Suomen radat

[BudLightJaguar]

Tässä, kun alkaa miettimään niin suomalaiset on aika velliperseistä sakkia, sillä mitä oon kuullut ja netissä oon lukenut tämmöisen yleiskuvan oon saanut.
- lippujen hinnat 3päivää parhaille paikoille max50€, joka sisältää tietenkin varikko passin jolla pääsee varikko suoralle kävelemään.
- Kotoa radalle max 60min sisältäen jonottamisen parkkiin. Ja tietysti parkkiruutu pitää olla katsomon välittömässä läheisyydessä.
- jos hotellissa yöpyisi niin sen hotellin pitäisi olla korkeintaan 10min kävelymatkan päässä. Yllätys yöpyminen(2 yötä) ja kisaliput 2 hengeltä max 200€

Radalla pitää olla vähintään Häkkinen, Räikkönen, Vettel ja Alonso (moottorupyöräkisassa). Säänkin pitää olla aurinkoinen, mutta ei niitä hirveitä 22 asteen ”seksihelteitä”, miten sitä nyt lapsillekin asian selittäsi.

No joo, ostin meidän porukalle kolme lauantailippua, yhteensä 132 euroa. Ei ilmaista, mutta tietääkseni ihan linjassa mitä esim. Hollannissa tai Saksassa maksaisi.

 

[Koso]

Radan tuubikanava uppasi tämän.

Onhan Kymi aivan suomen ykkösraceway siihen asti että parempi ja pitempi uusi rakennetaan tai Kemoraan isolaajennus. Hyväy video oli.

 

[Corvair]

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa oli muuten juttua Kymiringistä. Ei siinä mitään varsinaisesti uutta selvinnyt, mitä ei esim. tähän keskusteluun olisi jo kirjoitettu tai linkattu, mutta ihan kiinnostava osuus oli mielestäni radan koeajo; lehden kilpa-ajotaustainen toimittaja Robert Koistinen testasi radan niin uudella Ford Focus ST:llä kuin Ford GT:lläkin, kierrosajat 2.19,7 ja 2.05,7, vaikkakin GT oli artikkelin mukaan vielä sisäänajossa eikä siis käytössä ollut täysiä tehoja. Pääsuoralla GT nappasi epävirallisen mittauksen (auton oman nopeusmittarin) mukaan noin 270 km/h huiput.

Näin lievänä off-topicina sanottakoon, että ilo on ollut tätäkin ketjua seurata ja lukea asiaan paremmin paneutuneiden ja paikan päällä käyneiden näkemyksiä, vaikken tänne itse ole tätä ennen mitään kirjoittanutkaan. Sama koskee monia muitakin ketjuja. Jotkuthan täällä ovat kyseenalaistaneet mielekkyyden postata tietystä aihepiiristä kun ei välttämättä tule vastauksia, mutta ainakin itseäni nuo postaukset palvelevat näin pelkkänä lukijanakin.

 

[Petri L]

Onhan Kymi aivan suomen ykkösraceway siihen asti että parempi ja pitempi uusi rakennetaan tai Kemoraan isolaajennus. Hyväy video oli.

Radan pituus ei tee radasta mielenkiintoista. Joten pidän Ahvenistoa edelleen ykkösenä suomen radoista.

 

[speedman]

Onhan Kymi aivan suomen ykkösraceway siihen asti että parempi ja pitempi uusi rakennetaan tai Kemoraan isolaajennus.

Pelkkä pituus ei siis todellakaan tee radasta "ykkösracewayksi".
Ykköstila ansaitaan luonnollisesti millaisia kisoja siellä pidetään. Ja se taas edellyttää. että radalla on kaikki, siis kaikki fasiliteetit kunnossa.
Itse rata, turva- alueet, varikkokompleksi (siis kompleksi eikä mikään seinistä avattu lato), mediapalvelut, tietoliikenneyhteydet, katsomorakenteet, ravintolapalvelut, liikennöinti radalle, ensiaputilat, pysäköintialueet jne jne.
Kunhan nuo kaikki laitetaan Kymiringillä kuntoon, mikään muu rata ei pääse lähellekään. Pelkkä varikkokompleksin valmiiksi rakentaminen riittää.

 

[BudLightJaguar]

Pelkkä pituus ei siis todellakaan tee radasta "ykkösracewayksi".
Ykköstila ansaitaan luonnollisesti millaisia kisoja siellä pidetään. Ja se taas edellyttää. että radalla on kaikki, siis kaikki fasiliteetit kunnossa.
Itse rata, turva- alueet, varikkokompleksi (siis kompleksi eikä mikään seinistä avattu lato), mediapalvelut, tietoliikenneyhteydet, katsomorakenteet, ravintolapalvelut, liikennöinti radalle, ensiaputilat, pysäköintialueet jne jne.
Kunhan nuo kaikki laitetaan Kymiringillä kuntoon, mikään muu rata ei pääse lähellekään. Pelkkä varikkokompleksin valmiiksi rakentaminen riittää.

Tässähän tuo olennainen oli tiivistettynä. Jos pelkkä pituus ratkaisisi, silloihan sellaisen "ykkösracewayn" voisi kyhätä mille tahansa ex-sotilaslentokentälle. Loppupeleissä se on se kisojen ja areenan yhteisvaikutus, mikä ratkaisee. Eihän kukaan mene Super Bowliinkaan yksin sitä stadionia katsomaan.

Taas se, miten niitä kisoja saadaan radalle onkin sitten monimutkaisempi prosessi. Siinä toki pitää olla kaikki lainatussa viestissä mainitut asiat kunnossa, mutta se vaatii myös kovaa rahaa, neuvottelutaitoa ja oikeaa ajoitusta. Varmasti Apparan puuhamiehille se Grade 4 on kova juttu omassa kuplassa, mutta loppujen lopuksi luokitus on vain paperidiplomi, mihin sisältyy auditointi ja sanktiomaksu jonkun tilille. Ei esim. DTM kyttää niitä FIA:n taulukoita, vaan kisojen päivämäärät päätetään ihan muilla seikoilla. Sellaisilla, mitkä vaikkapa Anderstorpissa on tehty ainakin kerran oikein.

 

[inox]

Oli siinä viimeisimmässä TM:n numerossa jotain uuttakin. Olivat nimittäin mitanneet radan pituuden ajolinjaa ja keskilinjaa pitkin. Verrataanpa saatua dataa aikaisempiin TM mittauksiin.


Keskilinjaa pitkin, (Ajolinjaa pitkin), Pituusero, Pituusero % (keskilinja/ajolinja)

Ahvenisto: 2793 m, (2776 m), 17 m, +0.61 %
Alastaro: 2810 m, (2783 m), 27 m, +0.97 %
Botniaring: 2617 m, (2572 m), 45 m, +1.75 % (vanha lyhyempi lenkki)
Kemora: 2678 m, (2648 m), 30 m, +1.13 %
Kymiring: 4515 m, (4445 m), 70 m, +1.57 %


Lähteet:
TM 23/2019 (Kymiring)
TM 11/1991 (Muut radat)

Jostain syystä samaisessa TM:n jutussa Kymiringin kerrotaan olevan 4,6 km pitkä. Kai tämä menee taas Kymiringin propagandan piikkiin. Mainitaan nyt taas kerran, että rataprofiilikartan mukaan radan pituus on 4522 m, joten TM:n mittaus on varsin hyvin onnistunut.

 

[Loetkoe]

No nyt on kaksi sunnuntailippua ostettu heinäkuulle en ole ikinä MotoGP:stä niin välittänyt mutta eiköhän se livenä uppoa paremmin kuin hyvin. Ja haluan muutenkin tukea ratayhtiötä kun nyt vihdoin on saatu kansainväliset mitat omaava rata Suomeen

 

[BudLightJaguar]

en ole ikinä MotoGP:stä niin välittänyt mutta eiköhän se livenä uppoa paremmin kuin hyvin.

Sama homma, en ole viime vuosina kauheasti MotoGP kisoja katsellut, enkä livenä nähnyt elokuun testiä enempää, mutta pakkohan se on käydä katsomassa kun omalla tontilla tapahtuu.

Ei tarvitse joka kerta maailman ääriin matkustaa Pilipalikisojen perässä ajelu kotimaassa ei kiinnosta

 

[henrizio]

https://www.lippu.fi/artist/mxgp-finland/
Crossiliput tuli eilen myyntiin.

Kartta alueen käytöstä MM-crosseissa.

 

[inox]

Kymiringin MotoGP liput ovat tulleet myyntiin myös motogp sivustolle:
https://tickets.motogp.com/en/calendar/events/

Tässä sieltä poimittu aluekartta:

 

[inox]

Kymiring vs Barcelona (mittakaava ja suoranopeusvertailu)

Laitoin Barcelonan ja Kymiringin radat samaan mittakaavaan.

Google Earthin mittakaavajanaan ei voi täysin luottaa. Kuvakaappaukset piti ottaa 350m vs 332m janoilla, jotta mittaustyökalulla suoritetut suorien pituusmittaukset tulivat samaan mittakaavaan.

Mitatut suorien pituudet (keltaiset viivat):

Barcelona: 1047m (= suoran virallinen pituus)
Kymiring: 1110m

Mutta kummalla radalla on mahdollista saavuttaa suurempi huippunopeus? Jos unohdetaan mahdollisesti erilaiset välitykset ja tutkitaan asiaa vain radan muodon osalta. Yritetään laskea siis eräänlainen virtuaalisuora, joka kuvastaa kiihdytys ja jarrutusalueen kokonaispituutta. Ensin selvitetään pisteet missä suoran suuntaiset nopeudet ennen ja jälkeen suoraa ovat on 0 km/h. Nämä ovat ajolinjalla edeltävän ja seuraavan mutkan pisteissä, jotka ovat 90° asteen kulmassa suoraan. Mitataan siis kuinka pitkiä ovat suoraa edeltävän kiihdytysmutkan ja suoraa seuraavan hidastusmutkan säteet ajolinjalla, sekä näiden väliin jäävä ajolinjaltaan suora osuus.

Olen merkannut ratakuviin mutkien ajolinjojen säteet (punaiset viivat) ja suorien ajolinjaltaan suorat osuudet (siniset viivat).

Hidastusmutka (r) + suoran ajolinjaltaan suora osuus + kiihdytysmutka (r)
Barcelona: 90m + 970m + 120m = 1180m
Kymiring: 50m + 1060m + 60m = 1170m

Barcelonassa v0-vMax-v0 matka on siis 10 m pitempi. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Tässä vaiheessa mukaan kuvioihin tulevat G-voimat. MotoGP pyörien osalta en löytänyt yksiselitteistä tietoa G-voimista, mutta päädyin seuraaviin arvioihin:

Hidastuvuus jarrutuksissa: 1.5G
Sivuttaiskiihtyvyys mutkissa: 1.5G
Kiihdytys (0-200km/h): 1.0G

Sitten päästäänkin fysiikan lakeihin. Jos kitka on sama jarrutuksessa ja sivuttaiskiihtyvyydessä (kuten arvioissa yllä), suoran suuntaisen nopeuden pystyy nollaamaan jarruttamalla puolet lyhyemmällä matkalla kuin vakionopeudella mutkaan ajamalla. Eli jos suoraan ajamalla pystyt jarruttamaan nopeuden nollaan 10 metrin matkalla, mutkaan kääntämällä säteeksi muodostuu 20 m.

Tämän voi todistaa seuraavasti:
Vaadittava mutkan säde: r = v^2/a
Suora jarrutus- tai kiihdytysmatka: s = 1/2 v^2/a

MotoGP pyörän osalta hidastusmutkan säde vastaa siis hidastusalueena suoraa joka on 50% mutkan säteestä. Sama kaava pätee tietysti myös kiihdytysmutkaan, mutta koska jarrutuksen ja mutkan aikana MotoGP pyörillä päästään 50% suurempiin G-voimiin, mutkaa vastaavan suoran pitää olla 50% pitempi. Kiihdytysmutkaa vastaava kiihdytyssuora on siis 75% mutkan säteestä.

Näillä tiedoin lasketaan siis virtuaalisen kiihdytys- ja jarrutussuoran kokonaispituus:
Hidastusmutka (r * 50%) + suoran ajolinjaltaan suora osuus + kiihdytysmutka (r * 75%)
Barcelona: 45m + 970m + 90m = 1105m
Kymiring: 25m + 1060m + 45m = 1130m

Kuten laskelmasta näkyy, Kymiring voittaa virtuaalisuoravertailun 25 metrillä. Kymiringillä pitäisi siis pystyä vähintäänkin samoihin nopeuksiin kuin Barcelonassa. Tietysti käytäntö voi olla toinen. Muuttujiahan riittää.

Todetaan vielä, että jos kyseessä olisi F1 auto, niin Barcelona veisi virtuaalisuorakisassa voiton. F1 autohan pystyy suuren downforcen avulla kiihdyttämään mutkan aikana suoransuuntaisen nopeuden nopeammin kuin jos kyseessä oli suora kiihdytys paikaltaan. Jos oletetaan että F1 auto kiihtyy 1G:n voimalla ja pystyy 4G:n sivuttaiskiihtyvyyteen, niin paikalta suoraan kiihdytettäessä vaadittaisiin kaksi kertaa pidempi suora kuin kiihdytysmutkan säde. Toki tämä vaatii sen, että mutkaan pitää ajaa sisään nopeudella, jolla G-voima on koko mutkan ajan 4G.

Barcelonan MotoGP nopeusennätys on vuodelta 2018, kisaviikonloppuna Ducatilla kellotettu 348,8 km/h: https://resources.motogp.com/files/results/2018/CAT/MotoGP/EventMaximumSpeed.pdf?v3_42d2f799
Seuraava vuonna 2019 nopeudet olivat hieman alhaisempia:
Testeissä Hondalla 347,0 km/h: https://resources.motogp.com/files/testresults/2019_CATALUNYA_MotoGP____TEST_classification_1.pdf?version=1560789752
Kisaviikonloppuna Ducatilla 348,1 km/h: https://resources.motogp.com/files/results/2019/CAT/MotoGP/EventMaximumSpeed.pdf?v1_6519b559
Oletan että kaikki kovimmat noteeraukset ovat syntyneet imussa.

Kymiringin testeissä huippunopeus oli vähintään 336 km/h ja testien loppupuolella kellotettiin ilmeisesti 340 km/h.
Kaiken järjen mukaan myös Kymiringillä pitäisi päästä Barcelonan kaltaisiin lukemiin, kunhan radalla on useampia pyöriä ja peesimahdollisuuksia.

 

[inox]

Lisää suora- ja suoranopeus dataa

Edelliseen postaukseen liittyen päätin ottaa vielä Austinin ja Mugellon radat mukaan vertailuun. Listataan ensin suoransuuntaisten v0->vMax->v0 matkojen pituudet:

Hidastusmutka (r) + suoran ajolinjan osuus (suoran pituudesta) + kiihdytysmutka (r) = suoran ajolinjan ja mutkien säteiden yhteispituus
Barcelona: 90m + 970m (1047m) + 120m = 1180m
Kymiring: 50m + 1060m (1110m) + 60m = 1170m
Austin: 30m + 1120m (1160m) + 30m = 1180m
Mugello: 70m + 1170m (1210m) + 130m = 1370m

Kuten listauksesta nähdään, Austinin suora on 50 metriä pidempi kuin Kymiringillä, mutta päissä olevat mutkat ovat selvästi tiukemmat. Austinin suoransuuntainen kiihdytys-jarrutusmatka onkin vain 20 m varsinaista suoraa pidempi ja näin ollen samanmittainen kuin Barcelonassa ja vain 10 metriä pidempi kuin Kymiringillä. Kymiring on siis kyseisessä vertailussa Barcelonan Austinin välimuoto. Mugello sen sijaan on selvästi omassa luokassaan. Sen "suora" on vielä 50 metriä pidempi kuin Austinissa ja lisäksi suorallekiihdytysmutka on varsin nopea.

Lasketaan vielä aiemmassa postauksessani selitetyt kiihtyvyyksillä muokatut vertailupituudet:

Hidastusmutka (r * 50%) + suoran ajolinjan osuus (suoran pituudesta) + kiihdytysmutka (r * 75%) = virtuaalinen kiihdytys- ja jarrutusalueen vertailupituus (nopeusennätys)
Barcelona: 45m + 970m (1047m) + 90m = 1105m (348.8 km/h, 2018)
Kymiring: 25m + 1060m (1110m) + 45m = 1130m (ei virallisia tuloksia)
Austin: 15m + 1120m (1160m) + 23m = 1158m (347.9 km/h, 2018)
Mugello: 35m + 1170m (1210m) + 98m = 1303m (356.7 km/h, 2019)

Tässä vaiheessa voidaan havaita, että Barcelonassa on saavutettu suurempi nopeus kuin Austinissa, vaikka suoravertailuiden valossa näin ei pitäisi olla. Mutkien kiihtyvyyksiä ja nopeuksia laskettaessa ei tosin ole huomioitu että nopeus muuttuu mutkan aikana, vaan ajolinjan säteen ja sivuttaiskiihtyvyyden on oletettu pysyvän vakiona noudattaen ns. geometrista ajolinjaa. Käytännössä ideaalinen ajolinja on hieman elliptinen ja nopeus on apexissa hitaampi kuin sisäänmenossa ja ulostulossa. Tällä ei kuitenkaan ole niin merkittävää vaikutusta, että se selittäisi miten Barcelonan selvästi lyhemmällä kiihdytysalueella voidaan saavuttaa suurempia nopeuksia. Nopeuserot selittynevät pääosin tuuliolosuhteilla sekä valituilla välityksillä. Silläkin voi olla merkitystä, että Barcelonassa edeltävän nopean mutkan takia kunnon peesiin on mahdollista päästä heti suoran alusta.

Välityksistä puheenollen, tässä on mielenkiintoinen katsaus välityssuhteiden valinnasta ja vaihdelaatikkojen eroista Moto3, Moto2 ja MotoGP luokissa: https://www.youtube.com/watch?v=OIOtg6qiqqg

Vähän meni off topiciksi, mutta todetaan nyt vielä lopuksi, että Kymiringilllä pitäisi siis nähdä 345+ km/h nopeuksia.

 

[speedman]

Hidastusmutka (r) + suoran ajolinjan osuus (suoran pituudesta) + kiihdytysmutka (r) = suoran ajolinjan ja mutkien säteiden yhteispituus
Barcelona: 90m + 970m (1047m) + 120m = 1180m
Kymiring: 50m + 1060m (1110m) + 60m = 1170m
Austin: 30m + 1120m (1160m) + 30m = 1180m
Mugello: 70m + 1170m (1210m) + 130m = 1370m

En tiedä ymmärsinkö ihan oikein, mutta eikö Barcelonassa alkunopeus pääsuoralle huomattavasti kovempi kuin Austinissa, koska pääsuoraa edeltävä mutka on huomattavasti loivempi?
Eli vMax = v0 + at, jossa a lienee vakio, kun aina sama pyörä kyseessä ja t riippuu toki suoran pituudesta. Teoriassa siis.
käytännössähän a:n arvo putoaa huomattavasti mitä pidemmälle mennään suoralla, koska voima on vakio, mutta ilmanvastus kasvaa koko ajan.

 

[Petri L]

En tiedä ymmärsinkö ihan oikein, mutta eikö Barcelonassa alkunopeus pääsuoralle huomattavasti kovempi kuin Austinissa, koska pääsuoraa edeltävä mutka on huomattavasti loivempi?
Eli vMax = v0 + at, jossa a lienee vakio, kun aina sama pyörä kyseessä ja t riippuu toki suoran pituudesta. Teoriassa siis.
käytännössähän a:n arvo putoaa huomattavasti mitä pidemmälle mennään suoralla, koska voima on vakio, mutta ilmanvastus kasvaa koko ajan.

On täysi vitsi verrata ringiä johonkin maailman legendaratoihin. :wall:

 

[speedman]

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006359117.html

En tiedä onko tuo +20000 vähän vai paljon?
ja onko tuo jaettuna kolmella (siis kisapäivät, vai pitäisikö kertoa kolmella)
Viisaammat vastatkoon.

 

[inox]

En tiedä ymmärsinkö ihan oikein, mutta eikö Barcelonassa alkunopeus pääsuoralle huomattavasti kovempi kuin Austinissa, koska pääsuoraa edeltävä mutka on huomattavasti loivempi?

Juuri näin. Tätä olen juuri laskeskellut kahdessa edellisessä postauksessani. Olen siis muuntanut suoraa edeltävän mutkan suoramuotoon. Eli on laskettu kuinka pitkällä suoraa edeltävällä "alkusuoralla" mutka tulee korvata, jotta mutkasta ulostulonopeus vastaa "alkusuoralla" saavutettavaa nopeutta. Laskuissa on siis oletettu "alkusuoran" kiihtyvyyden olevan 1.0G ja mutkassa sivuttaiskiihtyvyyden 1.5G. Sama laskelma on tehty suoran loppupään jarrutuksessa, mutta olettaen että jarrutus on 1.5G ja sivuttaiskiihtyvyys samoin 1.5 G. Lopputuloksena siis yksi kokonaisvirtuaalisuora, joka koostuu alkusuorasta (kiihdytysmutkan vastine), suorasta (suoran ajolinjaltaan suora osuus) ja loppusuorasta (jarrutusmutkan vastine). Nämä ovat tosin listattuna päinvastaisessa järjestyksessä, koska pituudet on listattu samassa järjestyksessä kuin havainnollistavassa Barcelona vs Kymiring kuvasssa. Laskun viimeisen vaiheen kokonaispituudet ovat siis vertailukelpoisia huippunopeuksien vertailuuun, vaikka mutkillle tulot ja poistumiset ovat erilaiset.

Eli vMax = v0 + at, jossa a lienee vakio, kun aina sama pyörä kyseessä ja t riippuu toki suoran pituudesta. Teoriassa siis.
käytännössähän a:n arvo putoaa huomattavasti mitä pidemmälle mennään suoralla, koska voima on vakio, mutta ilmanvastus kasvaa koko ajan.

Kiihtyvyyden, jolla vertaillaan mutkasta ulostuloa, olen tosiaan esittänyt vakiolla a. Tämä pätee siis vain suoran alkuosan kiihdytykseen, jossa vertaillaan suoraa kiihdytystä mutkasta ulos kiihdyttämiseen. Tämä perustuu yksinkertaistukseen, että MotoGP pyörän kiihtyvyys on lähes vakio välillä 0-200 km/h (noin 1.0G). Todellisuudessa 0-100 km/h sujuu noin 1.1G ja 100-200 km/h noin 0.9G, mutta ero on varsin merkityksetön näissä laskuissa, koska ulostulonopeudet mutkista jäävät vertailun radoilla reilusti alle 200 km/h. Kiihtyvyys vakiota ei siis käytetä varsinaisen suoranopeuden laskentaan, vaan virtuaalisuoran pituuden määrittämiseen, jonka lopullinen pituus kiihtyvyysarvoilla korjattuna ainakin teoriassa pitäisi antaa varsin vertailukelpoisen lukeman huippunopeuksien vertailuun. Mitä pidempi virtuaalisuora, sitä suurempi huippunopeus. Käytännössä tulokset poikkeavat silti hiukan teoriasta. Vastatuuli epäilemättä vaikuttaa heti tuloksiin.

 

[inox]

On täysi vitsi verrata ringiä johonkin maailman legendaratoihin. :wall:

Mikäs vitsi se on? Suoriahan tässä vertailtiin ja Kymiringillä on näistä radoista pisin SUORA.

Ja en nyt kuvailisi Barcelonaa legendaariseksi, saati sitten Austinia, joka on keskinopeudeltaan vain hieman Kymiringiä nopeampi. Kymringiltä löytyy myös MUTKA, joka on nopeampi kuin kummallakaan edellämainitulla, silloin kun kalustona on MotoGP pyörä.

 

[BudLightJaguar]

Mikäs vitsi se on? Suoriahan tässä vertailtiin ja Kymiringillä on näistä radoista pisin SUORA.

Joo, täytyy kyllä inoxin puolustukseksi sanoa, että vaikea nähdä mitään vitsiä. Postaukset ovat olleet puhtaasti numeerisiin arvoihin perustuvia ts. erittäin objektiivisia eikä minkäänlaisilla irrelevanteilla legendaarisuus-pisteillä ole pelattu.

Lisäksi tietoa suoranopeuksista, kaarrepidosta ja muista objektiivisilla mittareilla mitattavista suureista on kerätty aivan uskomattomalla tarkkuudella ja myös lähdekritiikki on ollut AINA mukana.

 

[speedman]

Juuri näin. Tätä olen juuri laskeskellut kahdessa edellisessä postauksessani. Olen siis muuntanut suoraa edeltävän mutkan suoramuotoon. Eli on laskettu kuinka pitkällä suoraa edeltävällä "alkusuoralla" mutka tulee korvata, jotta mutkasta ulostulonopeus vastaa "alkusuoralla" saavutettavaa nopeutta. Laskuissa on siis oletettu "alkusuoran" kiihtyvyyden olevan 1.0G ja mutkassa sivuttaiskiihtyvyyden 1.5G. Sama laskelma .............

Ok, en tajunnutkaan kuinak tarkasti ja oikein olit tuon laskenut.
Suoraaa edeltävän mutkan kallistus vaikuttaa hieman myös lopputulokseen, mutta sen laskeminen taitaa olla melkoisen vaikeaa. Puhumattakaan, kuinka paljon pystyy kaarteen ulostulossa käyttämään kanttaria niin, että kiihdytys pysyy koko ajan maksimaalisena.
Hyvä inox:thumbup:

Lopputuloksena Kymyring on suurin piirtein samalla hehtaarilla vauhdin puolesta kuin nuo verrokit. Sehän kuulostaa hyvältä.