Kaktus
Well-known member
- Liittynyt
- 20.7.2001
- Viestit
- 4980
Kuules Observer. Perustumatonta hapatusta, sanon ma!:tongue:Observer sanoi:No kyllä minä ainakin olisin aika vittuuntunut jos joku naapuri tulis ja laittais telttansa pystyyn omalle pihamaalleni ja sanoisi että hänpä nyt on päättänyt käydä tähän asumaan ja mulla ei ole siihen mitään sanomista.
Anna tässä vaikka sitten alkajaiseksi jonkin juutalaisperheen nimi, joka on rakentanut talonsa jonkun palestiinalaisen laillisesti omistamalle takapihalle.
Puhutaan nyt sitten vaikka juuri niistä "telttansa arabiomistuksessa oleville maille rakentavista.", kun minä onneksi niin rakastan kaiken lisäksi historiaa. :thumbup:
Ensimmäisen maailmansodan lähestyessä 80% alueen arabeista olivat beduiineja, kuljeskelevia paimentolaisia ja köyhiä maata vuokraavia talonpoikia, jotka tekivät töitä pääasiassa kairolaisten ja muissa kaukaisemmissa suurkaupungeissa asuvien rikkaiden arabien ja turkkilaisten mailla. Suurin osa tuon alueen maiden omistajista eivät edes asuneet maillaan! Näiltä juutalaiset rupesivat ostamaan maata, ja ostettuaan maatilkun, pistivät sinne pystyyn maatilan, ehkä pienen koulun, terveyshoitolan ja synagogan.
Tietysti paikallisista köyhistä arabeista tuntui, että heidän mailleen tunkeuduttiin, tietysti!
Mutta jos juutalainen ei saa muuttaa maalle maksettuaan siitä kalliin hinnan, mutta arabi saa tulla sinne, toden totta on jokin todella vialla!
Juutalaiset ovat rakentaneet asuntonsa niille maille, jotka ovat ostettu juutalaisomistukseen yksityisten henkilöiden, yritysten, juutalaisen kansanrahaston tai Israelin valtion toimesta, ja niistä on olemassa kauppasopimukset. Arabeilla puolestaan ei ole useimmiten ole edes ollut mitään papereita, joilla todistaa maita omikseen. Suuri osahan heistä on epämääräisesti virrannut alueelle Syyrian ja naapurimaiden alueelta viimeisen parin vuosisadan aikana.
Vuonna 1901 perustettiin juutalainen kansanrahasto (JNF) nimenomaan ostamaan hyväntekeväisyysrahoilla maa-alueita ottomaaneilta ja arabeilta nykyisen Israelin maan alueelta. Olen muistaakseni nähnytkin sellaisia ikivanhoja peltisiä JNF:n kolehtirasioita, joihin tavalliset juutalaiset ympäri maailmaa tiputtivat oman panoksensa, että he voisivat yhteisvoimin ostaa maata.
73% kaikista vuosien 1880-1948 aikana tehdyistä juutalaisten maankaupoista tehtiin tehtiin rikkailta, suuret maa-alueet omistavilta henkilöiltä, kirkoilta ja mandaatilta. Kaikkia maita ei siis missään nimessä ostettu köyhiltä yksityisiltä paikallisilta, vaikka joku saattaa mennä väittämään, että jokainen neliometri ostettiin kiristämällä arabiuhreja piippu ohimolla.
Ironista on, että jopa myöhemmin perustetun Jasser Arafatin PLO:n, Palestinian liberation organizationin ja muidenkin islamististen järjestöjen perustajien rikkaat maanomistajaisät ovat myyneet maata juutalaisille! Nyt he yrittävät heittää juutalaisia pois niiltä mailta, jotka heidän isänsä myivät juutalaisille nylkyhintaan.
Kun maaostoksia ruvettiin tehdä, ei juutalaiset menneet ensin ostamaan parhaimpia alueita, vaan asia on toisin päin. Vasta myöhemmin ostettiin niitä seutuja joilla arabeja oleskeli enemmän. Juutalaiset ostivat ensimmäiseksi nimenomaan dyynit ja viljelemättömät roskaseudut välttäen arabiasutusta ja niitä seutuja, joilla rikkailla damaskosilais- ja beirutilaisomistajilla oli vuokralaisia. (eli ostivat esim. nimenomaan Tel Avivin seudulta:
vuosi 1909 Tel avivin perustaminen, ja lähialue nyt.. Kiva kaupunki oli valtiolla nimeltään Palestiina (jollaista ei muuten koskaan ole ollut) muinoin Tel Avivin kohdalla )
Itse asiassa David Ben Gurion, josta tuli Israelin perustamisen jälkeen pääministeri (1948) sanoi jo vuonna 1920 fellaheista, paikallisista arabiasukkaista näin: "Under no circumstances must we touch land belonging to fellahs or worked by them." "Only if a fellah leaves his place of settlement, should we offer to buy his land, at an appropriate price."
...
Arabit vastustivat alusta asti juutalaisen valtion perustamista, koska he sanoivat maita omiksi maikseen. Juuri ennen vuotta 1948 nykyisestä Israelista oli osa juutalaisten, sinne jääneiden arabien omistuksessa ja niiden arabien omistuksessa, jotka lähtivät seudulta arabien hyökätessä Israeliin. Suurin osa oli brittiomistuksessa ja YK: n jakosuunnitelman mukaan nämä olisivat pitäneet jakaantua arabeille ja juutalaisille, mutta sota laittoi kaiken nurin, kun Egypti ja Jordania valloittivat maa-alueita ja loput päätyivät Israelille. Ne alueet, jotka YK jätti Israelille siirtyivät Israelin valtion omistukseen.
Päätöntä on, Observer, sanoa, että juutalaisten politiikka oli vaan seilata laivalla rannalle, marssia sinne missä on vihreintä ja mukavinta ja rakentaa taloa sinne. Jos arabeilta menee kysymään, niin toki tulee tuo vastaus, mutta palestiinalaisille pikkulapsille opetetaan, että Tel Avivkin on heidän.
Viimeksi muokattu: