PuoliPöhkö
Well-known member
Peliksen puute korjaantuu ajan kanssa, jos ei muuten, niin kantapään, eli kantiksen kautta.
Mitä kalliimpi auto, sitä varmemmin siitä puuttuu vilkku.
Ei se varsinaisesti puutu, vaan ennemminkin kyse on siitä, että mitä se köyhille kuuluu, mihin rikas on menossa!
Ei se varsinaisesti puutu, vaan ennemminkin kyse on siitä, että mitä se köyhille kuuluu, mihin rikas on menossa!
Sikaariklubeilla kuuluvat vaihtaneen vinkkejä siitä, kuinka yksityisimmillä matkoillaan vilkuttavat välillä jopa väärään suuntaan, että lankeaa uteliainkin rahvas hämyyn kunnolla.
Vanha juttu, mutta jouduin kilvanajoon joskus nuorna miehenä Hlinnassa, jossa peräämme liimautui joku miesporukka aikeenaan haastaa riitaa. Ajoimme pitkin kaupunkia varsin vauhdikkaasti toinen kosla perässä ja eräässä risteyksessä tein tuon kepposen eli laitoin vilkun vasempaan ja tein viime hetkessä tiukan oikean. Sinne katosivat väärään suuntaan moiset ketkut ja me kaasuttelimme turvaan, kohti auringonlaskua ja aikuisuuden kiehtovia seikkailuja.
Meillä oli tapana töissä (autonsiirtohommia) jäädä käkkimään risteykseen ja odottaa oikealta tulevaa. Ja singahtaa äkkiä eteen sillä ajoituksella, että takanatuleva ei millään kerkeä perään, vaan joutuu jäädä odottamaan.
Jostain syystä meistä melkeinpä kaikki harrasti tätä. Ja päälle lällättelyt.
Albert on sähköpaimenena Akaassa. Varma tieto.
Eikös renkaaseen tarttunut kivi pidä sellaista nastarengas-ääntä kanssa, vai näkyikö nastatkin?
Suomalainen ohitus maantiellä on 6-vaiheinen.
1) Saavutat edelläajavan
2) Edelläajava hidastaa nopeutta
3) Edelläajava siirtyy keskemmälle ajorataa
4) Ohittaessasi edelläajanut kiihdyttää ajonopeuttaan
5) Ohitettuasi ohitettu vilkuttaa valoja ja soittaa räikkää
6) Ohitettu kirjoittaa yleisönosastolle törkeistä ohittelijoista maantiellä nimimerkillä Ajokortti jo 40 luvulla.