Ja sitten raporttia
Aika-ajo:
Ekan ryhmän ajaessa jo tajuttiin mitä tuleman pitää. Rata huononee kokoajan vauhdilla ja kisaryhmät tulevat olemaan pitkälti samat kuin aika-ajoryhmät..
Senpä takia en viitsinyt turhia murehtia.. Hengailin varikkoalueella ja katselin muiden ajoa. Tiesin, että ajan D-finaalissa joten mikäpäs siinä sitten murehtimaan.
Noh.. Autoon mennessäni sitten hoksasin vielä kuitenkin kysäistä Nastylta millainen auto se #1 on, johon hän vastasi jotain tyyliin "Ei kai siinä mitään, se ei vaan käänny oikealle".
Hetkeä myöhemmin myös Jari5 tuli toivottamaan onnea yritykseen ja totesi "se auto ei muuten käänny".
Tähän oli helppo ottaa leppoisa asenne "tästä tulee hauskaa". Kehoitinkin porukkaa ottamaan videokamerat esille, koska viihdettä olisi luvassa. Eipä siinä muu oikein auttanutkaan kun suhtautua asiaan huumorilla. Keli huonontui kokoajan urakalla ja tiesi jo etukäteen, että autokin oli mitä luultavimmin se kaikkein pahin ruoska, kuten follo ehti jo ennen kisaa lupaillakin.
Mulla kun ei ole taipumusta samanlaiseen jatkuvaan tuuriin kuten nähtävästi Puhiksella, niin tiesin toki kohtaloni.
Etenkin Forssa on tuntunut olevan mulle aina vaikea.
Aika-ajot alkoivat ja siitähän se sitten lähti. Felipen ennustustusten mukaan "spinwheel joka kierros" tyylillä ajoin hyvinkin pitkälti. Ainoastaan kolme kierrosta sain ajettua ilman spinnejä. Auto oli todella vaikea ajettava, koska se ei tosiaan kääntynyt. Jopa kakkosmutkassa mun oli pakko hiljentää koska tuntui, että kaasulla se menee suoraan kohti pöpelikköä. No, se valituksista. Olin kuitenkin kaikesta huolimatta omaan ajooni ihan tyytyväinen. Tein paljon spinnejä, mutta ne olivat kaikki sellaisia, että auto kääntyi vain ~90 astetta. Eli vauhti pois ja jatkamaan. Kertaakaan en ajautunut nurmikolle enkä joutunut työntöpuuhiin. Voi olla, että riskimpi ajotapa olisi tuonut parempaa tulosta, mutta toisaalta uskon, että mulle olisi vaan tullut vähemmän kierroksia sillä tavalla. Kuitenkin yritin kokoajan vaan hakea sitä tuntumaa sateella ajoon. Tiesin, että viimeinen lähtöruutu tästä tulee, koska ryhmässäni kaikki muut olivat niin hyviä kuljettajia. Otin siis tämän vain hyvänä kokemuksena.
Kisa
Aika-ajojen jälkeen menin sitten kirjaamaan lähtölistoja ja meinasin unohtaa itseni sinne lämpimään ja mukavaan Huyndaihin. Sieltä mua tultiinkin hoputtamaan jo kisaan mukaan.. Istahdin autoon numero #6 ja totesinkin sen heti samantien paljon paremmaksi kuin se ykkönen.. Tiesin siis, että siellä on varmaan pari huonompaa autoa, jotka mulla on mahdollisuus napsia, ja siinä se sitten olikin.. Wilzkulle osui autoksi #1, mikä oli todella sääli, koska hän kuitenkin ajoi ihan hyvät aika-ajot. Olisi toivonut hänelle parempaa autotuuria.
Niin sitten kävikin, että Wilzkun lisäksi FO110K oli toinen, jolle sattui ruoska käteen, ja heidät sitten pystyin kisassa ohittamaan.. Alku oli kyllä mielenkiintoinen. Wilzku keräsi jonon hyvin pakettiin hitaamman auton ansiosta ja ohituskiellon jälkeen alkoi todelliset karnevaalit. Alussa oli vääntöä minun, Mike Milkin ja Follon kanssa. Taisin päästä hetkeksi molemmista ohi, mutta sitten spinnasin ja menetin sijoitukseni. Mike pääsi karkuun, mutta follo oli koko ajan näköetäisyydellä. Spinnasin joka kierroksella pikkaisen (siis edelleen vain sellaisia ~90 asteen nopeita spinnejä), mutta siitä huolimatta saavutin folloa kokoajan. Jossain vaiheessa pääsin sitten ohi ja jopa tekemään hiukan kaulaakin.
Loppuvaiheessa kuitenkin autosta hirtti kaasu kiinni siten että vaikka hölläsin mutkiin, niin kaasu oli silti päällä ja spinnasin.. Olin jopa aikeissa mennä varikolle, mutta huomasin vian hetkelliseksi, joten jatkoin loppuun asti.. Tämän takia follo pääsi lopussa uudestaan ohitseni, mutta ohitin sitten taas kun sain autoa paremmin hanskaan ja opin elämään uuden vian kanssa. Viimeinen kierros oli melkoista taistelua, koska silloin kaasu oli yksin kertaisesti kokoajan päällä ja Follo tuli takaa kokoajan lähemmäksi ja lähemmäksi. Katselin kokoajan taakseni ja otin vaan varmanpäälle etten vaan missään nimessä aja pihalle. Se onnistui ja pääsin maaliin UPEASTI sijalla 22!
Kisan jälkeen multa kysyttiin fiiliksiä toimittajamaisesti, ja mikäs siinä vastatessa.. Paskaaks tässä..
Hetkellisen rupattelun jälkeen menin sitten vaihtamaan haalareita pois, ja katselin samalla C-finaalia pukukopin ikkunasta.. Viivyin siis kopissa jonkin aikaa. Fiilis oli kokoajan jotenkin poikkeuksellisen hyvä johtuen varmaan positiivisesta asenteestani. En jaksanut turhista murehtia, enkä liiemmin valitellut autotuureista tai edes kelistäkään. Tämä kuuluu lajiin ja näin tällä kertaa. Kyllähän kuitenkin Haikki osoitti upealla suorituksellaan sen, että oli keli mikä tahansa ja oli tuuri mikä tahansa, niin kyllä hyvä kuljettaja silti pärjäämään pystyy. Huikea suoritus kyllä Haikilta, ja mies näytti A-finaalin jälkeen maratonin juosseelta.
Lopuksi vielä kiitokset kisan järkkärille, Racer X:lle, ja kehut myös Forssan henkilökunnan toiminnasta jälleen kerran. Autojen tasoerot nyt kuuluu tähän ja ymmärrän sen, että näin ekana ajoporukkana joudummekin vähän testailemaan.. Toivottavasti he saavat meiltä hyvää infoa autojen käyttäytymisestä, jotta voivat sitten kehittää niitä vielä parempaan suuntaan.
