Rahat tai henki
Julkaistu: 9.11.2007 20:33
Jarmo Aaltonen
helsingin sanomat
Kun maan hallitus antoi perjantaina eduskunnalle hoitajia töihin pakottavan "Tehy-lain", tapahtui juuri se, mitä melkein kaikki muut ammattiliitot ovat pelänneet. Harva viitsii sitä ääneen sanoa, koska ay-liikkeessä vallitsee herrasmiessopimus, jonka mukaan naapurijärjestöjen työtaisteluihin ei puututa.
Viisaana lakkostrategiana on perinteisesti pidetty sellaista, jossa omaa oksaa ei sahata ihan irtipoikki eli lakon kustannukset viritetään jotenkin tolkullisiksi.
Pahimmissakaan metallin tai paperin kahinoissa masuuneita ja paperikoneita ei ole sentään jätetty silleen tai särjetty, vaan ne on ajettu siististi alas.
Lakoissa on saatettu tapella työnantajan kanssa verissä päin, mutta myös leipäpuuta kohtuullisesti kunnioittaen.
Toinen ehdoton periaate on ollut, että ihmishengillä ei leikitä. Senkin vuoksi lakkorajat on sihdattu etukäteen siimantarkasti yhdessä työantajien kanssa ja mitoitettu työriidan merkityksen mukaan.
Kun Tehy ei halunnut, osannut tai suostunut rajaamaan tappeluaan edes paineen alla, maan hallitus joutui lakkorajojen vetäjäksi. Samalla työtaistelu lähti ammattijärjestön käsistä.
Kovapintaisinkin lakkokenraali tietää, että demokratian ja järjestäytyneen sopimustoiminnan oloissa ammattiliiton ei ole viisasta panna kiristämällä yhteiskuntaa polvilleen. Jos ay-järjestö saa äärimmäisillä uhkavaatimuksilla eduskunnan taipumaan tahtoonsa, valta ei ole siellä, missä se demokratiassa kuuluu olla.
Tehy tekee nyt juuri niin pakottamalla eduskunnan lakkorajojen vetäjäksi. Sitä nimitetään myös syndikalismiksi, jota järjestäytyneen työmarkkinaelämän kannattajat kavahtavat kuin ruttoa.
Tehyn linja vie myös pohjaa kolmikantaiselta työelämän valmistelutavalta eli palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteistyöltä. Vaatimukset työmarkkinajärjestöjen vallan kahlitsemiseksi saavat uutta kaikupohjaa.
Pelin henki on nyt rahat tai henki. Eniten naapuriliitoissa pelätään sitä, että se antaa perässähiihtäjille kiristysmallin, joka on sukua vapaapainille: kaikki keinot ja otteet ovat luvallisia. Siis palkkariidan sattuessa palomiehet voivat antaa kaiken palaa, poliisit murhamiesten hillua, sähkömiehet pimentää koko Suomen ja lastenhoitajat jättää natiaiset päineen päiväkotiin.
Poliittinen oppositio ja tietysti Tehyn oma keskusjärjestö STTK suhtautuvat nihkeästi hallituksen pikalakiin, koska siinä puututaan työtaisteluoikeuden tapaiseen perusoikeuteen.
Niin puututaankin, koska terveydensuoja ja ihmisen oikeus elämään menevät sen edelle. Myös sopimusyhteiskunnan vankka tukija, Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluomakin tietää tämän varsin hyvin.
Sellainenkin mutka voi vielä tulla, että jos perustuslakivaliokunta katsoo lain voivan mennä läpi yksinkertaisella enemmistöllä, presidentti Tarja Halosen pitäisi pyytä asiasta korkeimman oikeuden lausunto. Sekin osoittaa, kuinka järjettömiin mittoihin yksikertainen palkkariita voi toheloiden käsissä kasvaa.
)
