Pellemäistä, pellemäistä ja vielä kerran pellemäistä.
Sääliksi käy vain Rubensin vuoksi. Kuski tekee parhaansa, ajaa kisan kärjessä, ei tee virheitä, ottaa ok lähdön. Kisan lopussa tulee kuski joka ohittaa ilman mitään syytä, ja joudut antamaan tilaa. Tälläinen sotii jo kuskin voittamisen halua ja yksinkertaisinta oikeudenmukaisuuden tajua vastaan. Irvine aikanaan tyytyi kohteluun, mutta Rubens, joka tietää asemansa kilpautoilijana, osoittaa mieltään täysin näkyvästi, päästäen vasta viimeisessä kurvissa tallikaverin ohi.
Jos kuski tietää ennen lähtöä, että jos ajaa tallikaverin edessä, joutuu antamaan tilaa, tuntuu seuraavan kerran varmasti aika masentavalta palata töihin, tehdä parhaansa kehittääkseen itseään, autoaan ja tallia toimimaan.
Kerran vielä voin sanoa, tallin tärkein tarkoitus on tarjota kuskille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet toteuttaa mahdollisimman hyvä suoritus. Tämä tarkoittaa sitä että, kuski lähtiessään kisaan voi olla varma että sijoitus riippuu vain ainoastaan siitä, miten hän itse on onnistunut.
Pikku hiljaa jokainen Schuimin talli kaveri lyödään maahan yhä uudestaan ja uudestaan, ennen kuin kuski uskoo että hänen ei tarvitse nousta maasta, eikä täydy yrittää muuta kuin olla kakkoskuski. Jos kuski ei aiheuta sitä itse, talli tekee sen. Täysin käsittämätöntä. Talli toisaalta auttaa, mutta toisaalta silti tuhoaa Rubensin kisat, ja mahdollisesti koko uran.
Toivottavasti Rubens pääsee irtautumaan sopimuksestaan kauden loputtua. Pääsee talliin joka kunnioittaa häntä ihmisenä, kilpa-autoilijana, ja osoittaa sen siinä mitä Rubens osaa tehdä.
Henkinen puoli on tärkein apu, mutta usein myös suurin taakka.