Selostajat

[CCMK]

Vuonna 1984 arvosteltiin tavallaan formulaselostajien lisäksi paljon myös yleistä moottoriurheilun saamaa tv-aikaa. Vuodessa arvioitu moottoriurheilun saama tuntimäärä vaihteli noin 73-100 tunnin väliltä vuosien 1984-1986 ajalta.

Jonkin verran yli 100 tuntia oli moottoriurheilua näytetty vuonna 1986 mikä olisi ylittänyt esimerkiksi vuoden 1984 televisiossa näytetyn jalkapallon määrän. Jalkapallo sai noina vuosina enemmän televisioaikaa suhteessa moneen muuhun urheilulajiin, mutta samalla osasyy oli myös Meksikon tuolloin erittäin kalliilla ja melkein näyttämättä jätetyt kuninkuuslajin MM-kilpailut.

 

[CCMK]

Vuoden 1986 Portugalin osakilpailun selostusta kehuttiin aikanaan lehdissä mutta toisaalta taas jälleen kerran Matti Kyllösen ja Juha Varjosaaren selostus kirvoitti myös kriittisiä äänenpainoja.

Kyllösen selostus oli kriitikoiden mukaan aivan liian yliampuvaa ja asianpainot lähetyksessä keskittyivät epäolennaisuuksiin. Toisaalta samalla kaudella myös Raimo Häyrisen eräs selostuskilpailu meni oikeastaan siten, että alkutervehdysten jälkeen Höyry oikeastaan esitelmöi melkein koko kilpailun ajan varikon tunnelmia oman tietämyksesnä ohella ja palasi kilpailun varsinaiseen selostukseen vasta jonkun kuljettajan osuttua kaiteisiin.

Joka tapauksessa Estorilissa Kyllösen ongelmana oli kilpailupaikan matkakohteeksi mainostus ja erilaisten rengasvalmistajien jatkuva maininta. Kriitikoiden mielestä Kyllöselle olisi voinut vaikka lahjoittaa Goodyearin renkaita joululahjaksi.

 

[CCMK]

Hieman off-topicia, mutta kauden 1984 RR-lähetyksiin uutena mukaan löytyi Urheilutunnin jälkikäteen erikoislähetyksenä näytetty Silverstonen osakilpailu.

Kilpailun selostajaa ei harmittavasti näkynyt lehtitiedoissa, mutta todennäköisimmin kilpailun saattoi selostaa Kyllösen Matti tai sitten toinen Matti eli Matti Lammi. Jokisen Juhalla oli tuolloin muita selostuksia menossa joten mies ei ehtinyt selostamaan kilpailun erikoiskoostetta.

Kilpailu nähtiin puolen tunnin mittaisena koosteena 19.10 klo 18.30-19. Kilpailu nähtiin TV2:ssa. Koosteessa näytettiin 125 ja 500-kuutioisten ajot pienen 250-kuutioisten luokan tulosten maininnan lisäksi. Varsinainen kilpailu Silverstonessa ajettiin jo 5.8 sinä vuonna.

 

[CCMK]

Laitetaan myös uutena mukaan RR-lähetysten osalta kaudelle 1986 Silverstonen osakilpailun tv-lähetys. Tämä Urheilutunnin erikoislähetys nähtiin 3.8 klo 19.15-20 ja sen selosti Matti Kyllönen TV2:lle.

Kilpailussa piti nähdä alustavasti vain 125 ja 500-kuutioisten ajot ja lisäksi 250-kuutioisten kilpailun tulosten maininta, mutta lopulta kaikista luokista nähtiin kilpailua ja koostekin kesti lopulta hieman yli tunnin verran.

Kilpailun yllätyslähetyksen aikana Kyllönen harmitteli useaan otteeseen sitä tilanteiden keskellä sitä, että Silverstonessa ei juuri suomalaisia näy ja hehkutti sittemmin seuraavaksi ajettavaa Anderstorpin osakilpailua Ruotsissa.

Sinne suomalaisia yrittäjiä oli kuulemma enemmän kuin mitä olisi ollut sallitukaan.

 

[CCMK]

Aikanaan HTV näytti vuonna 1986 Viihdekanavalla englantilaisen Sky Channellilla näytetyn Turboaika ja Turbo Special-nimistä alkuperäisistä ohjelmista suomennettua moottoriurheilun ajankohtaista koosteohjelmaa.

Molemmat olivat suomennettuja koosteohjelmia kuuluisista Turbo Time ja Turbo Special-ohjelmista. Talvikaudella 1986 niitä näytettiin tunnin mittaisina koosteina ja niitä juonsivat hyvin usein Juha Ritamies ja Reino Pättiniemi.

Taisi jossakin helmikuun jaksossa ennen f1-kauden alkua olla Kyllösen Mattikin äänessä kun oli juttua Keke Rosbergin mietteistä tulevaan kauteen ja mahdolliseen seuraavaan kauteen mikäli Keke olisi perunut lopettamispäätöksensä kaudesta 1987 eteenpäin.

 

[CCMK]

Kauden 1987 Monacon osakilpailun kommentoinnista Keke Rosberg sai paljon kehuja. Jossain määrin Kyllösen Matti sai sen sijaan myös risujakin. Muun muassa Monacon kaarteet olivat pelottavia ja vaativia mikä ei katsojien mielestä kertonut paljonkaan ja oli liian yksioikoinen sisällöltään.

Rosberg sai paljon kehuja vaativasta, mutta silti tarkasta selostajan ohjauksesta pysymään radan tapahtumissa kiinni. Katsojia huoletti silti Rosberginkin sanoin se, että jälkilähetyksistä ei vain millään saanut samaa tunnelmaa irti kuin suorasta lähetyksestä.

Samalla formuloiden huumaava meteli kaikui Monacossa tuttuun tapaan myös tv-lähetyksissäkin. Jokseenkin pari vuoden takaiseen osakilpailuun verrattuna mitään todella tärkeää ei ainakaan tuntunut jäävän kuulematta.

 

[CCMK]

Vuoden 1989 Unkarin osakilpailussa Hungaroringin radalla kilpailun selostajilla Markku Pentikäisellä ja Juha Varjosaarella tuntui monien katsojien mielestä riittäneen asiaa, mutta äänentasot hukkuivat formuloiden ääniiin.

Selostajista ei vielä ensi alkuun tuntunut olevan monillakaan kosketuspintaa jokseenkin Pentikäinen tiedettiin suhteellisen hyvänä RR-kisojen selostajana ja lisäksi Varjosaaren kommentoinnit useiden moottoriurheilulajien parissa tiedettiin myös erittäin hyvin.

Toisaalta Varjosaari tuntui olevan hieman kujalla ratatapahtumista, mutta hän ei ollutkaan kommentoinnut formuloita noin kolmeen vuoteen. Pentikäistä taas vuorostaan alettiin varsin pian kritisoida uudeksi Matti Lammiksi eli jälleen kerran jorisijaksi ja turhaksi höpöttäjäksi lehtien palstoilla. Ainakin siitä mitä formuloihin tuli.

 

[CCMK]

Vuotta myöhemmin Unkarin osakilpailun selostusta arvioitiin kahdeltakin kantilta. Vuonna 1990 F1:stä nähtiin Suomessa YLE:n kanavien ja TV3:n lisäksi myös Eurosportilta. Hungaroringin tapauksessa kyse oli siis TV2:n lähettämästä koostekilpailusta.

Eurosportin kisaselostusta ylistettiin suomalaisissa lehdissä ja kilpailun nähneet katsojatkin saivat kuvan henkeä salpaavasta taistelusta Thierry Boutsenin ja Ayrton Sennan kesken radalla jota usein oli manailtu tylsäksi ympyräradaksi lajikriittisten katsojien keskuudessa. Myös edellisen kauden eli 1989 osakilpailun kohokohdat Nigel Mansellin toimesta muistettiin silloin hyvin.

Jossain määrin suurimmat hehkutukset kilpailusta olivat hieman ylireagoituja, mutta voiton kyllä Thierry Boutsenille siitä kilpailusta soi mielellään. Kehujen jälkeen alettiinkin verrata Yleisradion jälkilähetyksen selostusta suhteessa Eurosportin vastaavaan.

Suurilta osin kisalähetys oli selostukseltaan surkeaa ja jopa YLE:n omaan tasoon verrattuna riman ali menoa. Selostajista ainoat pienet pisteet sai Varjosaaren Juha edes lieventämällä pahimpia selostusvirheitä omalla asiantuntemuksellaan ja yleisellä taktisella kilpailun pelisilmällään.

Toisaalta taas Varjosaarenkin kommentointia vuosina 1989-1990 moitittiin väsyneeksi ja huomattavasti heikommaksi kuin esimerkiksi vuosina 1985-1986 jolloin hän kommentoi kisoja Matti Kyllösen kanssa.

Eli toisin sanoen Varjosaarta pidettiin hyvänä kaiken huonouden keskellä, mutta parantamisen varaa hänelläkin oli uudelleentulonkin jälkeen. Pentikäisen Markku sen sijaan selosti monien mielestä miehelle jo tuolloin kokonaan väärää lajia.

Jo aiemmin keväällä TV2:ssa nähty Monacon selostus oli ollut melkoisen kiinnostumatonta muutamaa poikkeustilannetta lukuunottamatta, mutta Unkarissa mentiinkin sitten oman tasonkin pohjalukemiin. Kilpailun selostus oli kuin mies olisi selostanut hiihtokilpailuja.:frown:

Myöskin kilpailun loppuvaiheessa miehen jatkuvat pelot autojen liukumisesta muuten vain ulos radalta herättivät kummastusta. Totta kai ilman renkaanvaihtoja autot alkoivat liukua pidon puutteen takia muutenkin, mutta mikäli Pentikäisen jokainen kommentti olisi aiheuttanut tapahtumaksi ulosajon niin monikaan kuljettaja ei olisi päässyt maaliin.

Monet katsojat toivoivatkin, että selostus parantuisi edes jotenkin jatkossa. Samalla Pentikäistä ja Varjosaarta verrattiin Kyllöseen ja YLE:n selostajatoveri Juha Jokiseen. Kyllösen kyvyt tiedettiin huipuksi ja YLE:n olisi pitänyt houkutella Kyllönen takaisin Yleisradiolle mahdollisimman pian.

Jokista taas vuorostaan sanottiin, että mies oli pitkän uransa aikana oppinut paljon formuloista ja ainakaan hän ei olisi huonoimmillaankaan voinut olla monen mukaan Pentikäistä huonompi selostaja kilpailussa. Se oli paljon sanottu Suomen moottoriurheilukansalta ja etenkin f1-väeltä kun ottaa huomioon kaikki tapahtumat erityisesti kaudesta 1982 ja Rosbergin Keken maailmanmestaruudesta eteenpäin.

Allekirjoittaneenkin mielestä Jokinen selostikin uransa viimeiset vuodet eli 1990-1991 huomattavasti paremmin kuin siihen asti vaikka välillä vielä tuolloinkin Jokinen onnistui ajoittain murjaisemaan melkoisia sammakoita suustaan tai olemaan täysin pihalla tilanteesta.

Viime kädessä myös puhumaan muun muassa kilpailun seuraamista helpottaneen Peter Geitelin päällekin miesten selostaessa kaudella 1991 kisoja pariin otteeseen. Joka tapauksessa monet toivoivat, että Pentikäisen f1-selostukset olisivat vähentyneet tai loppuneet siihen osakilpailuun ja siihen paikkaan.

Se kertoi jo paljon vallitsevasta selostustilanteesta. Kuitenkin monien pitkien kirjoitusten tausta oli, että kaiken kaikkiaan f1 oli erittäin mielenkiintoista katsottavaa. Ainoastaan JJ:llä kaikki meni huonosti tai häntä ei kilpailuissa näkynyt.:frown:

 

[CCMK]

Vuonna 1991 kauden päätteeksi monissa lehdissä arvioitiin kautta myös kotimaisen median näkökulmasta. Vuoden 1991 aikana voiton kehityksestä vei Kolmostelevisio selostajineen. Lähes kaikki kehuivat Matti Kyllöstä tai Keke Rosbergia ja yksittäisenä henkilönä ns. Formulan Kummisetä Rosberg keräsi eniten suosiota kaudella asiantuntijan kokemuksella.

Kyllönen teki myös selostajana monen mielestä loistavaa työtä, mutta silloin tällöin sattuneet virheet laskivat kuitenkin suuruusluokkansa takia jonkin verran luottamusta häneen. Kyllösen antia selostukseen ja etenkin sen tunnelmanluontiin kehutiin, mutta samalla toivottiin Rosbergin jatkavan lähetyksissä. Muussa tapauksessa taso laskisi ja Kyllösen paahtamista ei joidenkin juttujen mukaan olisi jaksanut kuunnella kukaan. Voimakasta yksinpuhelua siis ilmassa. Lähetysten anti oli TV3:n osalta erinomaista ja poislukien Adelaiden möhläystä mitään muuta katastrofia ei lähetyksiin tullut kauden aikana.

Yleisradion osalta monet kehuivat yhtiön lähetyksiä parhaimmiksi kuin koskaan aiemmin, mutta vastaavasti sitten kritiikkikin oli äärimmäisen voimakasta tarvittaessa. Etenkin selostuksen yksitoikkoisuus ja pitäytyminen vain tiettyjen asioiden luetteloinnissa oloi todella huonoa. Lisäksi selostusten arvoa kaudella laski muun muassa Harri Pöntisen yksittäinen vierailu selostamossa ja Juha Varjosaaren äkkilähtö pois YLE:n f1-tiimistä. Mika Sohlbergin ensikisa Adelaidessa sai melkoisen kriittiset arvostelut lehdissä.

Jo edellisellä kaudella eli 1990 Sohlberg oli toiminut YLE:n kolmantena selostajana ja 1991 oli ollut samassa pestissä ennen Varjosaaren äkkilähtöä pois selostamoista. Siten Sohlbergin otteet olivat hakusessa ja tuntumaa ei tuntunut olevan ollenkaan. Pentikäisen Markkua vuorostaan pidettiin erittäin huonona jatkamaan enää selostamossa vaikka joitakin parannuksen otteita oli ollutkin ilmassa edelliseen pariin kauteen verrattuna.

Jokisen Juha vuorostaan selosti monen arvioitsijan mukaan ehkäpä uransa parhaimman f1-kauden, mutta opiskeluajan pituus eli 16 vuotta jonkinasteisena formuloiden pääselostajana Suomessa vaikutti myös paljon kriittisiin mielipiteisiin ja sitä taustaa vasten Jokisen selostustaso oli korkeintaan hieman keskinkertaista parempi.

Tosin Jokinen osasi kuitenkin pitää yllä sitä tiettyä tunnelmaa asioihin ja huumoria ainakin löytyi ajoittain varsin paljon. Adelaiden kisa kuitenkin oli monen mielestä seinille mennyt selostamon osalta. Tosin kaatosateen riivaamaa kilpailua ei monen mielestä olisi pitänyt edes ajaa tai joidenkin mielestä sitä ei olisi pitänyt näyttää ollenkaan kun tuloksena oli Kolmosellakin pitkän viivyttelyn jälkeen lopulta vain Joka Kodin Asuntomarkkinoita. Kauden summaukseksi mediapuolella YLE ansaitsi pientä suitsutusta huomattavasti vähemmän kilpailuja näyttäneen, mutta muuten yleensäkin energisemmän Kolmostelevision ja sen aikaansaaman mediailmiön rinnalla YLE olisi tehnyt oikein luopuessaan lähetyksistä vaikka jo heti kauden päätteeksi.

Niin ei käynyt, mutta pitkälti vuoden 1991 lopputuleman perusteella Yleisradion johdossa alettiin miettiä muuta urheilua f1:n paikalle ja etenkin hintojen vain kallistuessa entisestään myös Yleisradion kyky maksaa FOCA:n vaatimia summia oli alkanut lähestyä kattoaan. Jaetut kisat eri kanavilla tuntuivat myös sopivan huonosti kansalaisille joten yhden kanavan kaikki kisat nähtiin jo tuolloin vaihtoehtona.

 

[CCMK]

Vuonna 1992 vuorostaan YLE:n f1-selostuksissa Monacon kisaselostusta Tapio Suomisen osalta kehuttiin oikein hyväksi ja varsinkin loppupuolen kaksintaistelua Ayrton Sennan ja Nigel Mansellin osalta pidettiin loistavana Suomisen esiintulona. Toisaalta Monacossa, mutta huomattavasti pahemmin Barcelonan kilpailussa tapahtunutta liiallista tilastohöpinää pidettiin huonona puolena.

Peter Geitelinkin osuutta pidettiin asiallisempana ja parempana kuin aiemmin selostanutta parivaljakkoa Jokinen-Geitel. Toisaalta Geitelin mahdollisia jatkokommentointeja kaudella 1992 ei Monacon jälkeen tiedetty ja Suomisenkin kilpailut olivat varsin rajatut sillä Jokisen jäädessä pois selostuksista suurin osa YLE:n kisoista oli mennyt Markku Pentikäisen ja Mika Sohlbergin selostamiksi kisoiksi.

 

[CCMK]

Vuoden 1992 aikana pidettiin Suomessa uutena ja samalla hienona asiana sitä, että f1:ssä jo pienemmistäkin pistesijoista osattiin iloita asianmukaisesti ja joskus jossain määrin ehkä jopa liikaa. F1:n nouseva tähti Mika Häkkinen keräsi oikeastaan jatkuvalla syötöllä uusia kannattajia ja Jyrki Järvilehtoa pidettiin epäonnen soturina joka aina keskeytti muutenkin pisteettömälle sijalle koituneelta seiskapaikalta. Toisaalta Järvilehto sai kuitenkin myös paljon myönteistä palautetta. Vain harvat yleensäkin jaksoivat siihen aikaan enää nostaa herjailuja Häkkistä tai JJ:tä vastaan samalla tavalla kuin aiemmin Keke Rosbergiä kohtaan.

Tuolloin jopa Rosbergin huippuaikoinakin herjailua oli ajoittain ja Keke nähtiin arvoisenaan persoonana oikeastaan vasta aivan uran loppumetreillä ja ei oikein edes silloinkaan. Rosbergin alkuaikoina taas vuorostaan hyvillekin suorituksille tunnuttiin jotenkin nauravan selän takana ja silloin kun ei varsinaisesti naurettu tai pilkattu Rosbergiä niin sitten Keken menestys oli hyvään autoon sidottu. Erheellisesti tuolloin luultiin Fittipaldinkin olevan joku hyväkin talli.

Mestaruudenkin jälkeen Rosbergin ainaiseksi riippakiveksi jäi tosiaan erikoinen yksi ainoa maailmanmestaruus kaudelta 1982 ja siihen liittyvä erikoisuus hiertämään Rosbergin ja kotimaisen autourheiluyleisön välejä. Rosbergin ajaessa hyvissäkin talleissa Rosbergin arveltiin menestyvän vain hyvän auton ansiosta ja manailu Rosbergin keskeytyksistä oli monin verroin yleisempää kuin vaikka Häkkisen keskeyttämisistä siihen aikaan. Joka tapauksessa kaudella 1992 Keke nautti kuitenkin erittäin suurta arvostusta omanlaisenaan managerina vaikka joskus kotimaiset fanit olisivat halunneet Rosbergin antavan nuorille tähdille vähän vapaammat kädet tehdä mitä huvittaa. Ikävä kyllä Rosberg ei tinkinyt menestystavoitteista.

Hungaroringin kilpailua samalta kaudelta pidettiin vedenjakajana suomalaisessa autourheiluhistoriassa. Suomalaisten kannattama Nigel Mansell (Aku Ankassa ja muissa sarjakuvissa usein Nipa Mankelina esiintynyt viiksiniekka) voitti maailmanmestaruuden vihdoin ja viimein ansaitusti. Ainoana huonona puolena oli ajoittain lähes naurettava ylivoima teknisistä vioistakin huolimatta.

Mansellilta ja Patreselta hajosi muun muassa aktiivijousitus ja sutimisenestoon vaadittava kytkimen elektroninen pitolaite, mutta silti siitäkin huolimatta autona FW14B saattoi kestää paljonkin kuritusta ennen radan varteen jäämistä ja montaa kertaa se ei myöskään jäänyt radan varteen. Ayrton Senna sai McLareniinsa lähes kaiken paitsi kaikkein hienoimpia sutimisenestoon liittyviä teknisiä laitteita ja tietenkään McLarenissa ei ollut edes testikäytössä mitään ajovakaudenhallintajärjestelmää tai mitään muutakaan äärimmäisen teknologisesti hienoa laitetta.

Mika Häkkinen nähtiin vuorostaan selvänä seuraavana huippukuljettajana ja ainakin suomalaisten seuraavana todella menestyvänä kuljettajana. Frank Williamsin kerrottiin saaneen Mansellin mestaruusjuhlien keskellä suuren hymyn suulleen kun Mika tuli hyvillä pisteillä maaliin. Tuolloin alkoivatkin jo neuvottelut Mikan saamiseksi Williamsille. Se myös alustavasti onnistui, mutta valitettavasti tallin myöhästyminen romutti suomalaisittain ehkä mielenkiintoisimman vaihtoehtoskenaarion.

TV-kisana Unkarin Grand Prix oli tavallista parempi YLE:n kisaselostus. Etenkin kun Pentikäisen Markku kerrankin jaksoi keskittyä selostukseensa paremmin ja ei jännittänyt liikaa tilanteita. Myös JJ Lehdon asiantuntevaa kommentointia yksittäiseltä vierailulta pidettiin hienona jo tuolloin. Siten alkoivatkin ensimmäiset huhut siitä, että ehkä JJ:n olisi ollut parempi jäädä sivuun ja antaa Mikan ajaa voitoista ja kunniasta lajissa. Myös Jarmo Mahonen ehti antaa kommentia lähetykseen.

 

[CCMK]

Kaudella 1993 Kyalamin kauden avausosakilpailun selostusta MTV3:lla kehuttiin enimmäkseen ja niin myöskin Keke Rosbergin nasevia huomautuksia Matti Kyllösen äkkinäisille sanailuille. Jossain määrin Mika Häkkisen antama ylimääräinen anti lähetyksiin oli tervetullutta, mutta ristiriitaista.

Joidenkin mielestä Häkkisellä olisi voinut olla antia enemmänkin lähetyksiin, mutta yllättävän monen mielestä jo tuolloin Häkkisen vaikeudet kommentoinnissa havaittiin. Siitä ei syytetty Häkkisen sen hetken turhautuneisuutta ajamattomuudesta kisoissa vaan yksinkertaisesti sitä, että Häkkinen oli kuin luotu kilpa-autoilijaksi. Ei kommentaattoriksi ja vielä vähemmän edes hätätilaselostajaksi. Siten Häkkisen hiillostus Kyllösen tahdolta nähtiin huonona piirteenä.

Jos ei asiaa vain ole niin miksi pitää väkisin hakea asiaa?

Se oli kilpailulähetyksen eräs kysymys. Tosin Häkkisen osalta tiedettiin että kysymys oli vain tilapäisistä kommentoinneista ja tuolloin Häkkisen harvakin anti lähetyksiin nähtiin vielä hyvänä piirteenä. Toisin kuin myöhemmin hänen urallaan tai sen jälkeen.

 

[CCMK]

Vuoden 1993 Imolan ja Barcelonan aikainen Keke Rosbergin poissaolo MTV3:n selostuskopista herätti paljon kysymyksiä, mutta sitäkin enemmän monia harmitti Imolan ja erityisesti Barcelonan kilpailun aikana sattuneet tapahtumat selostamossa. Keken kanssa Matin tiedettiin vielä jotenkin pysyvän asiassa mutta Erkkien eli Vanhasen ja Mustakarin kanssa selostus tuntui menevän todella huonosti.

Ja jos ei niinkään niin raivostuttavin piirre tuntui olevan jatkuva hurrailu toisten kuljettajien keskeytyksille vain JJ Lehdon nousun puolesta. Kauden aikana myös JJ:tä tunnuttiin hehkuttavan liikaa vaikeuksistakin huolimatta. Lisäksi myös asian vierestä puhuminen tuntui usein ärsyttävän kisoja seuraavaa aktiiviyleisöä. Satunnaiskatsojalle tai uusille katsojille ei tullut vielä tuolloin samanlaista vastenmielisyyttä muutoksille kuin myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan Barcelonan osakilpailu tuntui muutenkin olevan melkoista kaaosta jo alusta lähtien jossain määrin. Samalla toivottiin Rosbergin palaavan pian selostamoon tai Kyllösen ainakin vähentävän turhaa muiden kuskien epäonnen rietastelua. Se kun nähtiin raukkamaisena piirteenä ainakin maltillisemmin kisoja seuraavan yleisön silmissä. Viimeinen joskin hieman turha valituksen aihe sinällään tuntui olevan MTV3:n alkukauden kisoissa myös mainokset ja niiden pituudet.

 

[CCMK]

Vuonna 1993 heinäkuussa monien mielestä hieman kurjan tv-ohjauksen lannistaman Ranskan Grand Prixin tunnelman jälkeen Englannin Grand Prix Silverstonessa tuntui olevan melkoinen tasonparannus. YLE:n lähetyksenä ja suorana näytetty kilpailu kirvoitti lähinnä kiittäviä arvosanoja lehdissä selostuksen osalta. Tapio Suomisen selostustyylin sanottiin olevan keskimääräistä selkeämpää ja miellyttävää kuultavaa. Lisäksi myös kommentaattorina toiminut Mika Sohlberg tuntui parantaneen tasoaan huomattavasti kauden 1991 ensimmäiseen yritykseensä ja vuoden 1992 kisoihin verrattuna suurilta osin.

Myös artikulaation ja tilanteiden havainnointi oli kehittynyt paremmalle tasolle Suomisella kaudella 1993 kuin mitä vielä edellisellä kaudella. Siten monet uskoivat, että mikäli Yleisradio saisi vain rahoituksen kasaan niin Suominen olisi saanut selostaa enemmänkin kilpailuja. Kriitikoiden mielestä kun MTV3 oli ryhtynyt tekemään Matti Kyllösestä jonkin sortin koko kansan viihdemiestä ja aivan jotain muuta kuin mitä mies oli ollut vielä TV3:n aikoina.

Maikkarin taso oli kuulemma vain huonontunut kilpailu kilpailulta ja taso selostamossa oli ollut turhaa mekastusta ja ulvontaa suomalaisten menestymisestä hintaan mihin hyvänsä. Erityisen huonoksi nähtiin myös Keke Rosbergin puuttuminen selostamosta. Ja mainoskatkojen ärsyttävyys häiritsi myös Maikkarin katsojia. Tosin ainahan oli toki olemassa Eurosport ja YLE:n kisoissa hyvänä puolena nähtiin myös mainoksettomuus.

Monien mielestä hienoa oli myös se, että kaikki YLE:n osakilpailut tulisivat kaudella 1993 ja tuolloin sopimuksen mukaisesti kaudella 1994 vain TV2:lla jolloin TV1:n ohjelmakartta tai muu toiminta häiriintyisi liikaa. Doningtonin kilpailua lukuunottamatta siinä vaiheessa jokaisen kilpailun piti tulla myös suorana kaudella ja sitä pidettiin hyvänä seikkana. Pienet koosteet kun olivat usein huonosti leikattuja ja usein vielä ilmoitettuakin lyhyempiä.

Toisaalta taas suorat lähetykset sitten pidetiin suorina ja edellisen kauden vaikeuksien ja epäselvyyden myötä YLE oli muutenkin ottanut formulalähetyksissään kaudeksi 1993 ohjelmanuoraksi näyttää kilpailu suorana aina alusta loppuun eli kilpailun viivästyessä reippaasti seuraavaa ohjelmaa olisi siirretty aina muuhun ajankohtaan ja vasta sitä seuraavan ohjelman kohdalla olisi tilannekohtaisesti katsottu kilpailun tärkeys kanavan kannalta. Tosin Magny-Coursin 1992 kisan kaltaista osakilpailua ei toivottu sillä kyseisen kisan kesto oli riittänyt peruuttamaan muutamankin ohjelman ja aiheuttamaan melkoista keskustelua myöhemminkin.

Eli liian pitkäksi venyvät kisat olisi silti lyöty poikki, mutta mihinkään paniikkiratkaisuun tai 80-luvun aikaisen suoran lähetyksen mahdolliseen katkaisuun 2 tunnin tullessa täyteen ei aiottu ryhtyä. Sekin nähtiin vain hyvänä seikkana. Mielenkiintoisena piirteenä kilpailussa nostettiin esille myös Fordin käyttämä turva-auto ja sen sanottiin olevan ainakin turvallisempi kuin Fiat Tempra Brasiliassa.

Erityisen hienona asiana pidettiin myös lehdistötilaisuuden näyttämistä lähetyksessä mitä oli tehty vain erittäin harvoin ennen sitä kilpailua. Ainoana hyvin pienenä miinuksena pidettiin vain sitä, että aivan loppumetreillä lähetyksessä ei kuitenkaan tehty enää aiemmin kaavailtuja ylimääräisiä haastatteluja tai pidetty riittävän kunnollista ennakkoa seuraavaan YLE:n kisaan eli Hockenheimiin. Joka tapauksessa Silverstonen 1993 kilpailu YLE:n osalta nähtiin yhtenä sen parhaimmin toteutetuista lähetyksistä sen kisahistorian aikana.

 

[CCMK]

Vuoden 1993 Portugalin osakilpailu Estorilissa herätti paljon keskustelua puolesta ja vastaan lajipiirissä. TV2:n näyttämä kilpailu oli vastoin pientä ennakkoa vain kokonainen jälkilähetys ja se herätti kummastusta. Etenkin kun edeltävä Italian osakilpailu oli kaikesta huolimatta näytetty suorana Maikkarilta ja ajankohdan aikaistaminen tunnilla olisi tehnyt Estorilin kilpailusta suoran lähetyksen. Mahdollisesti peruuntuvat muut ohjelmat olisi myös voitu näyttää parempanakin ajankohtana. Siten YLE sai siitä ensimmäiset risunsa valitusten kekoon.

Toinen suurempi valittamisen aihe tuntui olevan selostuksen tason huonontuminen taas kerran erityisesti jälkilähetyskisoissa. Keskittyminen tuntui välillä olevan kadoksissa kisan aikana ja samalla Suomisenkin pelättiin siirtyvän ajoittain samalle Matti Kyllösen huutolinjalle. Kyllösen nimikko-ohjelmaksi kutsutussa Ruutulipussa sitä vastoin tehtiin monen katsojan mielestä emämoka kertomalla muutenkin koko kilpailun tapahtumista liikaa jälkilähetykseen keskittyvän yleisön mielestä.

YLE:n lähetyksessä nähtiin toteutusmokiakin sijoittelussa ja selostus tuntui olevan ylipäänsä muutenkin hieman jäähyväistasoa Suomisen vakuutteluista huolimatta lähetyksen päätteeksi siitä, että YLE jatkaa ensi kaudellakin f1-lähetyksien näyttämistä. Hyvänä puolena tosin nähtiin myös se, että Ruutulippu kertoi tarvittavaa tietoa tilanteesta ja samalla myös kisan näyttäminen YLE:n puolella tuntui kuitenkin loppupelissä olevan hyvä kompromissi. Etenkin kun vaihtoehtona olisi muuten maltillisten katsojien mielestä ollut huutoshow.

Liian kriittisten katsojien palautteeseen asiallisemmat kommentoijat sanoivat tuolloin, että Eurosportin asiantunteva selostus muunkin teknisen osaamisen tahdolta oli aina erittäin hyvä vaihtoehto. Kuitenkin Tapio Suomisen ja Mika Sohlbergin osalta erittäin hyväksi nähtiin parivaljakon rauhallinen työtaso ja samalla Suomisen kiihkottomuutta ja ajoittaista hyvääkin hehkutustasoa kehuttiin. Aivan täydellisenä lajiselostajana Suominen toki monen mielestä hävisi Kyllöselle, mutta toisaalta taas Suominen nähtiin eritaltäin hyvänä perehdyttäjänä ja kiihkottomana selostajana osasi toimia muutenkin kuin vain pelkkiin maneereihin vedoten.

Seuraavaksi kaudeksi povattu MTV3:n kisojen täysihankintaa pidettiin tavallaan hyvänä ratkaisuna YLE:n puutteiden vuoksi, mutta toisaalta F1:n pelättiin muuttuvan normaalista ja hyväksytystä urheilusta jonkinlaiseksi pelkäksi markkakuvat silmissä katsojille tehtäväksi Matti ja Keke-showksi Maikkarilla. Toisaalta taas YLE:n urheiluun liittyvistä talousvaikeuksista puhuttiin paljon ja YLE olisi muutenkin näyttänyt kaudella 1994 vain korkeintaan 5 kisaa sillä kaudella ja samalla optio kaudesta 1995 oli melkein jo kokonaan kuopattu idea kauden 1993 syyskuussa.

 

[CCMK]

Vuoden 1993 Japanin Grand Prix tuntui olevan kuin riemuvoitto suomalaisille ja koko suomalaiselle autourheilulle Mika Häkkisen tullessa kolmantena maaliin. Maikkarin osalta suitsutusta annettiin myös aika-ajon televisioinnista suorana. Kilpailu itsessään sujui selostuksellisesti myös hyvin, mutta tv-lähetyksen ohjaus tuntui olevan surkeampaakin surkeaa. Mika Häkkistä näytettiin tarkkasilmäisimpien katsojien mukaan yhteensä 40 sekuntia kilpailussa ja lisäksi päälle tulivat luonnollisesti kisan startti ja maaliintulo.

Koko muun kilpailun ajan näytettiin suurilta osin Ayrton Sennaa, satunnaisesti yhteensä neljän muun kärkikuljettajan (Alain Prost, Damon Hill, Gerhard Berger tai Michael Schumacher) ja japanilaisia kotikisan miehiä Aguri Suzukia, Toshio Suzukia ja Ukyo Katayamaa. Muista kuskeista näkyi kilpailun aikana Häkkisenkin ruutuaikaa pienempiä välähdyksiä. Toki ohjaaja sai sentään poimittua Eddie Irvinen törttöilyn Sennan kanssa mutta yleisesti ottaen tv-ohjauksen taso kilpailussa oli vielä kauden 1993 yleistasoakin surkeampaa. Siten kilpailuihin alettiin muutenkin toimia omaa FOCA:n nimittämää ohjaajaa mieluummin kuin kansallisen tv-yhtiön ohjaajaa.

 

[CCMK]

Marraskuussa 1993 Adelaiden osakilpailun selostus tuntui menneen varsin hyvin kaikkiaan vaikka jossain määrin katsojia ärsytti Suzukaan verrattuna selvästi lisääntynyt Kyllösen Matin hehkutustaso ja muutaman kerran Kyllönen oli valmis vetämään koviakin johtopäätöksiä, mutta onneksi Keke Rosberg osasi jälleen myös kommentoida asianmukaisesti kilpailua ilman turhaa muuta oheispuhetta. Pientä piikkiä Kyllösen suuntaan lenteli myös lähetyksen aikana. Marraskuussa YLE:n urheilun taloustilanne alkoi konkretisoitua entistäkin huonompaan suuntaan.

Jääkiekon ystäville tuli tietyllä tapaa yllätys kun YLE luopui kokonaan SM-Liigan näyttämisestä sen kanavilla. Noin 50 000 markkaa peliltä oli maksanut tuolloin SM-Liigan ottelun televisiointi ja hintanormit noudattelivat vuoden 1992 alussa sovittua hintaa. Kokonaisuutena YLE oli yrittänyt ajaa läpi 20 ottelun sopimusta runkosarjakaudelta ja joidenkin tarkoin harkittujen pudotuspelien ja finaalipelien sarjaa. Siitä olisi tullut hintaa 1,3-1,65 miljoonaa markkaa ottelumääristä riippuen. F1-lähetykset maksoivat muutaman kappaleen kilpailun kohdallakin Yleisradiolle jo pelkästään 2 miljoonaa markkaa kaudella 1993.

SM-Liigan pomot eivät olleet tyytyväisiä YLE:n tarjoukseen vaan menivät MTV3:n tarjoamaan 1,6 miljoonan markan tarjoukseen. Lopulta pitkällisten kiistojen ja pelien selvän jakamattomuuden vuoksi YLE luopui SM-Liigan televisioinnista kokonaan kaudesta 1994 eteenpäin kun myöskään option lunastamisesta kaudesta 1995 eteenpäin välikauden jälkeen ei päästy sopimukseen. YLE oli myös tyrmistynyt siitä, että se ei saanut SM-Liigan pomoilta alennusta yksittäisten pelien hintaan mitä se olisi lähettänyt kaudella 1994 muuten luopuessaan lähetyksistä.

Koostepelitkin ja erityisesti YLE:n haluamat äärimmäisen myöhään yöllä lähetettäväksi suunnitellut pikkukoosteet kun tunnuttiin Liigahallituksen mukaan hinnoiteltavan edelleenkin markkinatalouden ehdoin ja alle 50 000 markan oli turha puhua tuolloin SM-Liigan ottelun televisioinnista Suomessa. YLE olisi voinut näin jääkiekon kannalta ottaa vaikka 25 000 markan otteluhintaan tarjottavan 1 Divisioonan tai 10 000 markan otteluhintaan tarjottavan 2 Divisioonan kiekkopelejä, mutta ne olivat kuulemma liiketaloudellisesti liian huonoja otettavaksi.

YLE oli äärimmäisen suurissa vaikeuksissa myös jääkiekon MM-kisojen laiskuudessa suhteessa PTV:n tarjoamaan haasteeseen. Hyvin pian tämän jälkeen YLE vielä halusi pitää väkisin kiinni f1-kisoistaan kaudeksi 1994, mutta MTV3 tarjosi 1,5 miljoonaa markkaa siirtokorvausrahana eli noin 250 000 markkaa kilpailulta luopumisen vastineeksi. YLE otti ne rahat käyttöön ja otti televisioitavakseen rallin MM-sarjan miljoonalla markalla. Siten Matti Kyllösen ja Keke Rosbergin eräs unelma oli toteutunut. Suomessa tultaisiin näyttämään kaikki osakilpailut yhden kanavan alta ja odotukset alkoivat nousta kohisten talvikaudella 1993-1994 suomalaisittain.

 

[CCMK]

Kauden 1993 loppusummaukseksi MTV3:n formulaselostuksia pidettiin kuitenkin parhaimpana mahdollisena Suomessa tapahtuma-aikaan. Matti Kyllösen tunnelmanluontikyky ja Keke Rosbergin vankka asiantuntemus olivat todellinen osoitus yhteistyökyvystä. Tosin työsuhde oli joutunut koetukselle kauden aikana ja kaiken päätteeksi loppukaudella Rosbergin palattua selostamoon ongelmia tuli seuraavaksi lähinnä Maikkarin urheilujohdon kanssa.

Siten Rosberg suhtautui erittäin skeptisesti alustavaan jatkoonsa kommentaattorina kautta 1994 ajatellen. Lopulta MTV3 ja Rosberg eivät päässeet sopimukseen koko kauden osalta ja Kyllösen käännytysyrityksistä huolimatta Rosberg pysyi kannassaan ja lopulta sopimuksesta MTV3:n ja Keke Rosbergin kesken kaudeksi 1994 tuli alustavasti puolen kauden mittainen. Rosberg olisi kommentoinut alkukauden kisat Interlagosista Monacoon ja loppukaudella Estorilista Adelaideen eli puolet kaudesta. Loppuosa muista kommentoinneista olisivat menneet vaihtelevasti Erkki Mustakarille ja Erkki Vanhaselle.

YLE:n puolelta vuorostaan sen lähettämää viimeistä kautta pidettiin ironisesti sen parhaimpana kautena koskaan, mutta markkinatalous ja etenkin lama-ajan markkinatalous oli kovaa ja raakaa peliä. Siinä pelissä jo muutenkin kaudella 1993 paljon nöyryytetty ja kärsinyt Yleisradio hävisi ja paljon. Huuhkaja-TV sen sijaan voitti varsin paljon vaikka jossain määrin ihmeteltiin sitä, että miten MTV3 pystyi maksamaan niin paljon urheilutapahtumista laman aikana ja sen arveltiin silti johtavan vaikeuksiin ennemmin tai myöhemmin tuolloin. Toisaalta lopulta muuttuneen kauden 1994 tapahtumien takia Rosberg kommentoi kuitenkin hieman enemmän lopulta tapahtuneessa ajankuvassa.

 

[CCMK]

Kauden 1993 joulukuussa Maikkarin jo muutenkin f1-lähetyksensä varmistettua kauden 1994 osalta Ruutulippu juhli 200:n lähetyksen muodossa kunniakasta taivaltaan. Hieman tunnelmaa masensi kuitenkin se, että ohjelman tähtivieraat eivät tulleet ohjelmaan ja koko lähetys toteutettiin vieraiden osalta lopulta langan päässä. Silloin myös Keke Rosberg tuntui pysyvän kannallaan vain puolesta kaudesta siitä mitä kommentointiin tuli. Tosin Rosbergin osalta hinnan osuessa kohdilleen hän olisi kommentoinut milloin tahansa vaikka koko kauden.

 

[CCMK]

Kauden 1994 selostuksia alkukaudesta ennen Imolan osakilpailua kritisoitiin suhteellisesti varsin vähän. Tosin Matti Kyllösen sekoilu ajajien nimien vuoksi ja liiallinen JJ Lehdon hehkutus tuntui olevan varsin ikävää kuultavaa. Silloin tällöin tuntui siltä, että Rosberg olisi voinut vaikka selostaa itse kilpailut. Tosin Rosberg ei sitä halunnut tehdä. Siten pleksinpalaset sai lennellä radoille ja Hillejä olikin kaksi.