Tässä toikissa keksitään valheita

Partsi sanoi:
SORI väärä toikki, oli tarkoitus postata "Tunnustan murhan/avunannon" toikkiin. :frank:

Täsä mistään murhista nyt mitään. Ajoitte löpöllä ja se on ankarasti rangaistava rikos Suomessa. On täysin sopimatonta tässä maassa että joku pääsis autoilun suhteen halvemmalla kuin muut. Linnaan joutasitte!!
 
Se on suhteellista sano Ainstaini.

Amanuenssi Asikainen istuu kiskoilla kiitävän junanvaunun keskipisteessä. Amanuenssilla on käytössään salamavalolaite joka lähettää yhtäaikaisen välähdyksen kohti vaunun etu- ja takaovea kun Asikainen ensin painaa laakasinta.
Vaunun ovet on viritetty rävähtämään auki valonvälähdyksestä.
Kun amanuenssi väläyttää salaman tavoittaa valo sekä etu- että takaoven yhtäaikaisesti ja ne lävähtävät Asikaisen näkövinkkelistä auki tismalleen yht'aikaa. "Tottakai - ovathan ne yhtä etäällä valonlähteestä", tuumaa amanuenssi itsekseen ja kaivaa povestaan muistikirjan.
Ratapenkalla istunut rukkikuski Korhone näki kuitenkin ihan selkeesti, että vaunun takaovi avautui aiemmin, koska hänen näkökulmastaan takaovi tulee vauhdilla vastaan valonsädettä - jolloin salama saavuttaa oven aiemmin kuin vaunun etuoven. "Luannollista - meneehän etuovi samalla kovaa karkuun takaa ammuttua valoa - kun taas takaovi tulee vastaan kuin valomerkki keskustan krouvissa" tuumaa Korhone ja kaivaa povaristaan taskumatin.

Molemmat ovat oikeassa. Vale on kuitenkin juuri siinä, ettei molemmat voi mitenkään olla oikeassa. Ovet joko aukeavat yhtäaikaa tai eivät aukea. Molemmat ovat kuitenkin täysin varmoja näkemästään ja ovat valmiit vannomaan asiasta käsi mustalla kirjalla. Jompikumpi kusettaa kuitenkin nyt rankasti - tai sitten se on itse Ainstaini.

Suhteellista, niin suhteellista.
 
Yks Korhonen oli nuorna poikana rakennuksilla töissä. Tai töissä ja töissä. Ei se tehnyt siellä mitään muuta kuin kanniskeli laiskaan tahtiin samaa kuusmetristä kakkosnelosta olkapäällään. Oli niinku sitä jonnekin vievinään. Kerran sattui sitten rakennusfirman tarkastaja paikalle ja jo tuli Korhoseenkin vauhtia. Korhonen juoksi se lankku olallaan yhden 5 metriä pitkän huoneen läpi niin nopeasti, että ulkopuolella kahvetta nauttineesta Ronkaisesta näytti siltä, että se kuusimetrinen lankku olisi mahtunut sen viisimetrisen huoneen sisään.
 
AJ sanoi:
Yks Korhonen oli nuorna poikana rakennuksilla töissä. Tai töissä ja töissä. Ei se tehnyt siellä mitään muuta kuin kanniskeli laiskaan tahtiin samaa kuusmetristä kakkosnelosta olkapäällään. Oli niinku sitä jonnekin vievinään. Kerran sattui sitten rakennusfirman tarkastaja paikalle ja jo tuli Korhoseenkin vauhtia. Korhonen juoksi se lankku olallaan yhden 5 metriä pitkän huoneen läpi niin nopeasti, että ulkopuolella kahvetta nauttineesta Ronkaisesta näytti siltä, että se kuusimetrinen lankku olisi mahtunut sen viisimetrisen huoneen sisään.
:thumbfh: olisit säki vaa menny nukkumaan.
 
Tekniikan Maailma-lehdessä numero-pari sitten kirjoitettiin jossain jutussa saastumisesta. Toimittaja väitti että 1800-1900-luvun vaihteessa Lontoon hevoset olisivat tuottaneet niin paljon hevon paskaa että koko Suomi olisi peittynyt metrin paksuisen paskakasan alle. Aika perkeleen paskatteja olisivat olleet ja mistä niille rehukin olisi saatu. Tarkistin että laskelman mukaan jokainen hevonen (arvioin että Lontoossa olisi ollut korkeintaan n. 100 000 horsea tuolloin) olisi paskonut päivässä n. hehtaarin kokoisen alueen metrin paksulta.
 
sooda sanoi:
Tekniikan Maailma-lehdessä numero-pari sitten kirjoitettiin jossain jutussa saastumisesta. Toimittaja väitti että 1800-1900-luvun vaihteessa Lontoon hevoset olisivat tuottaneet niin paljon hevon paskaa että koko Suomi olisi peittynyt metrin paksuisen paskakasan alle. Aika perkeleen paskatteja olisivat olleet ja mistä niille rehukin olisi saatu. Tarkistin että laskelman mukaan jokainen hevonen (arvioin että Lontoossa olisi ollut korkeintaan n. 100 000 horsea tuolloin) olisi paskonut päivässä n. hehtaarin kokoisen alueen metrin paksulta.

Selviskö tosta, että miten Lontoossa toi paskaongelma ratkaistiin? :o
 
Tämä on juuri oikea toikki sen kertomiseen, että kyllä on koirilla kivaa tänä iltana.
 
Olga sanoi:
Tämä on juuri oikea toikki sen kertomiseen, että kyllä on koirilla kivaa tänä iltana.

Millä tavalla olet yrittänyt saada paukkuarkuutta pois? Meinaan ihan kerta ei riitä, vaan se on jatkuvaa koulutusta että ylläpidetään koira sellasena, ettei ole paukkuarka. Kyllä koira on sen ansainnut, että siitä niin paljon välitetään, että koulutus tuossa suhteessa on säännöllistä. On koiran paljon helpompi olla kun ei tartte pelätä. Katoaa ne ukkoskammot sun muut samantien.

Mutsilla on kaks koiraa ja ne oli vielä viime vuonna tavattoman paukkuarkoja. Nyt mutsi on siedättänyt ne paukuille mun ohjeiden mukaan ja soitteli tossa äsken, että koirat eivät ole moksiskaan paukkeesta. Tosin eipä siellä varmaan kovin kova pauke ole, mutta aiempina vuosina se vähäinenkin on riittänyt saamaan koirat pois tolaltaan.
 
Runar ja Kyllikki sanoi:
Millä tavalla olet yrittänyt saada paukkuarkuutta pois? Meinaan ihan kerta ei riitä, vaan se on jatkuvaa koulutusta että ylläpidetään koira sellasena, ettei ole paukkuarka. Kyllä koira on sen ansainnut, että siitä niin paljon välitetään, että koulutus tuossa suhteessa on säännöllistä. On koiran paljon helpompi olla kun ei tartte pelätä. Katoaa ne ukkoskammot sun muut samantien.

Mutsilla on kaks koiraa ja ne oli vielä viime vuonna tavattoman paukkuarkoja. Nyt mutsi on siedättänyt ne paukuille mun ohjeiden mukaan ja soitteli tossa äsken, että koirat eivät ole moksiskaan paukkeesta. Tosin eipä siellä varmaan kovin kova pauke ole, mutta aiempina vuosina se vähäinenkin on riittänyt saamaan koirat pois tolaltaan.

Nuorempana tuo Leevi ei juuri välittänyt paukuista eikä välähdyksistä mutta nyt vanhempana, 8 vuotiaana, on selvästi tullut araksi. Koskaan en ole sitä säikytellyt millään, mutta nyt pelkää pauketta eikä ole oikein suostuvainen lähtemään edes ulkona käymään. Tuleeko tuo arkuus sitten iän myötä esiin, mene ja tiedä, mutta nyt pelkää juurikin sitä pauketta, ei niinkään välähdyksiä.
 
Micael sanoi:
Nuorempana tuo Leevi ei juuri välittänyt paukuista eikä välähdyksistä mutta nyt vanhempana, 8 vuotiaana, on selvästi tullut araksi. Koskaan en ole sitä säikytellyt millään, mutta nyt pelkää pauketta eikä ole oikein suostuvainen lähtemään edes ulkona käymään. Tuleeko tuo arkuus sitten iän myötä esiin, mene ja tiedä, mutta nyt pelkää juurikin sitä pauketta, ei niinkään välähdyksiä.

Onkohan se sitä ihan normaalia, että mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän ryhtyy käyttämään järkeä...
 
Micael sanoi:
Nuorempana tuo Leevi ei juuri välittänyt paukuista eikä välähdyksistä mutta nyt vanhempana, 8 vuotiaana, on selvästi tullut araksi. Koskaan en ole sitä säikytellyt millään, mutta nyt pelkää pauketta eikä ole oikein suostuvainen lähtemään edes ulkona käymään. Tuleeko tuo arkuus sitten iän myötä esiin, mene ja tiedä, mutta nyt pelkää juurikin sitä pauketta, ei niinkään välähdyksiä.

Pelkääkö poikas ukkosta? Jos pelkää, niin sun poikas on jossain vaiheessa saattanut tiedostamattaan signaloida koiralle että jyrinä ja pauke pelottaa. Ukkostapelkäävien ihmisten koirista tulee usein ukkos- ja paukkuarkoja ajan mittaan, vaikka ne eivät sitä alunperin olisi.

Jos Leevi ei nuorempana ole ollut paukkuarka, niin saat siitä ihan siedättämällä vielä aika nopeestikin paukkuarkuuden pois. Paikalliseen ampumaseuraan vaan yhteys ja pyydät luvan ulkoilla niiden radan lähellä ja aina kun paukkuu ja koira pelkää, suuntaat sen mielenkiinnon johonkin kivaan. Tätä toistat kerta kerralta lähempänä' ampumarataa niin pitäs tepsiä.
 
Runar ja Kyllikki sanoi:
aina kun paukkuu ja koira pelkää, suuntaat sen mielenkiinnon johonkin kivaan. Tätä toistat kerta kerralta lähempänä' ampumarataa niin pitäs tepsiä.

Eli koira oppii saamaan kaikkee kivaa, kun vaan näyttelee pelkäävänsä paukkuja?
 
Runar ja Kyllikki sanoi:
Pelkääkö poikas ukkosta? Jos pelkää, niin sun poikas on jossain vaiheessa saattanut tiedostamattaan signaloida koiralle että jyrinä ja pauke pelottaa. Ukkostapelkäävien ihmisten koirista tulee usein ukkos- ja paukkuarkoja ajan mittaan, vaikka ne eivät sitä alunperin olisi.

Jos Leevi ei nuorempana ole ollut paukkuarka, niin saat siitä ihan siedättämällä vielä aika nopeestikin paukkuarkuuden pois. Paikalliseen ampumaseuraan vaan yhteys ja pyydät luvan ulkoilla niiden radan lähellä ja aina kun paukkuu ja koira pelkää, suuntaat sen mielenkiinnon johonkin kivaan. Tätä toistat kerta kerralta lähempänä' ampumarataa niin pitäs tepsiä.

Juniori ei pelkää ukkosta. Monet kerrat katsellaan mökilläkin ukkosen jylyä ja valoshowta terassilla istuskellen.

Mä luulen, että koira ei taida paukkuihin tottua enää vanhemmalla iällään. Just äsken saatiin tehtyä pikainen ulkonakäynti ja takaisin sisälle. Sisällä on ihan ok nyt ja ihmettelee vaan pauketta mutta ei näemmä arkaile sitä samalla tavalla kuin ulkona käydessämme.
 
Yhden Korhosen poika sai 80-luvun alussa joululahjaksi semmosen Nintendon elektroniikkapelin. Kävi sitten niin, että uudenvuodenaaton tiimellyksessä se peli putosi lattialle ja siitä meni se LCD-ruutu rikki.
No meni pari yötä, niin se Korhosen poika valitti isälleen, ettei oo saanut nukuttua kahteen yöhön, kun korvia kutittaa silleen oudosti. Korhonen epäili ensin jotain alkavaa korvatulehdusta tai vesirokkoa, mutta kun mitään niihin viittaavaa ei pojassa näkynyt, päätti Korhonen tutkia pojan sängyn.
Ja tiedättekö mitä? Sieltä tyynyn alta löytyi ne elektroniikkapelin nestekidehahmot pyörimässä kuin puolukka Anttilassa! :eek!:
 
Ylös