Lyhytnäköiset säästöt olisivatkin hienoa politiikkaa. Ainakin tämä kaikki elvytyksen tapainen mm yhteisöveron laskun muodossa olisi jäänyt tekemättä, varmaan myöskin Venäjä-pakotteisiin liittyminen.
Yhteisöveron alentaminen oli järkevä toimenpide. On naiivia ajatella sen vaikuttavan välittömästi, yhteisöveron alentaminen helpottaa investointeja, kuitenkin on kaksi merkittävää seikkaa, jotka hidastavat sen vaikutuksia. Ensinnäkin suhdanteen vuoksi yritysten tulokset ovat varsin heikkoja ja tulevaisuuden näkymät epäselviä, se vaikeuttaa mahdollisten investointien kohdentamista, etenkin jos nykykapasiteetti on vajaakäytössä. Toiseksi suurimmalle osalle yrityksistä yhteisöveroon lasku on tuhansien eurojen tasolla vuosittain, kun siihen yhdistetään pankkien kiristyneet vaatimukset luototukselle, niin ei se kovin nopeasti vaikuta. Kun yrityksillä on usein vaikeuksia saada luottoa edes lyhytaikaisesti toiminnan rahoittamiseen, niin yhteisöveron lasku on tuonut niille arvokasta pelivaraa. Voi hyvinkin olla, että ilman tuota veronalennusta yritykset olisivat joutuneet vielä nykyistä pahempaan ahdinkoon ja suurempaan työttömyyden lisääntymiseen.
Venäjäpakotteet taas ovat välttämättömyys, koska ilman sanktioita Venäjän agressiivinen ulkopolitiikka todennäköisesti vain kiihtyisi. Pakotteet ovat vahva viesti Venäjälle, ettei sen valloituspolitiikkaa hyväksytä. Venäjäpakotteiden suora merkitys ei niin mahdottoman suuri ole, suurimman lovenhan on tehnyt pakotteiden osalta Suomen viennille a) Venäjän itse asettama elintarvikkeiden tuontikielto ja b) Venäjän rahoituskanavien tukkiminen. Venäjän talouden muutenkin romahdettua elintarvikevienti olisi supistunut muutenkin voimakkaasti, eikä venäläisillä yrityksillä ruplan ja tulojen romahduksen jälkeen ole lainoituksen estyessä kovinkaan paljon mahdollisuuksia investointeihin. Vaikka Suomi olisi jäänyt pakotteiden ulkopuolelle, vienti Venäjälle olisi romahtanut. Toisaalta pakotteiden ulkopuolelle jääminen tuskin ainakaan helpottaisi vientiä muihin maihin.