Mä voin kyllä sanoa tuntevani myös armeijan käyneitä, jotka ovat tehneet valintansa juuri nimenomaan itsekkäistä syistä. Heidän mielestä 6kk armeijapalvelus on tuntunut mielekkäämmältä kuin (entinen) 13kk siviilipalvelus, vaikka aatteellisesti eivät noin ajattelisikaan. Itseasiassa pari tuttua on käynyt 6kk varusmiespalveluksen, ja reservissä siirtynyt sivariksi muutaman päivän "täydennyskoulutuksella", välttäen samalla kertausharjoitukset. Vaikken itse noin tekisi enkä ehkä täysin ymmärrä, niin enpä minä ole mikään tuomitsemaan toisten ihmisten laillisia valintoja. En ole myöskään havainnut, että kaveripiiriini kuuluvat sivarit olisivat jotenkin keskenkasvuisia ihmisiä, tai että eri valinnan tehneiden välillä olisi jotain halveksuntaa suuntaan jos toiseen.
Siis. Nää on just niitä lusmuja.
Jos joku on tehnyt valintansa, eikä halua suorittaa asepalvelusta. Niin, hän on pääteksensä tehnyt ja suorittaa sen rinta kaarella, (mainostmatta sen paremmin niistä vaunuista).
Tuo ITGeen mainitsema virnuilu on todellakin se, joka vähän häiritsee tuoss asiassa. Eli jos on siivilipalveluksen valinnut ja sen suorittanut, miksi ihmeessä siitä pitä vinkua ja valittaa (liian pitkä jne) kun käy sen pois ja tätshit.
Sitten on näitä. En mää sinne. Kauheia juttuja kuullu. Täytyy totella kun joku käskee. No jos mä kuuskuukautta väkisin ja sit sivariks :thumbup:
Sitten kun niillä alkaa ikä lähestyy neljää kymmentä, niin ne on ihan paskana, kun niitä ei ole kertauksiin kutsuttu koskaan.
Siis. Jos on todellakin uskonnollinen tai oma vakaamus, ei aseellista palvelua -> aseeton palvelus.
Ei lainkaan armeijaan -> siviilipalvelus rinta kaarella.
Ei palvelusta lainkaan -> istuu sen sitten linnassa.
Ja nää niinku vakaumusten puolesta.
Kaikenmaailman nokumuoaeinytniinkukauheestkiinostais väki saa sit mennä ihan minne itte tykkää, kunhan se ei ole pohjoismaissa.
