Kataisesta tuli nopeasti ison velan ottaja
Vielä marraskuussa Jyrki Katainen arvioi, että valtio voi joutua ottamaan velkaa ’jokusen’ miljardin. Nyt valtion kirstunvartija puhuu jo 20 miljardista.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kertoi Talouselämälle viime keväänä, että hallituksen tavoitteena on edelleen lyhentää valtion velkaa. Se oli ”tärkeää ja tarpeellista”.
Marraskuun puolivälissä hän kertoi Turun Sanomille, että velkaa voidaan ottaa ”jokunen miljardi euroa, mutta ei juurikaan enempää.”
Maanantaisessa budjettikeskustelussa Katainen lopulta esitti laskelmat, joiden mukaan Suomi joutuisi ”maltilliseen taantumaan” ajautuessaan ottamaan 20 miljardia euroa velkaa vuosina 2008–2012.
Oppositio syyttää hallitusta talouskriisin vähättelystä ja hitaasta reagoinnista, mutta ainakin valtiovarainministeri on kääntynyt hyvin nopeasti tunnollisesta velanlyhentäjästä ison velan ottajaksi.
Ei se niin paljon ole
Mikäli valtio ottaisi 20 miljardia velkaa Kataisen kuvaileman maltillisen taantuman seurauksena, velkaa olisi vuonna 2012 noin 75 miljardia euroa. Vuosittaiset korkomenot kasvaisivat 2,3 miljardista noin miljardilla eurolla - olettaen, että uuden velan korko pysyisi ennallaan.
Jos bruttokansantuote pysyisi suunnilleen nykyisellään, velan osuus bkt:stä nousisi noin 40 prosenttiin. Se olisi valtiontaloudelle vielä varsin kelvollinen luku – vähemmän kuin vuonna 2004 ja selvästi vähemmän kuin pahimpana velkavuonna 1996, jolloin valtion velka ylitti 67 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Euromaissa valtionvelka on keskimäärin hieman alle 70 prosenttia bkt:stä. Suomi ei kuitenkaan ole keskimääräinen maa. Eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina nopeammin kuin muualla ja se olisi kiristänyt julkista taloutta ilman taantumaakin.
Viimeksi kuluneen kultaisen vuosikymmenen aikana Suomi lyhensi valtionvelkaansa noin 15 miljardilla eurolla. Jatkossa se on paljon vaikeampaa, eikä tilannetta helpota hyytynyt kasvu.
Katainenkin tietää sen varsin hyvin. Hän totesi Turun Sanomille, että jatkossa on totuttava lyhentämään velkaa ja pitämään yllä hyvinvointia 1–2 prosentin talouskasvulla.
Kovat ajat edessä ...Ja entä jos tulee lama?
Valtio on tähän mennessä päättänyt ottaa taantumalääkkeeksi yli kaksi miljardia euroa lainaa. Rahoja tarvitaan tuloverojen sekä ruuan arvonlisäverojen alentamiseen sekä lukuisiin julkisiin investointikohteisiin.
Jos Suomi ajautuisi maltilliseen taantumaan, valtio voisi Kataisen mukaan ottaa vielä parisenkymmentä miljardia lisää. Sitä hän ei kertonut, mihin rahat silloin käytettäisiin. Tuloveroja ei voi laskea loputtomiin, eikä Suomesta ei löydy tarpeeksi homekouluja kymmenien tuhansien ihmisten työllistämiseen valtion varoin.
Todenäköisesti tuota rahaa tarvittaisiin työttömyyskorvauksiin tai rahoituspulan kaatamien yritysten tekohengittämiseen.
Sitten on vielä kysymys siitä, paljonko valtiovarainministeriö on valmis ottamaan lainaa tuleville sukupolville, jos kyseessä ei olekaan ”maltillinen taantuma” vaan ihan oikea lama. Kovin paljon enemmän se ei voi enää olla. Harvalukuisella nuorisolla ei ole velanmaksukykyä.
