Eilen rusakko jolkottelu pitkin kevyenliiikenteenväylää, vieläpä oikeaoppisesti jalankulkijoiden puolella. Hieno eläin. Oikein hieno. Valtavat jalat.
Olikohan sama, jonka vapautin meittin piha-aidasta. Aidasta tulee aina mieleen Aidan F1-rata, vieläköhän se täyttäisi turvakriteerit. En kyllä muista juurikaan kisoja sieltä, paitsi sen yhden vasemmalle kääntyvän mutkan. Taisi olla GP2-pelissa Aidan rata, tai sitten ykkösessä. Ei kyllä se oli kakkosessa, koska rahviikat olivat parsemmat, Ykkösessähän oli se katurata, Phoenix muistaakseni. Näppiksellä sitä vedettiin hotseattina kaverin kanssa. NIIIAAAUU!!!
Sitten kokeilin noita Indycar-pelejä ja perkele kun ne oli vaikoita. Pelkästään yhden kierroksen läpi pääseminen vaati valtavasti efforttia. Aina oli rengas solmussa... katuradoilla pääasiassa ajelin ku ne seinämät edes jotenkin piti sitä autoa tiellä. Moottoriradoilla se meni aina parin mutkan jälkeen siihen että auto liukuu poikittain pitkin nurmialuetta 150 mph lasissa. Ja taas oltiin solmussa.
TOCA-pelit oli siitä hienoja että ne oli näppiksellä pelattavia ja siellä tuli sateita myös, jolloin joutui vaihtamaan renkaat kesken kisan, paitsi että joskus kun olin repinyt sellaisen 30 sekunnin johdon niin kieli poskessa yritin selvitä maaliin saakka slickseillä - yleensä onnistuin. Siinä pystyi myös kaverin kanssa pelaamaan split screenillä, sehän se vasta hauskaa oli. Miksei tämmösiä pelejä enää tehdä. Ei minua mitkään vitun Mario Kartit kiinnosta, jotain todentuntua graafisesti, mutta niin että peli olisi hauskaa pelatavaa ilman että on jatkuvasti kääriytyneenä jonkun tolpan ympärille.
Tolpasta tuli mieleen, että kuulemma HC-sissipaskaajat eivät tarvitse varsinaista riukua, vaan halaan tiukasti sopivan kokoista mäntyä sellaisella neliraajaotteella ja antava paskan valua maahan. Toki housut kannattaa riisua kokonaisuudessaan, ellei halua ns. takeawayn mukaansa.
Teltoissa on ötököitä.