joissa sote-palvelut on tuotettu tehokkaasti.

4. Vastakkainasettelu kasvaa

Stenvallin mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa syntyy väistämättä epätervettä vastakkainasettelua.

- Käytyjen keskustelujen seurauksena on todennäköistä, että mahdollisissa maakuntavaaleissa kaupunkilaiset äänestävät kaupunkilaisia ja haja-asutusalueilla asuvat äänestävät omia ehdokkaitaan. Varmasti päätöksentekoa tulee vaihtelemaan maakunnittain, mutta kun maakunta päättää kaupunkeihin liittyvistä asioista, niin kyllähän siinä syntyy väkisinkin jännitteitä ja kiistoja, vaikka kompromisseja haetaan, Stenvall arvioi.

- Jos maakunnat saavat vahvan kehittämisvallan kaupunkien asioihin, niin silloin tietysti tullaan pienistä kylistäkin päättämään metropolien asioista.


5. Kunnat ja kaupungit keksittävä uudelleen

Stenvallin mukaan pohdinnoista huolimatta ei ole kyetty vielä kunnolla ratkaisemaan, mikä on kuntien ja kaupunkien rooli tulevaisuudessa.

- Kun asiaa arvioidaan kuntien näkökulmasta, niin jo aikaisemmissa tutkimuksissa on nähty, että monesta kunnasta ja kaupungista on tulossa typistetty palvelukunta. Ei siellä mitään järisyttävää uutta ole syntymässä. Kaupungit hakevat nyt sitä, että niillä olisi merkityksellisiä tehtäviä.

6. Sote-uudistus vähentää elinvoimaa

Sote- ja maakuntauudistuksen puolesta puhuvat sanovat, että jatkossa kunnilla on paremmat mahdollisuudet keskittyä kuntien elinvoimaan.

Stenvall ei tätä käsitystä jaa.

- Voi olla, että joku kunta löytää siinä roolin, mutta täytyy muistaa, että aina kun puhutaan kunnan elinvoimasta, niin sote-palvelut ovat keskeinen osa elinvoimaa. Kuka haluaa asua paikassa, jossa ei ole kunnollisia sote-palveluja? Tämä on tärkeä kysymys myös pienille kunnille.

7. Mietintä väärässä paikassa

Stenvallin mukaan vähän on mietitty myös sitä, mitä jättimäinen sote- ja maakuntauudistus lopulta tarkoittaa muun yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

- Ihmisten kiinnostuksen kohteet, aika ja ideat ovat rajallisia. Näin järeästi toteutettava sote- ja maakuntauudistus voi pahimmillaan estää muiden asioiden kehittämisen tilanteessa, jossa me olemme suuren teknologisen murroksen kynnyksellä.

Teknologisista muutoksista hän mainitsee tekoälyn ja robotiikan. Ne voivat muuttaa työelämää merkittävästi.

- Kun vertaa Suomessa käytävää keskustelu kansainväliseen keskusteluun, niin suuri ero onkin siinä, että Suomessa puhutaan rakenteista ja ulkomailla mietitään, mitä kaikkea teknologian kehitys tarkoittaa toiminnalle. Isot asiat, jotka ovat Suomen selviytymisen kannalta merkittäviä, uhkaavat nyt jäädä varjoon. Keskittymällä pelkkiin hallintorakenteisiin Suomi käy vanhanaikaista keskustelua. Meillä on mietintä väärässä kohdassa.

8. Miten käy byrokratian?

Kuntiin kohdistuvia uudistuksia ja kaupunkien kehittämistä tutkinut Stenvall sanoo seuranneensa kiinnostuksella myös sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä käytyä keskustelua byrokratiasta.

- Maakuntauudistuksen puolesta puhuvat sanovat, että vähempi määrä organisaatioita merkitsee pienempää byrokratiaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Isossa organisaatiossa on aina paljon byrokratiaa.

Kysymykseen siitä, miten nykytilanteesta pitäisi mennä eteenpäin, hän vastaa seuraavasti:

- Jos maakuntamalliin mennään, tarvitsemme ehdottomasti aikalisän miettiä asiat uudelleen. Tarvitsemme myös joustavamman maakuntamallin. Itse avaisin sosiaalipuolen kokonaan. Maakunnat voisivat koordinoida sosiaalipalvelut, mutta kaupungin pitäisi olla tuottaja, koska siinä rakennetaan yhteisöllisyyttä.

 

[ToXiCiTy]

Orpo ollut hiljaa, joten mies hyväksyy Vapaavuoren sooloilun. Kokoomus haluaa SOTE:n ilman maakuntauudistusta. Ei tässä muusta ole kysymys.

 

[burb]

Kokoomus joutui käymään kauppaa keskustan kanssa noista jutuista.
keskusta halusi 18 sote/itsehallinto/maakunta/whatever -aluetta, koska vallanhimo. Mm. THL:n ihannemalli olisi ollut 4-5, mutta eihän järki voita, kun keskusta voitti vaalit.
Tottakai Kokoomuskin haluaa valtaa itselleen, mutta tässä asiassa voi katsoa läpi sormien, kun heidän syynsä käy yksiin järkisyiden ja päämäärän kanssa.

Ihan hyvä jos Kokkarit pelaa kahteen maaliin ja sekoittaa pakkaa, toivottavasti homma mullistetaan vielä kerran, ja aletaan valmistelemaan uudestaan virkamiespohjalta. Tai vaikka kysymällä multa.

 

[Antsa Rieppo]

Hjalmarikin ihmeissään mihin kuuluu mukaan???

Hjallis Harkimo ruoskii puoluettaan: "Ehkä mun ei pitäis kuulua kokoomukseen"

Liike-elämän monitoimimies ja entinen kilpapurjehtija Harry "Hjallis" Harkimo (kok) valittiin eduskuntaan 2015. Vaalikauden puolivälissä hän tunnustaa turhautuneensa politiikkaan ja omaan puolueeseensa kokoomukseen.

Harkimo sanoo olevansa pettynyt siihen, että politiikassa on liikaa politikointia ja ideologioita.

Harkimo sanoo tuoreella Youtube-videollaan, ettei hän ymmärrä, mitä kokoomus ajaa.

- Joku kysyi minulta joku päivä, että mitä kokoomus ajaa, mikä on kokoomuksen strategia ja filosofia. Mä en pysty vastaa siihen. Eiks oo aika kauheeta? Kuulut johonkin puolueeseen, ja sä et pysty vastaamaan siihen, mitä se puolue ajaa.

- Kai me ajetaan jotain keskiluokkaisia, mut mun mielestä pitäisi ajaa kaikkien asiaa. Ei pidä ajatella vaan jotain määrättyä ryhmää, jotta sieltä saa sen sinisen tolpan nousemaan, vaan pitäisi ajaa vähän kaikkien asiaa, Harkimo tilittää.

Harkimon mielestä Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmasta tuli hyvä, mutta sitten asiat alkoivat mennä pieleen.

- Jos me olisimme noudatettu niitä (hallitusohjelman) päätöksiä, jotka tehtiin, me oltaisiin päästy jonnekin. Nyt me (kokoomus) vaan peesataan mukana, annetaan Sipilän ja Soinin tehdä virheet, ja me ei oikeastaan saada aikaan niitä asioita, joita meidän pitäisi saada. Eli me ollaan vähän nynnyjä.


Politiikkaan pettynyt

Harkimo väläyttää jopa eroa kokoomuksesta.

- Ehkä mun ei pitäis kuulua kokoomukseen. Ehkä mun ei pitäisi paskantaa omaan pesään niin kuin sanotaan. Ehkä minun olisi parempi olla, jos mä pystyisin sanomaan ne asiat niin kuin mä ajattelen, niin ettei minua sido mikään. Katotaan.

Harkimo sanoo, ettei Suomi tarvitse vihreitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan tai demareita puolustamaan työntekijöitä.

- Työntekijöitä pitää kaikkien puolustaa. Saada lisää töitä ihmisille. Pitää saada joustavuutta, jotta voi palkata lisää. Ettei pelkää sitä, että tosta ei pääse ikinä eroon. Ja mä en nyt halua leikkiä mitään Jeesusta tässä, mutta hyvällä talouspolitiikalla sinä voit olla monien asialla, Harkimo sanoo.

Harkimo sanoo olevansa pettynyt siihen, että politiikassa on liikaa politikointia ja ideologioita.

- Siellä ei synny kunnon päätöksiä, jotka olisivat Suomen kannalta hyviä.

Harkimo kertoo neljän ja puolen minuutin ohjelmassa myös itsestään. Hän kertoo mm. olleensa "tosi huono koulussa" ja olleensa kaksi kertaa naimisissa.

- Tuleekohan kolmatta kertaa, sen näkee joskus, Harkimo sanoo.

 

[ToXiCiTy]

Outo päivä. Olen ollut sekä Hjalliksen ja Enbusken kanssa samaa mieltä asioista.

 

[Antsa Rieppo]

Tupakkiyhtiöiden johtajat halutaan tilille kevyttupakeista. Eiköhän heillä ole sen verran kovat juristit, että pääsevät tästäkin ilman tuomiota.

Tupakkayhtiöiden johtajista tutkinta


Lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden
ryhmä on tehnyt poliisille tutkinta-
pyynnön tupakkayhtiöiden johtajista.

33 asiantuntijan ryhmä pyytää poliisia
tutkimaan, ovatko kevytsavukkeita
Suomessa myyneiden tupakkayhtiöiden
johtajat syyllistyneet törkeisiin
pahoinpiteilyihin ja murhiin.

Professori Erkki Aurejärven mukaan
ryhmä katsoo, että kevytsavukkeiden
kuluttajia harhautettiin törkeästi.

Aurejärven mukaan yhtiöiden johtajat
tiesivät, että puolet kevytsavukkeita
polttaneista kuolee. Silti niitä
myytiin vuosien ajan.

 

[Antsa Rieppo]

Radiossa sanottiin että Suomen kolmen tupakkiyhtiön johto on aiemmin kieltäneet terveydelle haitalliset vaikutukset, vastustaneet ikärajoja, eli halunneet myydä lapsille ja vastustaneet varoitusmerkintöjä.

 

[lfb]

Pitäisiköhän alkaa polttaa kevytsavukkeita? Olisi fifty-fifty-tsäänssit muuttua kuolemattomaksi.

 

[Antsa Rieppo]

Mun on vaikea nähdä miten valtio tässä säästää, jos erikoissairaanhoito hajautetaan ja keskussairaaloista häviää osaaminen?

Hallituksen suurin hanke, sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistus, on jälleen vaikeuksissa.

Lakiesitysluonnoksen tuorein, poliittisen neuvottelun tuloksena syntynyt versio oli maanantaina sekä sote-asiantuntijaryhmän että perustuslakiasiantuntijoiden arvioitavana. Viesti hallitukselle oli tyly.

Asiantuntijat laidasta laitaan varoittivat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin sen ongelmien takia. Pääongelma on se, että kokoomus on löytänyt uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa: se ajaa nyt voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät.

Asiantuntijoiden mielestä esityksessä on paljon vaaroja.

Samalla aika uhkaa loppua kesken, sillä asiakkaan valinnanvapautta koskeva lakiesitys pitäisi saada lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Pykälien piti tulla jo viime viikolla julki, mutta hallitus perui julkistuksen viime tingassa.

Asiakasseteleillä voisi nykyisten palveluseteleiden tavoin ostaa sosiaali- ja terveyspalveluita yksityiseltä palvelun tuottajalta. Jos asiakas ei haluaisi esimerkiksi leikkaukseen maakunnan sairaalaan, hän voisi pyytää seteliä samaan toimenpiteeseen yksityiselle puolelle.

Kokoomuksen pääneuvottelija, sisäministeri Paula Risikko kertoi viime viikolla, että setelistä tulisi jopa ”subjektiivinen oikeus”, eli maakunnan olisi pakko myöntää seteli tiettyjen kriteereiden täyttyessä.

Tämä hermostutti keskustan ja sinisen eduskuntaryhmän, koska niiden tulkinta sovitusta oli toinen. Lakitekstin muotoilu seteleiden käytöstä on tiettävästi väljä, mikä on johtanut erilaisiin tulkintoihin.

Tunnelmia on kiristänyt myös se, että keskustan näkökulmasta kokoomus kaivaa maata tulevan maakuntauudistuksen alta. Ei tosin hallituksessa, mutta Helsingin kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori (kok) on tyrmännyt uudistuksen ja yllyttänyt muitakin kaupunkeja yhteisrintamaan. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta.

Keskustalla ja kokoomuksella on vaivalla vuonna 2015 neuvoteltu kompromissi uudistuksesta: keskusta saa 18 maakuntaa, jos kokoomus saa valinnanvapauden. Toista ei tule ilman toista.

Siksi jokaisessa sote-kriisissä on myös hallituskriisin ainekset.

Miksi asiakasseteleiden käytön lisääminen roimasti esimerkiksi kiireettömissä leikkauksissa ja muissa kirurgisissa toimenpiteissä sitten olisi ongelmallista?

Siksi, että asiantuntija-arvion mukaan hallitus on listannut asiakassetelin piiriin erittäin suuria kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa, että yksityiset terveysyritykset saisivat nykyistä paremman pääsyn erikoissairaanhoidon markkinoille. Siellä liikkuu noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin perusterveydenhoidossa.

Erikoissairaanhoidon menot olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista. Erikoissairaanhoito tarkoittaa pelkistetysti kaikkea sitä, mitä terveyskeskuksesta ei saa, eli sairaalassa annettavaa erikoislääkäreiden tekemää tutkimusta ja hoitoa.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, jossa on ollut suuria ongelmia muun muassa lääkäriin pääsyssä. Erikoissairaanhoito on sen sijaan ollut yksi suomalaisen terveydenhuollon toimivimpia osia. Sote-asiantuntijat pelkäävät, että nyt sekin tärvellään.

Maanantaina koolla olleen asiantuntijaryhmän pelkona ei niinkään ole se, että suomalaiset asiakkaat haluaisivat siirtyä julkiselta puolelta laumoittain yksityiselle – monihan on varsin tyytyväinen julkisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Suurempi pelko on se, että lääkärit ja muu hoitohenkilökunta siirtyvät.

Yksityisillä on julkisia enemmän pelivaraa houkutella ammattilaisia rahalla ja työajoilla. Tämä voisi pahimmillaan vaarantaa julkisen sektorin velvollisuutena olevan päivystyksen.

Toinen esiin noussut huoli liittyy perustuslakiin. Jos maakunnat velvoitetaan antamaan asiakasseteleitä, se saattaa kaventaa niiden päätösvaltaa. Tulevien maakuntien on tarkoitus olla itsehallinnollisia yksiköitä, jotka päättävät itse asioistaan.

Joissakin maakunnissa omat julkiset palvelut voivat lisäksi vaarantua, jos maakuntien on pakko myöntää asiakasseteleitä tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Soten valmistelussa mukana olevassa asiantuntijaryhmässä on 20 jäsentä, jotka ovat pääosin soteen perehtyneitä professoreita ja tutkijoita.

Ryhmää on pidetty nyt paremmin mukana valmistelussa kuin aiemmin, koska hallitus ei halua toistamiseen lyödä päätään seinään ensin valinnanvapauden lausuntokierroksella ja sitten eduskunnassa.

Asiantuntijat julkistivat viime viikolla lausunnon, jonka ne antoivat valinnanvapauslain syyskuussa valmistuneesta ja virkamiesten kirjoittamasta luonnoksesta. Asiantuntijoiden mukaan laki oli mennyt oikeaan suuntaan, mutta ongelmia oli yhä jäljellä.

Sen jälkeen virkamiesten kirjoittama laki meni poliittiseen käsittelyyn. Sen aikana hallituksen reformiministerit muuttivat lain sisältöä, ja tämä muutettu versio oli asiantuntijoiden arvioitavana maanantaina.

Arvioiden mukaan laki ei ollut parantunut poliittisessa käsittelyssä, vaan kääntynyt oleellisesti vielä huonompaan suuntaan nimenomaan asiakasseteleiden takia.

Hallitus pitää edelleen kiinni siitä, että lakiesitys on tarkoitus saada tämän viikon torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kokouksiin, jotka antavat sille poliittisen kuittauksen.

Jos torstaihin mennessä ei ole valmista, ryhmissä on varauduttu ylimääräisiin kokouksiin perjantaina. Perjantai on hallituslähteiden mukaan ehdoton dead line.

Asiantuntija-arvion mukaan valinnanvapauslaki on yhä pelastettavissa, mutta se edellyttää asiakasseteleiden miettimistä uudelleen. Yksi vaihtoehto on rajata palveluita, jotka tulevat setelin piiriin, ja päästää erikoissairaanhoitoa yksityisten tuotettavaksi vasta kokeilujen ja siirtymäaikojen kautta.

Koko kesän jatkunut valinnanvapauden säätäminen johtuu siitä, että hallituksen alkuperäinen lakiesitys karahti eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, joka vaati esitykseen lukuisia muutoksia.

Hallitus haluaa edelleen sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait voimaan kesäkuussa 2018. Tämä tekee aikataulusta tiukan, sillä korjatun valinnanvapauden on oltava eduskuntakäsittelyssä viimeistään maaliskuussa 2018.

Fakta

Sote siirtyy kunnilta maakunnille

■ Sote-uudistus siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2020 alusta. Valinnanvapaus alkaisi 2021.

■ Asiakas voisi valita, kenen tuottamia perustason sote-palveluita haluaa käyttää. Maakuntien sote-keskusten rinnalle tulisi yksityisten yritysten sote-keskuksia.

■ Uudistuksen pitäisi hillitä kustannusten kasvua kolme miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.

Kalliimmaksi se valtiolle tulee. Jo pelkästään rahojen karatessa veroparatiiseihin.

 

[Antsa Rieppo]

Vissiin järki voittanut Kokoomuksessakin ja erikoissairaanhoito jää laajalta palvelusetelihöpötykseltä turvaan. Asiantuntijoiden mukaan olisi romuuttanut päivystysjärjestelmän.

 

[Sam]

Vissiin järki voittanut Kokoomuksessakin ja erikoissairaanhoito jää laajalta palvelusetelihöpötykseltä turvaan. Asiantuntijoiden mukaan olisi romuuttanut päivystysjärjestelmän.

Vaati kuitenkin taas vakavan harkinnan hallituksen erosta. On kyllä kohtalaisen pöljästi tätä koko sotkua tehty ihan alusta asti. Ideologialla mennään, ymmärtämättä yhtään miten homma oikeasti toimii. Tekisi mieli lainata Kekkosta nyt.

 

[Antsa Rieppo]

Kokoomus on jättänyt kaikkien asiantuntijoiden mielipiteet huomioimatta, kun ovat yrittäneet tehdä Mehiläiselle tiliä. Sinnehän näitä Kokoomuksen tyyppejä lähti, jahka olivat saaneet Soten tulille.

Kokoomuksen sote-neuvottelut farssiksi haukkunut keskustaedustaja: "Oli viimeinen hetki herättää median kiinnostus"

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mukaan huomenna selviää ovatko valinnanvapauslain pykälät ja perustelut riittävät keskustan eduskuntaryhmälle.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) vietti keskiviikon Lappeenrannassa muun valiokuntaväen kanssa tutustumassa paikalliseen sote-malliin, Eksoteen.

Hän seurasi kännykästään kokouksen tuoksinassa, miten hallituksen johtokolmikon neuvottelut etenevät.

Hän oli haukkunut Facebook-kirjoituksessaan kokoomuksen sote-neuvottelijoiden käytöksen farssiksi. Heikkisen mukaan kokoomus ei ollut kuunnellut asiantuntijoita, eikä virkamiehiä, mutta sen sijaan yrittänyt hyväksyttää lakitekstejä lankoja pitkin "pörriäisillä" eli suurten terveystalojen edustajilla.

Iltapäivällä selvisi, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok,) ja urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) olivat vihdoin sopineet sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden kiistanalaisimmasta kohdasta, palveluseteleistä.

Heikkinen uskoo, että hänen kirjoituksensa pakotti hallituksen trion avaaman päiviä velloneen kiistelyn palvelussetelien käytön laajuudesta.

– Ajattelin, että oli viimeinen hetki herättää median kiinnostus todella näihin vakaviin asioihin. Ei ollut kyse vain poliittisesta väännöstä, vaan huolesta rapauttaisiko asiakasseteli erikoissairaanhoidon. Piti saada järkevä lopputulos, minkä myös keskusta voi hyväksyä, toivon että kirjoitus vaikutti siihen.

Pykälät punnitataan huomenna eduskuntaryhmissä

Heikkinen päättää kantansa hallituksen johdon palvelusetelisopuun vasta nähtyään pykälät ja niiden perustelut.

– Uskoisin, että jos keskustan ministerit ja pääministeri ovat asian hyväksynet, keskustalaiset voivat sen hyväksyä.

Heikkisen mukaan kovin kiista on käyty palvelusetelin asemasta.

– Seteli on huono isäntä, mutta hyvä renki. Jos palvelusetelin käytöstä olisi tullut monitulkintainen, maakunta ei olisi voinut hahmottaa kulujaan tai palvelurakennettaan.

"Odotan Saarikon puhuttelua ilolla"

Oliko Heikkisen ulostulo oli täysin etukäteen suunniteltu operaatio? Heikkinen kiistää tämän.

– Koin, että reippaana emäntänä uskallan pistää itseni likoon. Olen paitsi sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, myös hallitusryhmien valiokuntavastaava ja siksi valinnanvapauspaperi tulee syliini ensimmäinen maaliskuuta. Haluan, että voin ilomielin viedä sitä eteenpäin.

Perhe- ja sosiaalipalveluministeri Annika Saarikko aikoi tänään puhutella Heikkistä Facebook-kirjoituksen vuoksi.
– Minulla on lämpimät välit ministeri Saarikon kanssa ja odotan ilolla, että voimme puhutella toisiamme. Jos puhuttelu tapahtuu, niin senkin kestän ja Saarikolla on tapana pitää lupauksensa, Heikkinen nauraa.

Onhan se kun ajaa kansan ja valtion etua, moitittavaa toimintaa. Kun pitää Saarikonkin oikein puhutella. Varmaan ottaa kampaviinerin siihen kahvin kylkeen sekin.

 

[Antsa Rieppo]

Yllättyneet käsi ylös, kun isommat kaupungit vieneet työpaikat ja säästöjä ei tullutkaan.

VATT:n tutkimus: Suuret kunnat kahmivat kuntaliitoksissa sote-alojen työpaikat

Isot kunnat ottivat myös hallinnon työpaikoista leijonan osan. Kuntaliitokset eivät tuoneet myöskään toivottuja säästöjä.

Vuonna 2009 tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. Nyt on tutkittu, kuinkas sitten kävikään.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uudessa tutkimuksessa on katsottu, kuinka liitokset vaikuttivat kuntien talouteen, työpaikkojen ja poliittisen päätösvallan jakautumiseen liitoskuntien sisällä.

Säästöt eivät toteutuneet

Yksi tavoite kuntaliitoksissa oli säästäminen. Se ei tutkijoiden mukaan toteutunut. Tutkimus osoittaa, että liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta.

Työpaikkojen osalta tutkimus näyttää, että suuret kunnat kahmivat niitä pieniltä. Näin tapahtui sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin.

Tutkijoiden havainnon mukaan eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen poliittiseen edustukseen uusissa kunnanvaltuustoissa. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Esimerkiksi vanhan kuntajaon kunnassa, joka sai vain 10 % paikoista uudessa valtuustossa, sote-työpaikat vähenivät kolmanneksen. Vastaavasti kunnassa, joka sai 90 % paikoista, sote-työpaikat lisääntyivät viidenneksellä.

– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, VATT:n tutkija Janne Tukiainen toteaa.

Sama tapahtui kunnan hallintoon liittyvissä työpaikoissa. Koulut ja opetusalan työpaikat sen sijaan säilyivät ennallaan.

Kokonaishyvinvointi säilyi

Se, että sote-alan työpaikat valuivat suurille kunnille, ei kuitenkaan vaikuttanut ihmisten kokonaishyvinvointiin, silloin, kun sitä mitattiin asuntojen hintakehityksellä tai muuttoliikkeenä.

– Tämä sinänsä yllättävä tulos voi selittyä sillä, että vaikka pienten kuntien sote-palvelut siirtyivät kauemmaksi, niitä on nyt tarjolla isommassa ja kenties laadukkaammassa yksikössä. Toisaalta päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin, liitoksilla ei ollut vaikutuksia, VATT:n tutkija Tuukka Saarimaa kertoo.

Tuossa vielä tutkimustietoa: Yle selvitti kuuden suuren kuntaliitoksen vaikutuksia: työttömyyttä, lisävelkaa, veronkiristyksiä

 

[Tolerantti]

"Vastamediaa". Verkkouutiset 19.10.2017 (Kokoomuksen verkkolehti)

https://www.verkkouutiset.fi/julkinen-sektori-lobbaa-valta-asemaansa-sotessa-kansalaisten-etu-unohtuu/

Julkinen sektori lobbaa valta-asemaansa sotessa – ”Kansalaisten etu unohtuu”
Sami Metelinen | 19.10.2017 | 11:26- päivitetty 19.10.2017 | 15:14

Valinnanvapauskeskustelussa on kyse julkisen sektorin organisaatioiden vaikutusvallasta ja arvovallasta, arvioi Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Hallitus pääsi keskiviikkona sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten valinnanvapaudesta. Torstaina esitys tuodaan eduskuntaryhmille ja se tulee julkiseksi. Vääntö sotesta ei kuitenkaan lopu siihen, vaan poliittinen keskustelu valinnanvapauden sisällöstä vasta alkaa.

Hallituksen sote-kiistan ytimessä ovat olleet asiakassetelit ja niiden myöntämiseen liittyvä maakuntien harkintavalta. Harkintaa määrittelee niin sanottu suojalauseke, josta selviää, missä tilanteissa asiakassetelin myöntämisestä voi poiketa.

Valinnanvapausesityksen mukaan maakunnan olisi tarjottava asiakkaille asiakasseteli laissa eriteltyihin palveluihin. Hallituksessa ja asiantuntijoiden keskuudessa on ollut kiistaa siitä, kuinka automaattinen tuo maakunnan velvollisuus tarjota asiakasseteli olisi.

Asiakassetelillä asiakas voisi hankkia palvelun valitsemaltaan hyväksytyltä julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin palvelutuottajalta, joka tarjoaa asiakassetelissä määritellyn palvelun.

Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että asiantuntijat varoittavat asiakassetelin vaaroista erikoissairaanhoidossa.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtajan Ismo Partasen mukaan keskustelussa on kaksi ääripäätä.

Yksi ääripää pelottelee sillä, että päivystys vaarantuisi uudistuksen myötä. Toinen ääripää pelkää, että asiakasseteleiden myöntämiseen jää liikaa harkintavaltaa, niin että asiakasseteleitä ei tosiasiassa käytettäisi sen enempää kuin vuodesta 2009 käytössä olleita palveluseteleitäkään.

Julkisen puolen lobbarit istuvat asiantuntijoina

Ismo Partanen huomauttaa, että keskustelussa on unohtunut lakiluonnokseen sisältyvä niin sanottu suojalauseke. Maakunnalle on haluttu antaa mahdollisuus rajata asiakassetelin käyttöönottoa, jos se olisi välttämätöntä joko kustannustehokkuuteen tai asiakas- tai potilaisturvallisuuteen liittyen.

Jos jossain tulevassa maakunnassa tietyssä palvelussa päivystyksen kanssa tulisi ongelmia, maakunta voisi rajoittaa kyseisessä palvelussa asiakasseteleiden käyttöä esimerkiksi pariksi vuodeksi vedoten suojalausekkeeseen.

– Julkisen järjestelmän puolustajat ovat valmisteluryhmissä. Niillä on käytössään lain valmisteluaineisto. Silti he täysin sulkevat silmänsä siltä, että laissa on suojalauseke, Partanen sanoo.

Hänen mukaansa keskustelussa on kyse ”taistelusta vaikutusvallasta ja arvovallasta”, siitä ”kuinka suurta rahamäärää organisaatiot hallitsevat”.

– Jos yksityistä sektoria syytetään lobbaamisesta ja oman edun tavoittelusta, pitäisi katsoa vähän myös sitä toista puolta. Nykyisten omien valta-asemien puolustamisessa on usein unohtunut kansalaisten etu ja sote-uudistuksen tavoitteet, Partanen väittää.

Nykyisillä julkisilla tuottajaorganisaatioilla, joista tulee sote-uudistuksen myötä maakunnan tuottajia, on Partasen mukaan jostain syystä kova tarve suojella omaa tuotantoaan.

– Harkintavaltaa halutaan itselle mahdollisimman paljon niin, että suojellaan nykyistä toimintatapaa, työllistetään omat työntekijät täysimääräisesti ja ei altistuta kilpailulle eikä arvioinnille, Partanen tuskailee.


Kustannuksia säädellään hoitojonoja pidentämällä

Lääkäripalveluyritysten Partanen huomauttaa, että kahdeksan vuotta käytössä olleita palveluseteleitä on käytetty vain 10 miljoonan euron edestä vuosittain terveydenhuollossa. Se on vain viisi prosenttia kaikesta palveluseteleiden käytöstä – vain promillen osia terveydenhuollon kokonaismenoista. Eniten palveluseteleitä on käytetty päivähoitoon.

Julkiset organisaatiot ovat mieluummin pitäneet tuotannon omissa käsissään. Jos asiakasseteleiden myöntämisessä olisi laaja harkintavalta, pelkona olisi, että asiakasseteleitä käytettäisiin yhtä vähän kuin nykyisin palveluseteleitä.

Kuitenkin siellä, missä palveluseteleitä on käytetty, ne ovat alentaneet kustannuksia selvästi.

Partanen muistuttaa, että sote-uudistuksen tavoitteina oli palveluiden saatavuuden parantaminen, oikeudenmukaisuuden parantaminen saatavuuden osalta ja tulevien kustannusten hallinta.

Nykyisin julkinen puoli säätelee kustannuksia hoitojonoilla. Jos rahat on käytetty vuoden aikana, jonot kasvavat. Samalla helposti kasvavat myös toisaalla sairauspäivärahat ja työpoissaolot sairauden takia, mutta ne eivät näy julkisen tuottajaorganisaation kustannuksina.

Jos asiakassetelit otettaisiin käyttöön, todennäköisesti ensimmäisenä vuonna kustannukset lisääntyisivät, kun hoitojonot purkautuisivat. Samalla tosin myös julkisen puolen palveluiden saatavuus paranisi.

– Miksi asiakas haluaisi setelin, jos palvelu on julkisella puolella hyvin saatavissa? Partanen kysyy.

Asiakassetelit toisivat Partasen mukaan markkinoille ennen kaikkea pieniä ja erikoistuneita toimijoita, jotka hyödyntävät uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa. Lisääntyvä tuottajien välinen kilpailu myös parantaisi tuottavuutta ja kannustaisi samalla julkista sektoria kehittämään omaa toimintaansa vastaavalla tavalla.

– Voi sanoa, että kilpailu kirittää perinteisiä tuottajia, Partanen kiteyttää.

 

[Tolerantti]

Jotenkin tuntuu siltä, että SOTE-uudistus on jäänyt täysin poliittisen pelin jalkoihin. Vastustajat vastustavat usein vain saadakseen irtopisteitä. Rakennetaan olkiukkoja, joita sitten raivokkaasti mäiskitään.

Aikoinaan pahis oli Keskusta, joka ajoi maakuntamallin maaliin toisia kiristämällä. Voisi sanoa, että arvostelussa on ollut paljon totuutta mukana. Kokoomuksen kunniaksi tuossa taistelussa on sanottava, että Kokoomus halusi sellaista SOTE-mallia, jota asiantuntijat ehdottivat. Mutta nyt mennään näillä. Oma veikkaukseni on, että maakuntamalli ei tule olemaan kovin pitkäikäinen. Viimeistään viiden vuoden päästä aloituksesta hallinto mulkkaillaan uuteen uskoon.

Hetkellä suurin pahis on Kokoomus, joka ajaa valinnanvapautta. Se on paha, paha, paha, koska tavoitteena on vain ja ilmiselvästi syöttää veromiljardit kaveri-firmoille, ja sieltä edelleen veroparatiiseihin. Lisäksi näihin Pörriäisiin pääsee sitten kokkareita palkkiovirkoihin. Kaksi jo on siellä: Lasse Männistö ja Laura Räty. Kuinka monta poliitikkoa noihin firmoihin oikeasti vastaisuudessa mahtuu? Muutama, kymmenkunta, koko eduskuntaryhmällinen? Veikkaan ennemmin vähempää kuin enempää.

Onko kaverikapitalismi oikeasti Kokoomuksen päävaikutin? Oikeasti? Voisiko se olla jokin muu? Vaikkapa se, että laitetaan markkinatalous töihin tuottamaan kustannustehokkaasti verovaroilla yhteistä hyvää? Jos/kun Maakunta osaa tehdä palvelusopimukset oikein, huonosta palvelutuottajasta pääsee helposti eroon. Uutta diiliä ei enää tule ja siinä se.

Näyttää täysin unohtuneen koko SOTE-muutoksen alkusyyt: lääkäriin ei pääse, hoitojonot ovat pitkiä, ja kun pääsee, on hoito ammattitaidotonta arvailua. Arvauskeskukset. Ja väestön ikääntyessä palvelutarve vain kasvaa. Tästä ei selvitä nykyisellä mallilla.

Toki on kaksi kultapossukerhoa: työterveyden asiakkaat ja riittävän rikkaat, jotka voivat mennä yksityisvastaanotolle. Työterveyden asiakkaita lienee koko työssäkäyvä väestö, noin suunnilleen. Jos uudistus nyt suo saman mahdollisuuden myös lapsille, opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille, niin onko se paha, paha, paha? Jos palvelu saadaan aikaiseksi vähemmin verorahoin, onko se paha, paha, paha?

 

[Antsa Rieppo]

Partanen nyt unohtaa vallan, että kuka koko lystin kustantaa.

 

[Örfil]

Niin tai näin, se maksaja on ja tulee olemaan se sama.

Täytyypä lukea toliksen juttu kotona ajan kanssa.

 

[Antsa Rieppo]

Niin tai näin, se maksaja on ja tulee olemaan se sama.

Juuripa näin. Usein maksajan kannattaa sijoittaa siihen, mistä se tulee parhaiten takaisin itselleen.