Erehdyinpä vuosien tauon jälkeen soittelemaan serkun kanssa jotta mitä hänelle kuuluu. Kuulumisien vaihtamisen sijaan sainkin kuunnella puolen tunnin känni-itkuisen tilityksen isänsä tolasta alkoholin juonnin suhteen, joka on ollut itsestäänselvyys viimeiset 20 vuotta. Sanaakaan siihen väliin ei ennättänyt sanomaan kun sai kuunnella asian tolaa. Koko puoli tuntia siis näin. Lupasi soittaa huomenna selvinpäin. Mietinpä vain että ennättäisikö tässä välissä vaihtaa numeron vai ilkeisikö vain tylysti olla vastaamatta. Ehkä luotan siihen vain, että ei soita.