Tässä on tiivistelmä Juoksija-lehden artikkelista (5/2009 s. 38-40):
Kramppien syihin liittyy monia uskomuksia, joista monet eivät kuitenkaan kestä tieteellistä tarkastelua. Yleisesti syyksi tarjotut nestehukka tai elektrolyyttien (magnesium, natrium, kalsium, kalium) puute eivät tutkimuksissa osoittautuneet liittyvän kramppeihin, vaikka toki muista syistä riittävä nesteytys ja suolojen nauttiminen on tärkeää pitkäkestoisessa suorituksessa. Myöskään lämpötilan yhteyttä kramppeihin ei ole pystytty todistamaan.
Uudempien tutkimusten valossa on ehdotettu kramppien syyksi lihasten ja hermojen yhteistoiminnan häiriöitä. Lihaksen työskennellessä äärirajoillaan sen rentoutumiskyky heikkenee. Juostessa selkäytimeltä tulee supistumiskäskyjä tiheään ja voi käydä niin, että tällöin supistumis- ja rentoutumiskäskyt menevät päällekäin. Tämän epäillään laukaisevan krampin. Kramppeja esiintyykin erityisesti silloin, kun suoritus on raskaampi kuin mihin kuntoilija on tottunut harjoittelussa. Jos kramppeja esiintyy levossakin, on syytä epäillä taustalla olevan jonkin sairauden.
Usein kramppien ehkäisemiseksi tarjottu magnesiumlisän nauttiminen ei todennäköisesti auta. Legenda siitä, että magnesium auttaa on peräisin 1980-luvun tennispelaajasta, joka sai apua kramppeihinsa magnesiumin kautta. Tämä kuitenkin kärsi vakavasta magnesiumin puutostilasta, joka yleensä väestössä on hyvin harvinainen. Lievemmät puutostilat ovat urheilijoilla yleisempiä, mutta tällöin ei magnesiumlisä auta kramppien torjunnassa.
Esitetystä hermostollisesta mallista seuraa, että kramppien torjumiseksi lihasten poikkeuksellista rasitusta pitäisi välttää suorituksen aikana. Harjoittelun myötä lihakset tottuvat rasitukseen. Kasvavan harjoituskilometrien määrän on todettu olevan yhteydessä kramppien vähenemiseen. Kokemusperäisen tiedon perusteella myös lihaskunnosta huolehtiminen, erityisesti kramppialttiiden lihasten osalta, auttaa. Lihasten ylirasittumisen riskiä voi lisätä myös lihasten epätasapaino, jossa vastakkaista työtä tekevien lihasten voimassa tai liikkuvuudessa on suuria eroja. Lisäksi oikean suoritustekniikan harjoittelua ja venyttelyä suositellaan. Sopivan kehon painon ja koostumuksen ehdotetaan auttavan vähentämään lihasten rasitusta.
Jo syntyneiden kramppien hoitoon suositellaan lepoa, passiivista venyttelyä, ja hierontaa. Akuuteissa tapauksissa myös kylmähoito voi auttaa. Kramppaavaa lihasta ei saisi kuitenkaan voimalla venyttää.
