Minä en syönyt kansakouluikäisenä koulussa muuta kuin nakkeja, makaroolilooraa ja perunoita. Vasta aikuisiällä on selvinnyt, miksi tililiha, sipuli, kanaviillokki ja jauhamaton liha ylipäänsä oli aivan pitelemätön paikka syödä. Ei vaan pystynyt :nope:
Kun omista pojista toinen oli aivan samanlainen ja toinen söi (ja syö edelleen) ihan mitä tahansa, meni sekin perusta teorialta että "väärin kasvatettu".
Kyse on osalla tämän tyypin ihmisillä ruuan suutuntumasta eli miltä se ruoka tuntuu suussa, ei niinkään maku. Haju kyllä on taasen yksi tekijä sekin, mutta sekin saattaa vaan muistuttaa siitä inhokkiruuasta itsessään. Mutta itselläni se liukkaus mikä lihassa ja sipulissa (tilliliha ja kanaviilokkihan onpelkkää liukasta ja smegmaista ektoplasmaa!) oli suutuntumana, oli sellaista ettei nieleminen onnistunut - se vaan pukkas ruuan ylös eli tuli oksennusrefleksi, jos koitti nielaista.
Luin asiasta sitten artikkelin, kun junnupojan muut erityispiirteet ilmenivät tutkimusten perusteella ja moni asia loksahti itsellänikin kohdalleen. Eli sen sijaan, että keksitään syy lapsen nirsoon ruokailuun olevan kotikasvatuksessa, niin siihen löytyy kyllä ihan toisenlainenkin selitys. Se helpottaa niin lasta itseään kuin vanhempia, kuin ei tarvitse enää pakottaa muksua syömään, koska se on turhaa. Asia paranee vain ajan kanssa ja liki luonnollisesti.
Meni vähän sivuraiteelle, mutta sehän on vaan etu forumilla?